Tehtävien palautukset
Käräjäoikeus
Käräjäoikeuden vierailu
Osa 1 - ennen vierailua
Tutustu tuomiolaitoksen verkkosivuihin (tuomioistuimet.fi) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Millä tavoin tuomiolaitos käyttää sosiaalista mediaa?
Katso kohta Lapsi tai nuori oikeudessa ja selvitä kohdellaanko lapsia ja nuoria oikeudessa eri tavoin kuin aikuisia.
Katso kohta Asiointi -> Saapuminen oikeuteen. Millaisia ohjeita oikeudenkäyntiin saapujalle annetaan?
Katso kohta Oikeudenkäynnin julkisuus. Mitä tarkoittaa oikeudenkäynnin julkisuusperiaate yleisissä tuomioistuimissa?
Missä Keski-Suomen käräjäoikeus sijaitsee? Ja milloin se on auki?
Osa 2 - vierailun jälkeen
Kirjoita raportti käräjäoikeusvierailusta. Raportista tulee ilmetä, miten vierailu sujui, millaisia tapauksia seurasit ja mitä uutta opit. Raportin pituus noin 1 - 2 sivua (tavallisella fontilla kokoa 12).
Kysymyksiä raportin avuksi:
Mitä aiheita tapaukset käsittelivät? Millaisia tuomioita annettiin?
Mitä ajatuksia tapaukset/tuomiot herättivät? Olivatko tuomiot mielestäsi oikeanlaisia?
Mikä käräjäoikeuden toiminnassa yllätti?
Mitä uutta opit? Oivalsitko jotain uutta?
Liitä molemmat osat samaan palautettavaan tiedostoon.
Osa 1 - ennen vierailua
Tutustu tuomiolaitoksen verkkosivuihin (tuomioistuimet.fi) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Millä tavoin tuomiolaitos käyttää sosiaalista mediaa?
Katso kohta Lapsi tai nuori oikeudessa ja selvitä kohdellaanko lapsia ja nuoria oikeudessa eri tavoin kuin aikuisia.
Katso kohta Asiointi -> Saapuminen oikeuteen. Millaisia ohjeita oikeudenkäyntiin saapujalle annetaan?
Katso kohta Oikeudenkäynnin julkisuus. Mitä tarkoittaa oikeudenkäynnin julkisuusperiaate yleisissä tuomioistuimissa?
Missä Keski-Suomen käräjäoikeus sijaitsee? Ja milloin se on auki?
Osa 2 - vierailun jälkeen
Kirjoita raportti käräjäoikeusvierailusta. Raportista tulee ilmetä, miten vierailu sujui, millaisia tapauksia seurasit ja mitä uutta opit. Raportin pituus noin 1 - 2 sivua (tavallisella fontilla kokoa 12).
Kysymyksiä raportin avuksi:
Mitä aiheita tapaukset käsittelivät? Millaisia tuomioita annettiin?
Mitä ajatuksia tapaukset/tuomiot herättivät? Olivatko tuomiot mielestäsi oikeanlaisia?
Mikä käräjäoikeuden toiminnassa yllätti?
Mitä uutta opit? Oivalsitko jotain uutta?
Liitä molemmat osat samaan palautettavaan tiedostoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Itsearviointi ja palaute
Vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Anna itsellesi arvio tuntityöskentelystä/tuntiaktiivisuudesta ja pohdi miten onnistuit tällä opintojaksolla.
- Kerro jos olet tehnyt tehtäviä erityisen hyvin ja haluat minun ottavan ne mukaan arviointiin.
- Anna myös palautetta opintojaksosta. Mikä oli toimivaa, mitä voisi kehittää?
- Anna itsellesi arvio tuntityöskentelystä/tuntiaktiivisuudesta ja pohdi miten onnistuit tällä opintojaksolla.
- Kerro jos olet tehnyt tehtäviä erityisen hyvin ja haluat minun ottavan ne mukaan arviointiin.
