Ilmaisun monet muodot

Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua käsitöiden sekä musiikillisen, suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä. Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä.

Laukaan esiopetusikäiset ovat mukana Laukaan kulttuuriopetussuunnitelmassa Kulttuurilaukassa. Kulttuurilaukka tarjoaa jokaiselle laukaalaiselle lapselle tasavertaisen osallisuuden kulttuuriseen yleissivistykseen. Kulttuurikasvatusta täydentävät Kulttuurilaukan ohella esiopetuksen yksiköiden omat kulttuuritapahtumat ja taideprojektit.

Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään eri oppimisympäristöjä sekä lähiseudun kulttuuritarjontaa. 

Musiikillinen ilmaisu

Esiopetuksessa tarjotaan lapselle monipuolisia musiikillisia kokemuksia integroituna esiopetuksen arkeen ja eri sisältöalueisiin. Musiikkikasvatuksen avulla lisätään lapsen luovuutta, rohkaisua ilmaista itseään, tunteiden tunnistamista, onnistumisen iloa ja yhdessä tekemisen riemua. Tutustutaan monipuolisesti erilaisiin lauluihin ja soittimiin sekä musiikkiliikuntaan. Kuunnellaan erilaista musiikkia ja havainnoidaan musiikillisia elementtejä; esimerkiksi rytmiä, voimakkuutta ja sointivärejä. Erilaisia juhlia varten rakennetaan myös musiikillisia kokonaisuuksia, joihin jokainen pääsee osallistumaan.

 Käsityöt

Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin materiaaleihin tutustumiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovien että pehmeiden materiaalien käyttöä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja. Kädentaitojen ja kuvallisen ajattelun avulla lapsia rohkaistaan luovaan ilmaisuun kuunnellen lasten omia ideoita ja pohditaan yhdessä keinoja toteuttaa niitä. Kädentaitojen avulla harjoitellaan hienomotorisia perustaitoja. Samalla harjoitellaan myös sinnikästä työskentelyä monivaiheisten töiden aikana, sekä ohjeiden mukaan toimimista.

 Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin kuvantekemisen tapoihin, välineisiin ja materiaaleihin. Lapsia kasvatetaan esteettisyyden arvostamiseen omissa ja muiden töissä sekä koko ympäristössä. Opitaan myös arvostamaan rakennettua ympäristöä sekä luonnon ympäristön kohteita. Valmiiden töiden avulla opitaan myös tarkastelemaan töitä eri näkökulmista ja nautitaan siitä, että lapsi voi itse luoda jotain kaunista. Töitä arvostetaan laittamalla ne kauniisti esille.

Suullinen ja kehollinen ilmaisu

Erilaiset lorut, runot, riimit ja lastenkirjallisuus ovat tärkeä osa esiopetuksen arkea ja niitä hyödynnetään päivän eri tilanteissa. Esiopetuksessa rohkaistaan lapsia suulliseen ilmaisuun ja mahdollistetaan jokaiselle lapselle kuulluksi tuleminen. Esiopetuksessa annetaan tilaa ja aikaa keskusteluille lapsille tärkeistä asioista. Ryhmässä opetellaan esillä olemista, tunteiden ilmaisua sekä omien mielipiteiden ilmaisua. Lapsia rohkaistaan luovaan ilmaisuun sekä suunniteltujen prosessien ja spontaanisti nousevan ilmaisun kautta. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi leikkiä, draamatoimintaa, sanataidetta ja 

