Lapsen tuen tarpeen kartoituksen esiopetuksessa

Esiopetuksessa lapsen oppimisen tuen tarpeita arvioidaan ja taitojen kehittymistä seurataan esiopettajan, erityisopettajan ja huoltajien havaintojen sekä kartoitus-tehtävien avulla. Esiopetuksen kartoitustehtävät on kirjattu Laukaan esiopetuksen yhteisen seulontasuunnitelmaan.

Yleinen tuki

Esiopetuksessa yleisellä tuella vastataan jokaisen lapsen yksilöllisten vahvuuksien ja tarpeiden huomioon ottamiseen. Esiopettaja laatii kaikille lapsille esiopetusvuoden syksyllä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa, ja se kirjataan Wilmaan. Esiopettaja vastaa oppimissuunnitelman kirjaamisesta. Esiopetuksen toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon jokaisen lapsen oppimissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja sovitut menetelmät. Yleisen tuen piirissä olevan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa, pääsääntöisesti keväällä pidettävässä esiopetuskeskustelussa.

 

Tehostettu tuki

Kun lapsi tarvitsee yleistä tukea säännöllisempää ja monipuolisempaa oppimisen/kehityksen tukea, siirrytään tehostettuun tukeen, ja esiopettaja kirjaa Wilmaan pedagogisen arvion konsultoiden erityisopettajaa sekä tarvittaessa monialaisesti muiden tahojen työntekijöitä. Pedagoginen arvio voidaan laatia missä tahansa vaiheessa esiopetusvuotta. Kun lapsella on ollut esiopetusta edellisellä toimintakaudella tehostetun tuen varhaiskasvatussuunnitelma, ei pedagogista arviota tarvita, vaan tehostettua tukea jatketaan heti esiopetuksen alkaessa.

Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta se on tavoitteellisempaa, tehostetumpaa, yksilöllisempää ja säännöllisemmin toteutettavaa tukea. Tehostetun tuen tavoitteena on auttaa lasta ottamaan haltuun esikoulun keskeiset sisällöt sekä vahvistaa hänen oppimaan oppimisen taitojaan. 

Mikäli esiopetusvuoden aikana ilmenee huoli lapsen kouluvalmiudesta, kutsutaan monialaiseen yhteistyöhön psykologi, joka arvioi lapsen oppisen valmiuksia. Huoltajat hakevat ns. "koululykkäystä" Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin –lomakkeella sivistysjohtajalta, joka tekee asiasta hallintopäätöksen. Lapsi siirretään tehostettuun tukeen ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma oppimisen tueksi. Esiopetuksen kertausvuoden lapsi saa tehostettua tukea.

 

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Laukaassa myös erityinen tuki pyritään järjestämään lapsen lähimpään esiopetusyksikköön.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä lapselle laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen kokoamisesta vastaa erityisopettaja. Selvityksen laatimisessa on mukana myös monialaisesti eri tahoja, kuten psykologi, terveydenhoitaja, koulukuraattori tai lääkäri sekä lapsen kuntoutukseen osallistuvat terapeutit. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään erityisen tuen hakemus, jonka erityisopettaja tekee yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Erityisen tuen päätöksen Laukaassa tekee sivistysjohtaja. Mikäli lapsella on ollut varhaiskasvatuksessa erityisen tuen varhaiskasvatussuunnitelma, laaditaan lapselle ennen esiopetukseen siirtymistä pedagoginen selvitys ja tehdään erityisen tuen päätös.

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun, tuen tarve tarkistetaan, jolloin lapselle laaditaan pedagoginen selvitys ja tehdään erityisen tuen tarkistuspäätös.

 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva lapsi on aina myös erityisen tuen lapsi. Laukaassa sivistysjohtaja tekee hallintopäätöksen molemmista, sekä erityisen tuen antamisesta, että pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden hakemisen perusteena on psykologin tai lääkärin lausunto. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen järjestämisen vaihtoehdot:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Koulun aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin tehdään tällöin erillinen hakemus ja hallintopäätös.