- Anna myös palautetta opintojaksosta. Mikä oli toimivaa, mitä voisi kehittää?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 2 Lakitiedon peruskäsitteitä
Ryhmä 1 - Oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen toimintakyky
Oikeussubjekti: Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia
Luonnollinen henkilö: on elävä henkilö, joka on oikeuskelpoinen
Oikeushenkilö: rekisteröity yhdistys, valtio, kunta, yritys tai tms, joka voi ajaa asiaansa oikeudessa
Oikeuskelpoisuus: kun oikeussubjektille kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia, kutsutaan tätä oikeuskelvollisuudeksi
Oikeustoimikelpoisuus: tarkoittaa kykyä tehdä itse oikeudellisesti sitovia päätöksiä, kuten solmia sopimuksia, ostaa, myydä tai vaikka tehdä testamentti
Oikeustoimi: tarkoittaa henkilön tai yrityksen tekemää tahdonilmaisua, jolla pyritään saamaan aikaan oikeudellisia seurauksia eli muuttamaan, perustamaan tai päättämään oikeuksia tai velvollisuuksia
Vajaavaltainen: tarkoittaa henkilöä, jonka oikeutta tehdä oikeustoimia itsenäisesti on rajoitettu
Ryhmä 2 - Valtuutus antaa oikeuksia
Valtuutus: Oikeustoimi, jolla voi oikeuttaa toisen henkilön toimimaan omasta puolestaan valtakirjalla eli oikeuttaa toinen toimimaan omasta puolestaan valtakirjalla. Esimerkiksi postipaketin nouto toisen puolesta vaatii valtuutuksen.
Valtakirja: Valtakirjassa määritellään yksityiskohtaisesti valtuutuksen rajat eli se, mitä toimia valtuutettu on oikeutettu tekemään valtuuttajan puolesta. Tämä on yksilöity valtakirja. Valtakirja voi olla myös avoin asianajovaltakirja, joka mahdollistaa valtuutetun vapaan toiminnan esimerkiksi virastoissa ja oikeusistuimissa. Esimerkiksi autokaupassa pitää määritellä, millä hinnalla auton saa myydä tai ostaa. Valtuutetun tekemä sopimus ei ole pätevä, jos valtuutettu on ylittänyt valtuutuksensa.
Valtuuttaja: Henkilö, joka antaa toiselle luvan hoitaa aisioita puolestaan
Valtuutettu: Henkilö, jolle on annettu lupa hoitaa asioita toisen puolesta valtakirjalla
Avoin valtakirja: Valtakirja, joka antaa toiselle henkilölle laajan oikeuden hoitaa asioista toisen puolesta
Ryhmä 3 - Edunvalvoja, vajaavaltaisuus ja oikeudellinen vastuu
Edunvalvontavaltuutus: Henkilö voi määrätä itselleen edunvalvojan etukäteen esimerkiksi sairastumisen varalta.
Edunvalvoja: Henkilö joka on määrätty hoitamaan ja ajamaan vajaavaltaisen asioita.
Oikeudellinen vastuunalaisuus: Jokainen on vastuussa teoistaan ja voi joutua korvaamaan alaikäisenä aiheuttamaan vahinkoa.
Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus: Jokaisella yli 15-vuotiaalla on vastuu korvata tekonsa tuomioistuimen edessä.
Vahingonkorvausvelvollisuus: Jokainen ihminen on vastuussa korvaamaan vahingoittamansa omaisuuden.
Ryhmä 4 - Ja tämä sopimus pitää
Sopimus: Kahden tai useamman osapuolen välinen sitova yhteisymmärrys jossa sovitaan oikeuksista ja velvollisuuksista.
Sopimusvapaus: Ihmisillä ja yrityksillä on oikeus päättää itse tekevätkö he sopimuksen kenen kanssa ja millä ehdoilla. Sopimus ei kuitenkaan saa rikkoa lakia.
Tahdonvaltainen sopiminen: Sopimuskumppanit voi päättää vapaasti sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekijät ovat tasavertaisia.
Pakottava sopiminen: Sopimus ei voi huonontaa lakiin kirjattuja ehtoja. Suojaa sopimuksen heikompaa osapuolta.