Kielten rikas maailma

Kuunteleminen ja puhuminen

Esiopetuksessa luodaan paljon tilanteita keskustelulle ja kuuntelulle. Näissä tilanteissa opetellaan aktiivisesti ryhmässä toimimisen taitoja; kuuntelemaan keskittyneesti toista sekä rohkaistaan jokaista ilmaisemaan itseään. Kiireettömyys ja pysähtyminen hetkeen ovat tärkeitä, jotta voidaan aidosti kohdata lapsi. Turvallisessa ilmapiirissä lapsi rohkaistuu tuomaan esiin ajatuksiaan ja tunteitaan, joita voidaan yhdessä pohtia ja keskustella. Samalla opitaan myös kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä. Esiopetuksessa opetellaan keskittymään kuuntelemiseen ja harjoitellaan kuullun muistamista, sekä opetellaan esittämään tarkentavia kysymyksiä ja myös pysymään aiheessa.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Esiopetusvuonna herätellään lapsen kiinnostusta lukemiseen, kirjoittamiseen ja kirjaimiin. Esiopetuksessa mallinnetaan puheen muuttamista kirjoitetuksi kieleksi. Lasta innostetaan tutkimaan ja havainnoimaan kielen rakenteita (sanat, tavut, kirjaimet, äänteet).

Lapselle lukeminen on esiopetusryhmissä tärkeässä roolissa. Esiopetuksessa käytetäänkin monipuolisia materiaaleja (sadut, runot, riimit, tietokirjat, sarjakuvat jne.) Näitä valitessa huomioidaan myös lasten oma kiinnostus ja lapsilta esiin nousevat aiheet. Esiopetuksessa hyödynnetään mm. kirjastojen/kirjastoautojen tarjontaa ja tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintävälineisiin. Esiopetuksen tiloissa kirjoja on lasten saatavilla ja niiden lukemiseen on järjestetty rauhallinen tila.

Oma tuottaminen

Esiopetuksessa huomioidaan lasten kielelliset taidot ja valmiudet tarjoamalla sopivia haasteita omaan kielelliseen tuottamiseen.

Ympäristö luodaan erilaisin materiaalein ja välinein kielen monipuolista käyttöä mahdollistavaksi (ympäristön sanoittaminen, liitutaulut, magneettikirjaimet, leimasimet, kynät ja paperit saatavilla yms.). Lapsia rohkaistaan ja annetaan heille tilaisuuksia olla esillä yksin ja yhdessä, tartutaan lasten ideoihin ja syvennetään niitä. Lapsia innostetaan myös luomaan omia tarinoita (sadutus) ja runoja. Myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään lasten omien taitojen mukaan (kirjaimet, sanat, nimet jne.).

Lastenkirjallisuus

Esiopetuksessa tutustutaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin kirjallisuuden muotoihin. Yhdessä lasten kanssa muokataan ja monipuolistetaan luettuja tekstejä (esim. musiikkisatu, draama, pöytäteatterit). Lastenkirjallisuutta yhdistetään monipuolisiksi kokonaisuuksiksi ja tarjotaan lapsille kokonaisvaltaisia elämyksiä (kuvataide, musiikki, liikunta). Luettuihin teksteihin syvennytään ja keskustellaan esiin nousevista kysymyksistä.

Motoriikka

Motorisia harjoitteita hyödynnetään opetellessa löytämään kielen rytmiä (esim. hyppyradat lorun rytmissä, taputusleikit jne.) Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla opetellaan hahmottamaan tilaa ja suuntaa. Kiinnitetään huomiota kynänkäyttöön ja oikeanlaisen kynäotteen löytämiseen.

Vertaileva kielitaito

Lasten kanssa keskustellaan moninaisista tavoista kommunikoida (esim. viittomat, kuvat). Ryhmässä tartutaan myös esiin nouseviin teemoihin (esim. lasten tekemät matkat, laulut muilla kielillä) ja huomioidaan lasten kielitaustat. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. 


Minä ja meidän yhteisömme

Historia ja perinne

Lapsia herätellään miettimään vanhoja aikoja ja historiaa lapsilta itseltään esiin nousevista aiheista. Vertaillaan, millaista oli ennen ja millaista on nyt. Esiopetusryhmän kanssa voidaan tutustua lähiympäristön kohteisiin (museot, kansallismaisema). Ryhmässä voidaan myös järjestää esim. isovanhempien päiviä, tehdä vierailuja vanhainkoteihin ja hyödyntää eri järjestöjen tarjoamaa yhteistyötä. Huomioidaan erilaisia perinteisiä juhlapäiviä.