 

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Osa-aikainen erityisopetus

Laukaassa erityisopettajat antavat lapsen yksilöllisen tuen tarpeen perusteella osa-aikaista erityisopetusta lapsille, joilla on esimerkiksi vuorovaikutukseen, tarkkaavaisuuteen ja oman toiminnanohjaukseen liittyviä haasteita. Lisäksi osa-aikaista erityisopetusta on mahdollista saada kielellisiin, matemaattisiin ja motorisiin pulmiin. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen portailla. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan tarpeen mukaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

 

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet

• Esiopetuksessa lapselle turvataan kasvun ja oppimisen perusedellytykset, kuten esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä. Apuvälineitä suunnitellaan ja hankitaan konsultoiden lapsen kuntoutuksesta vastaavia työntekijöitä.
• Koulujen esiopetusryhmissä työskentelee koulunkäynninohjaajia ja päiväkotien esiopetusryhmissä varhaiskasvatuksen ryhmäavustajia lasten ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan.
• Esiopetuksessa järjestetään tarvittavat tulkitsemispalvelut lapselle ja huoltajille.
• Kun lapsi tarvitsee esiopetuksen tueksi erityisiä kuntoutus ja ohjauspalveluita, hyödynnetään Laukaassa mm. seuraavia kuntoutustahoja: 

Ohjaus – ja kuntoutuspalvelut (seututerveyskeskus, erikoissairaanhoito)

Valtion ohjaus- ja oppimiskeskus Valterin tarjoamat palvelut

 

 

Yhteistyö huoltajan kanssa ja Wilma-kirjaukset

Lapsen kasvun ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhteistyössä huoltajien kanssa sovitut, kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevat tavoitteet. Huoltajien kanssa keskustellessa käydään läpi lapsen tarvitseman tuen eri muodot. Huoltajat eivät voi kieltäytyä pedagogisten asiakirjojen kirjaamisesta ja tuen järjestämisestä, mikäli se nähdään lapselle tarpeellisena.

 

Lapselle laaditaan tuen portaan mukainen esiopetussuunnitelma Wilmaan: lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (yleinen tuki), oppimissuunnitelma (tehostettu tuki) tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (erityinen tuki). Uusin kirjattu suunnitelma korvaa aina edellisen, kun siirrytään tuen portaiden välillä. Lapsen esiopetuksen kaikkien tuen portaiden oppimissuunnitelmat laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuskeskustelussa syksyllä ja arviointikeskustelussa keväällä. Lähtökohtaisesti huoltaja on osallistujana näissä keskusteluissa.

Lapselle kirjatut tuen asiakirjat ovat huoltajien nähtävillä Wilmassa, ja lukuoikeus tulee määritellä huoltajille kohtuullisen ajan kuluessa esiopetuskeskustelun, muun yhteistyöpalaverin tai asiakirjan kirjaamisen jälkeen. Myös esiopetuksessa tehtyjen kartoitustehtävien tulosten tulee olla huoltajan nähtävillä Wilmassa.

 

 

Nivel-vaiheet

Esiopetuksen nivelvaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota tukea tarvitsevien lasten yhtenäisen opinpolun toteutumiseen. Vastuu tiedonsiirrosta on lähettävällä taholla.

 

Lapsen aloittaessa esiopetuksen tiedonsiirtona toimii lapsen edellisen toimintakauden varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetusvuoden keväällä lapsia vastaanottavien koulujen erityisopettajat tekevät yhteistyötä alueen esiopetusryhmien kanssa. Tehostetun tai erityisen tuen lapsen kevään esiopetuskeskusteluun kutsutaan lapsen tuleva opettaja ja/tai erityisopettaja mukaan. Esiopetuksessa tehdyt Wilma-kirjaukset siirtyvät kouluun tulevalle opettajalle.

 

Erityisopettajat

Erityisopettajat toimivat esiopetusryhmissä kaikilla tuen portailla. Varhaiskasvatuksen tai koulun erityisopettaja vastaa lapsen tuen järjestelyistä seuraavalla tavalla:

 

- Koulujen erityisopettajat työskentelevät koulujen esiopetusryhmissä viikoittain tietyn tuntimäärän esiopettajan kanssa tiiviissä yhteistyössä.

- Varhaiskasvatuksen konsultoivat erityisopettajat (veo) työskentelevät päiväkotien esiopetusryhmissä alueittain. Työ painottuu lasten tuentarpeen kartoituksiin, esiopetuskeskusteluihin ja lasta koskeviin Wilma-kirjauksiin, monialaisen yhteistyön järjestelyihin sekä esiopetusryhmän tiimin konsultointiin.

- Lukuvuonna 2021-2022 varhaiskasvatuksen esiopetuksen resurssi-veo käy päiväkotien esiopetusryhmissä antamassa osa-aikaista erityisopetusta.

- Varhaiskasvatuksen erityisopettajat päiväkodeissa; esiopetusryhmässä voi työskennellä varhaiskasvatuksen erityisopettaja esiopettajana vastaten oman ryhmänsä tuen järjestelyistä.