Sopimuksen muotovapaus: Muotovapaus tarkoittaa että sopimuskumppanit voivat tehdä sopimuksia vapaamuotoisesti.
Kaksipuolinen oikeustoimi: Kaksipuolinen oikeustoimi syntyy tarjouksesta ja sen hyväksymisestä.
Tarjous: Ehdotus sopimuksen tekemisestä tietyillä ehdoilla. Esimerkiksi kauppa tarjoaa tuotetta tiettyyn hintaan ja asiakas voi hyväksyä tarjouksen.
Ryhmä 5 - Kaikki sopimukset eivät ole päteviä
Pätemätön sopimus: *Sopimus voi olla pätemätön, jos solmintatavassa tai sisällössä on virhe.
* Ei sido osapuolia eikä ole oikeusvaikutuksia.
* Sopimus on pätemätön suoraan jos tekijällä ei ole oikeustoimikelpoisuutta.
Moitteenvaraisuus: * on toisen päteämättömän sopimuksen muoto.
*Kyse oikeustoimeen liittyvästä muotovirheestä, missä yhdistyksen solmiva sopimus on yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tällöin pitää nostaa moitekanne lain määräämässä ajassa, jos ei seurata määräystä niin päätös jää voimaan.
Väitteenvarainen pätemättömyys: Oikeustoimen pätemättömäksi haluava taho vetoaa johonkin asiaan, jotta sopimus purkautuisi. Voidaan esimerkiksi vedota, että sopimusta ei ole muodostettu omasta tahdosta, vaan sopimuksen tekijä ei ole tajunnut sopimuksen ehtoja sopimishetkellä tai häntä on painostettu siihen.
Erehdys sopimuksessa: Sopimuksen pätemättömyyden muoto, jossa sopimuksessa on ollut jokin virhe, esimerkiksi kirjoitusvirhe. Myyjä voi esimerkiksi vedota siihen, että ostajan olisi pitänyt tietää tuotteen hinnan olevan liian suuri, vaikka myyjä olisi ilmoittanut sen väärin.
Kohtuuttomuus sopimuksessa: Jos sopimuksen ehdot ovat kohtuuttomat, sitä voidaan sovitella tai se voidaan jättää kokonaan ottamatta huomioon. Kohtuuttomuus tulee kyseeseen, jos osapuolten velvoitteet eivät ole tasapainossa ja epätasapaino on merkittävä. Tällainen tilanne voi syntyä, jos sopimuksessa esimerkiksi rajataan tuotteen palautusoikeus kokonaan pois.
Ryhmä 6 - Olennaista, kohtuullista ja epäsiveellistä
Hyvä tapa: oikestieteessä vakiintunut ja perusteltu käytäntö, joka pohjautuu yhteiskunnan arvostuksiin. Käytetään usein muodossa "hyvän tavan vastainen tai liitettynä aihealueen lakiin.
Kohtuullinen aika: Kohtuullista aikaa ei ole määritelty, mutta esimerkiksi työlaissa todetaan, että työnantajan on toimitettava irtisanomisilmoitus kohtuullisessa ajassa, jos hän veotaa epäasialliseen käytökseen.
Petollinen viettely: Tilanne, joissa toinen osapuoli on esimerkiksi esittänyt paikkansa pitämättömiä teitoja tai salannut kaupan kannalta jotain olennaista. Tuomioistuimessa arvioidaan, onko todella petollinen viettely vai onko kyse esimerkiksi tietämättömyydestä.
Olennainen ja merkittävä: Oikeusjuttua ratkaistaessa tuomareiden on mietittävä, vaikuttaako jokin asia todella tapahtuneeseen olennaisesti tai merkittävästi. Esimerkiksi sopimuksen voi purkaa, jos kaipan kohteessa ilmenee olennainen tai merkittävä virhe. Merkittävä viivästyminen tavaran toimittamisessa voi olla olennainen virhe, jos tavara olisi tarvittu määrätyksi päiväksi.
Kunniaton ja epäsiveellinen elämä: Elämäntapa, jossa ei toimita rehellisesti eikä pidetä huolta itsestä tai omista velvollisuuksista.