Eettinen kasvatus

Esiopetuksessa noudatetaan hyviä tapoja sekä opetellaan huomioimaan toisia. Tarinoiden, draaman ja leikin keinoin pohditaan eettisestä näkökulmasta esiin nousevia tilanteita, kysymyksiä ja tunteita, sekä opetellaan näkemään asioita myös toisen näkökulmasta. Esiopetuksen arjessa harjoitellaan jokaisen kuulluksi tulemista, neuvottelutaitoja sekä tilanteiden sopimista. Ryhmiin luodaan myös yhdessä sovittuja sääntöjä.

Katsomuskasvatus

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Esiopetuksessa huomioidaan vuoden kirkolliset juhlapyhät ja tutustaan niihin liittyviin perinteisiin. Toiminnassa huomioidaan perheiden erilaiset katsomukset ja mahdollisuuksien mukaan tutustutaan niihin. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä.

Tutkin ja toimin ympäristössä

Matemaattiset taidot

Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Esiopetuksessa on lasten saatavilla matemaattista oppimista edistäviä opetusmateriaaleja. Esiopetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat käyttämällä eri aistikanavia hyödyntäviä opetusmenetelmiä. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Matemaattisia ilmiöitä havainnollistetaan ja konkretisoidaan toiminnallisten leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, työtehtävien, keskustelujen ja pelien avulla. Lasten kiinnostusten kohteita hyödynnetään oppimisen järjestämisessä.

Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tuetaan. Tavoitteena on, että lapsi voisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli ja hänen luontaista kykyään ihmetellä ja tutkia vahvistetaan.

Matemaattisten taitojen oppiminen edellyttää erilaisten käsitteiden ymmärtämistä ja aikakäsitteiden hahmottamista. Lukumäärien, luokittelun, vertailun, mittaamisen ja sarjoittamisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella.

Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan myös omaa ajatteluaan. Lasta on kannustettava kertomaan, mitä ja miten hän ajattelee. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä.

Teknologiakasvatus

Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan teknologisia ratkaisuja. Lapset tutustuvat teknologiaan ideoimalla ja rakentamalla erilaisia rakennelmia ja luomaan niihin teknisiä ratkaisuja. Lasta kannustetaan innovatiivisuuteen ja tuomaan esille omia ideoitaan sekä perustelemaan niitä.

Ympäristökasvatus

Laukaassa hyödynnetään lähiympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia tutustua ja oppia luonnossa. Lähiympäristöä tehdään lapsille tutuksi liikkumalla luonnossa monipuolisesti eri vuodenaikoina. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös suunniteltuja retkiä lähiretkikohteisiin. Samalla lapsia opetetaan toimimaan vastuullisesti ja kunnioittamaan luontoa kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.

Kasvan ja kehityn

Liikunta

Toiminnallisuus ja liikkuminen on luonteva osa lapsen esiopetuspäivää. Lapsella on luontainen tarve liikkua. Esiopetuksessa toteutetaan valtakunnallisia liikuntasuosituksia. Aikuisen myönteinen ja kannustava ote ohjaa lasta omaehtoiseen ja tutkivaan liikkumiseen ohjatun liikkumisen lisäksi. Lapsille mahdollistetaan liikunnallisia leikkejä myös sisätiloissa. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja niitä kannustetaan käyttämään. Ulkoiluissa liikuntaleikit ovat luonteva osa päivää. Liikunnan kautta lapset pääsevät harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä toisten huomioimista. Liikuntaa hyödynnetään myös eri teemojen toiminnallisessa oppimisessa. Esiopetusryhmissä havainnoidaan ja arvioidaan lasten motorisia perustaitoja sovituilla ja ikätasoon sopivilla menetelmillä.

