Digitaaliset ympäristöt ja sosiaalinen media ovat osa monien lasten ja nuorten arkea. Niiden kautta pidetään yhteyttä ystäviin, osallistutaan yhteisöihin sekä voidaan saada tietoa, apua ja vertaistukea. Hyvin käytettyinä digitaaliset ympäristöt voivat tukea luku-, kirjoitus-, media-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Koulussa harjoitellaan opetussuunnitelman mukaisesti monilukutaitoa sekä turvallista, vastuullista ja toisia kunnioittavaa toimintaa digitaalisissa ympäristöissä.

Aikuisen oma esimerkki vaikuttaa siihen, millaisia toimintatapoja lapsi omaksuu. Lapsi tarvitsee ikänsä ja kehitystasonsa mukaista ohjausta, yhteisiä sääntöjä ja turvallisia rajoja. Huoltajien ja koulun tehtävänä on yhdessä tukea lapsen mediataitojen kehittymistä.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella somen mahdollisuuksista ja riskeistä avoimesti ja kannustavasti. Palvelujen käyttöä voidaan tarvittaessa rajata esimerkiksi ikärajan, haitallisen sisällön, lapsen hyvinvoinnin tai turvallisuuden vuoksi. Olennaista on, että lapsi ymmärtää sovittujen sääntöjen perustelut ja uskaltaa kertoa aikuiselle myös omista virheistään.

Hyvät käytöstavat kuuluvat myös verkkoon. Lapsen on tärkeää oppia, ettei toisesta saa julkaista kuvia, videoita tai tietoja ilman lupaa eikä ketään saa kiusata, uhkailla tai nolata. Verkkoon julkaistu sisältö voi levitä nopeasti, päätyä tarkoittamattomalle yleisölle ja säilyä verkossa pitkään. Myös tekoälyllä muokatut kuvat, videot ja äänet voivat aiheuttaa toiselle vakavaa haittaa.

Aikuisen on hyvä tuntea verkossa esiintyviä riskejä, kuten nettikiusaaminen, uhkailu, huijaukset, valeprofiilit, grooming sekä yksityisten kuvien pyytäminen tai levittäminen. Lapselle tulee opettaa, ettei hänen tarvitse selvittää ikävää tilannetta yksin. Hänen tulee kertoa siitä heti huoltajalle tai muulle turvalliselle aikuiselle. Viestit, kuvat ja käyttäjätiedot kannattaa säilyttää esimerkiksi kuvakaappauksina, vaikka sisältö myöhemmin ilmoitettaisiin palvelulle tai käyttäjä estettäisiin.