Oikeussubjekti: Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia
Luonnollinen henkilö: on elävä henkilö, joka on oikeuskelpoinen
Oikeushenkilö: rekisteröity yhdistys, valtio, kunta, yritys tai tms, joka voi ajaa asiaansa oikeudessa
Oikeuskelpoisuus: kun oikeussubjektille kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia, kutsutaan tätä oikeuskelvollisuudeksi
Oikeustoimikelpoisuus: tarkoittaa kykyä tehdä itse oikeudellisesti sitovia päätöksiä, kuten solmia sopimuksia, ostaa, myydä tai vaikka tehdä testamentti
Oikeustoimi: tarkoittaa henkilön tai yrityksen tekemää tahdonilmaisua, jolla pyritään saamaan aikaan oikeudellisia seurauksia eli muuttamaan, perustamaan tai päättämään oikeuksia tai velvollisuuksia
Vajaavaltainen: tarkoittaa henkilöä, jonka oikeutta tehdä oikeustoimia itsenäisesti on rajoitettu
Ryhmä 2 - Valtuutus antaa oikeuksia
Valtuutus: Oikeustoimi, jolla voi oikeuttaa toisen henkilön toimimaan omasta puolestaan valtakirjalla eli oikeuttaa toinen toimimaan omasta puolestaan valtakirjalla. Esimerkiksi postipaketin nouto toisen puolesta vaatii valtuutuksen.
Valtakirja: Valtakirjassa määritellään yksityiskohtaisesti valtuutuksen rajat eli se, mitä toimia valtuutettu on oikeutettu tekemään valtuuttajan puolesta. Tämä on yksilöity valtakirja. Valtakirja voi olla myös avoin asianajovaltakirja, joka mahdollistaa valtuutetun vapaan toiminnan esimerkiksi virastoissa ja oikeusistuimissa. Esimerkiksi autokaupassa pitää määritellä, millä hinnalla auton saa myydä tai ostaa. Valtuutetun tekemä sopimus ei ole pätevä, jos valtuutettu on ylittänyt valtuutuksensa.
Valtuuttaja: Henkilö, joka antaa toiselle luvan hoitaa aisioita puolestaan
Valtuutettu: Henkilö, jolle on annettu lupa hoitaa asioita toisen puolesta valtakirjalla
Avoin valtakirja: Valtakirja, joka antaa toiselle henkilölle laajan oikeuden hoitaa asioista toisen puolesta
Ryhmä 3 - Edunvalvoja, vajaavaltaisuus ja oikeudellinen vastuu
Edunvalvontavaltuutus: Henkilö voi määrätä itselleen edunvalvojan etukäteen esimerkiksi sairastumisen varalta.
Edunvalvoja: Henkilö joka on määrätty hoitamaan ja ajamaan vajaavaltaisen asioita.
Oikeudellinen vastuunalaisuus: Jokainen on vastuussa teoistaan ja voi joutua korvaamaan alaikäisenä aiheuttamaan vahinkoa.
Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus: Jokaisella yli 15-vuotiaalla on vastuu korvata tekonsa tuomioistuimen edessä.
Vahingonkorvausvelvollisuus: Jokainen ihminen on vastuussa korvaamaan vahingoittamansa omaisuuden.
Ryhmä 4 - Ja tämä sopimus pitää
Sopimus: Kahden tai useamman osapuolen välinen sitova yhteisymmärrys jossa sovitaan oikeuksista ja velvollisuuksista.
Sopimusvapaus: Ihmisillä ja yrityksillä on oikeus päättää itse tekevätkö he sopimuksen kenen kanssa ja millä ehdoilla. Sopimus ei kuitenkaan saa rikkoa lakia.
Tahdonvaltainen sopiminen: Sopimuskumppanit voi päättää vapaasti sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekijät ovat tasavertaisia.
Pakottava sopiminen: Sopimus ei voi huonontaa lakiin kirjattuja ehtoja. Suojaa sopimuksen heikompaa osapuolta.
