Yo-kokeeseen valmistautuminen on usein suuri urakka. Joissain lukioissa on tarjolla kertauskursseja, mutta yleensä suurin osa yo-kokeeseen valmistautumisesta tapahtuu itsenäisesti. Siksi työskentelemisen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tehdä selkeä lukusuunnitelma yo-kirjoituksiin.

Valmistautuminen perustuu omiin tavoitteisiin

Ylioppilaskokeeseen osallistujilla on monenlaisia tavoitteita. Yksi tahtoo syventää tietojaan, toinen tavoittelee korkeaa arvosanaa, kun kolmannelle riittää hyväksytty suoritus. Mikä tahansa oma tavoite onkaan, se kannattaa määritellä selkeästi. Hyvä tavoite on sellainen, että se on riittävän haastava mutta mahdollinen saavuttaa.

Kun määrittelee omia tavoitteitaan, on samalla hyvä tilaisuus pohtia työmäärää, joka vaaditaan niiden saavuttamiseksi. Jos tähtää eximian tai laudaturin arvosanaan, siihen vaaditaan luonnollisesti enemmän työtä kuin pelkkään hyväksyttyyn suoritukseen. Siihen on hyvä varautua jo tavoitteita asetettaessa.

Lukusuunnitelma huomioi tavoitteet ja ajankäytön

Työmäärä konkretisoituu lukusuunnitelmaa laadittaessa. Hyvä lukusuunnitelma huomioi sekä omat tavoitteet että käytettävissä olevan ajan. Koska todennäköisesti samaan aikaan on valmistauduttava useampaan yo-kokeeseen, aikaa on jaettava eri kokeisiin lukemiseen. Myös muut menot, kuten työvuorot ja harrastukset, vaikuttavat lukusuunnitelmaan.

Lukusuunnitelman laatimiseen ei ole yhtä ainoaa tapaa. Toisille sopii tarkasti aikataulutettu lukusuunnitelma, jossa opiskelulle on varattu tarkka aika ja tavoite. Esimerkiksi tietylle päivälle voidaan aikatauluttaa tiettyjen asioiden kertaaminen. Toisille taas sopii viikoittaisten tavoitteiden asettaminen, jolloin asioita voidaan edistää eri päivinä vaihtuvien tilanteiden mukaan.

Tehtävät kannattaa pilkkoa pieniksi tavoitteiksi

Jos tekeminen jaetaan eri viikoille, viikkotavoite saattaa koostua esimerkiksi tietystä sivumäärästä, luvuista, tehtävistä tai aihekokonaisuuksista. Viikon kuluessa tarkistetaan viikoittaisen lukusuunnitelman edistyminen. Tarvittaessa suunnitelmaa kannattaa muokata.

Viikkotavoitteet voidaan pilkkoa pienemmiksi tavoitteiksi, jotka jaetaan eri viikonpäiville. Päivätavoitteissa on vähemmän liikkumavaraa kuin viikkotavoitteissa, koska ne ovat tarkasti aikaan sidottuja eikä niitä periaatteessa voida niin helposti siirtää päivältä toiselle. Toisaalta pienet osatavoitteet saattavat tehdä opiskelu-urakasta helpommin lähestyttävää.

Tavoitteita asettaessa kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Välitavoitteiden saavuttaminen tuo iloa ja auttaa stressin hallinnassa. Työtä tehdessä on myös tärkeää tietää, milloin on tehnyt riittävästi. On kiva tietää, milloin voi hyvällä omatunnolla rentoutua ja unohtaa hetkeksi yo-kirjoitukset!