Ystävänpäivää pidetään usein yhdysvaltalaisena perinteenä, mutta sen juuret ovat jo antiikin Roomassa. Vuosisatojen kuluessa päivään on yhdistynyt muun muassa surmatun Valentinus-piispan muistelu. Suomessa ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987.

Antiikin Roomassa juhlittiin helmikuun 14. päivänä Jupiter-jumalan puolisoa Junoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija. Samalla iloittiin kevään alkamisesta ja muun muassa leikittiin parileikkejä.

Ystävänpäivän englanninkielisen nimen (Valentine's Day) isä taas oli Ternin piispa Valentinus, joka vaikutti keisari Marcus Aurelius Claudiuksen valtakaudella 200-luvulla.

Claudius oli kieltänyt sotilaita menemästä naimisiin, koska hän pelkäsi sotilaiden viihtyvän aviomiehinä paremmin kotona kuin pitkillä sotaretkillä. Piispa Valentinus oli kuitenkin herkkä nuorten rakkauden edessä ja vihki heitä avioliittoon keisarin käskyä uhmaten.

Tämä maksoi piispalle hänen henkensä. Valentinus surmattiin 14.2. vuonna 269, ja hänestä tuli katolisen kirkon marttyyri.

Ystävänpäivän vietto alkoi Englannista

Valentinen päivä tavallisten kansalaisten juhlapäivänä on etenkin anglosaksinen perinne. Englannissa päivää alettiin viettää 1500-luvun alkupuolella Henrik VIII:n valtakaudella.

Henrik oli lahjakas ja voimakas renessanssihallitsija. Rakkaus ja intohimo olivat keskeisiä hänen elämässään. Henrikillä oli yhteensä kuusi vaimoa. Kun paavi ei hyväksynyt Henrikin avioeroa, tämä julisti itsensä 1531 Englannin kirkon päämieheksi.

Henrikiä kiehtoi kovasti rakkautta korostava Valentinen päivä. Hän julisti päivän kuninkaankirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1537.

Valentinen päivän kortteja alettiin lähettää Englannissa 1800-luvun alussa. Britti-imperiumin vaikutuksesta perinne levisi myös Yhdysvaltoihin, ja korttien lähettely saavutti sielläkin jo 1800-luvulla suuren suosion.

Suomessa nuorehko, mutta jo melko vahva perinne

Suomessa Valentinen päivää kutsutaan nimellä ystävänpäivä. Se ystävänpäivä on ollut kalentereissa vuodesta 1987. Päivän vietto on kehittynyt etenkin tärkeäksi postikorttipäiväksi. Viime vuoden ystävänpäiväna lähetettiin noin viisi miljoonaa korttia. Tänä vuonna määrä pysyy suunnilleen samana, arvioi viestintäpäällikkö Hannele Meller Suomen Postista.

Mellerin mukaan korttien määrä kasvoi koko 1990-luvun lopun ja ystävänpäivä on vakiintunut Suomen toiseksi tärkeimmäksi korttipäiväksi. Joulu on edelleen korttimäärissä aivan omaa luokkaansa: suomalaiset lähettävät jouluna yli 50 miljoonaa korttia.

https://yle.fi/uutiset/3-5119047