Sopimuksen muotovapaus: Muotovapaus tarkoittaa että sopimuskumppanit voivat tehdä sopimuksia vapaamuotoisesti.
Kaksipuolinen oikeustoimi: Kaksipuolinen oikeustoimi syntyy tarjouksesta ja sen hyväksymisestä.
Tarjous: Ehdotus sopimuksen tekemisestä tietyillä ehdoilla. Esimerkiksi kauppa tarjoaa tuotetta tiettyyn hintaan ja asiakas voi hyväksyä tarjouksen.
Ryhmä 5 - Kaikki sopimukset eivät ole päteviä
Pätemätön sopimus: *Sopimus voi olla pätemätön, jos solmintatavassa tai sisällössä on virhe.
* Ei sido osapuolia eikä ole oikeusvaikutuksia.
* Sopimus on pätemätön suoraan jos tekijällä ei ole oikeustoimikelpoisuutta.
Moitteenvaraisuus: * on toisen päteämättömän sopimuksen muoto.
*Kyse oikeustoimeen liittyvästä muotovirheestä, missä yhdistyksen solmiva sopimus on yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tällöin pitää nostaa moitekanne lain määräämässä ajassa, jos ei seurata määräystä niin päätös jää voimaan.
Väitteenvarainen pätemättömyys: Oikeustoimen pätemättömäksi haluava taho vetoaa johonkin asiaan, jotta sopimus purkautuisi. Voidaan esimerkiksi vedota, että sopimusta ei ole muodostettu omasta tahdosta, vaan sopimuksen tekijä ei ole tajunnut sopimuksen ehtoja sopimishetkellä tai häntä on painostettu siihen.
Erehdys sopimuksessa: Sopimuksen pätemättömyyden muoto, jossa sopimuksessa on ollut jokin virhe, esimerkiksi kirjoitusvirhe. Myyjä voi esimerkiksi vedota siihen, että ostajan olisi pitänyt tietää tuotteen hinnan olevan liian suuri, vaikka myyjä olisi ilmoittanut sen väärin.
Kohtuuttomuus sopimuksessa: Jos sopimuksen ehdot ovat kohtuuttomat, sitä voidaan sovitella tai se voidaan jättää kokonaan ottamatta huomioon. Kohtuuttomuus tulee kyseeseen, jos osapuolten velvoitteet eivät ole tasapainossa ja epätasapaino on merkittävä. Tällainen tilanne voi syntyä, jos sopimuksessa esimerkiksi rajataan tuotteen palautusoikeus kokonaan pois.
Ryhmä 6 - Olennaista, kohtuullista ja epäsiveellistä
Hyvä tapa: oikestieteessä vakiintunut ja perusteltu käytäntö, joka pohjautuu yhteiskunnan arvostuksiin. Käytetään usein muodossa "hyvän tavan vastainen tai liitettynä aihealueen lakiin.
Kohtuullinen aika: Kohtuullista aikaa ei ole määritelty, mutta esimerkiksi työlaissa todetaan, että työnantajan on toimitettava irtisanomisilmoitus kohtuullisessa ajassa, jos hän veotaa epäasialliseen käytökseen.
Petollinen viettely: Tilanne, joissa toinen osapuoli on esimerkiksi esittänyt paikkansa pitämättömiä teitoja tai salannut kaupan kannalta jotain olennaista. Tuomioistuimessa arvioidaan, onko todella petollinen viettely vai onko kyse esimerkiksi tietämättömyydestä.
Olennainen ja merkittävä: Oikeusjuttua ratkaistaessa tuomareiden on mietittävä, vaikuttaako jokin asia todella tapahtuneeseen olennaisesti tai merkittävästi. Esimerkiksi sopimuksen voi purkaa, jos kaipan kohteessa ilmenee olennainen tai merkittävä virhe. Merkittävä viivästyminen tavaran toimittamisessa voi olla olennainen virhe, jos tavara olisi tarvittu määrätyksi päiväksi.
Kunniaton ja epäsiveellinen elämä: Elämäntapa, jossa ei toimita rehellisesti eikä pidetä huolta itsestä tai omista velvollisuuksista.