Laukaan hienot ja luonnonkauniit maisemat tarjoavat mahdollisuuden liikkua luonnossa, retkeillä ja hiihtää kylissä ja taajamissa. Retkeilyreittien varsilla olevat useat kodat ja laavut ovat hyödynnettävissä lasten kanssa retkeillessä. Esiopetuksessa hyödynnetään urheilupaikkoja ja -halleja, hiihtolatuja, luistelukenttiä ja kunto- ja pururatoja mahdollisuuksien mukaan. Myös monipuolisia lähimetsiä sekä leikkipuistoja hyödynnetään ulkoiluissa, joissa lapset pääsevät liikkumaan omaehtoisesti leikin kautta.

Ruokailu ja kuluttaminen

Ohjattu ruokailu on osa esiopetuspäivää. Se tarjoaa tilaisuuden opetella monipuolista syömistä sekä keskustelua mm. ruokailutavoista ja terveellisistä elämäntavoista. Esiopetuksessa voidaan järjestää erilaisia ruuanvalmistus - ja leipomispäiviä, jolloin tutustutaan ruoka-aineiden alkuperään, ruuanvalmistukseen ja totutellaan erilaisiin makuihin. Ryhmissä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan osallistua erilaisiin ruokaan ja kestävään kehitykseen liittyviin hankkeisiin ja projekteihin.

Vastuullista kuluttamista ja kierrättämistä toteutetaan esim. käyttämällä hyödyksi mahdollisimman paljon erilaisia kierrätysmateriaaleja, kiinnittämällä lasten huomio ruokahävikkiin tai kunnostamalla huonekaluja ja leluja sen sijaan, että ostettaisiin uutta. Esiopetusryhmissä harjoitellaan kierrättämistä lajittelemalla roskia sekä keskustellaan kierrätyksen merkityksestä lapsia kiinnostavilla tavoin.

Hyvinvointi ja terveys

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluvat riittävä lepo, liikkuminen, ravinto, omasta terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen. Lasten kanssa käsitellään hyvinvointiin liittyviä aiheita ja lapsia opastetaan ikätasoisesti huolehtimaan hyvinvoinnista. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä neuvoloiden, hammashoitolan ja kouluterveydenhuollon kanssa.

Esiopetuspäivän aikana esiopettaja ja muu henkilöstö vastaavat lapsen hyvinvoinnin ja terveyden seuraamisesta, ja ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin esimerkiksi lapsen sairastuessa tai tapaturman sattuessa.

Turvallisuus

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota turvallisen ympäristön luomiseen. Esiopetuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Esiopetuksessa noudatetaan esi- ja perusopetuksen suunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä, jota jokainen esiopetusyksikkö tarkentaa lukuvuosisuunnitelmassa. Esiopetuksessa noudatetaan myös sovittua toimintamallia kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa. Materiaalit ja ohjeet ovat esiopettajien saatavilla Peda.netissä. Esiopetuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Olennaista kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tukea lasten vertaissuhteita ja koko yhteisön hyvinvointia. Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Aikuisen läsnäolo ja antama ohjaus vuorovaikutustilanteissa on tärkeää.

Esiopetuksessa noudatetaan Laukaan esi- ja perusopetuksen hyvinvointiopetuksen vuosikellon teemoja ja hyödynnetään saatavilla olevaa materiaalia.

Esiopetuksessa noudatetaan toimintayksiköiden turvallisuus- ja kriisisuunnitelmia. Arkipäivän tilanteista poikkeaviin tapahtumiin (esim. retket, yökoulu) laaditaan omat turvallisuus- ja/tai retkisuunnitelmat. Kriisitilanteissa pyydetään ulkopuolista apua kriisisuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Palo- ja pelastautumisharjoituksia järjestetään säännöllisesti, lapset ovat näissä myös mukana.

Esiopetusryhmän lähialueen liikenteessä harjoitellaan liikkumaan muistaen turvallisuus ja kiireettömyys. Samalla harjoitellaan turvallisia liikenteessä liikkumisen taitoja ja sääntöjä. Kevyenliikenteenväylien ja katuvalaistuksen puuttuminen maaseutualueilla pitää ottaa huomioon lasten turvallisuuskasvatuksessa. Esiopetuksen kuljetusoppilaiden kanssa keskustellaan turvallisesta esiopetusmatkasta ja sovituista säännöistä.