Esiopetuksessa tavoitteena on luoda ryhmä, johon kaikkien on mukava tulla ja jonka osaksi kaikki voivat kokea kuuluvansa. Toimivaa ryhmää rakennetaan koko toimintakausi. Työ- ja toimintatavat konkretisoituvat, kun lapsiryhmä ja lapsen yksilölliset tarpeet selviävät. Jatkuva havainnointi on tärkeää. Tavoitteena on löytää lapsille ominainen tapa oppia ja toimia. Esiopetuksen pedagogiikassa yhdistetään eri oppimisen alueita ja erilaisia oppimisympäristöjä. Näitä kuvataan tarkemmin yksikkökohtaisissa lukuvuosisuunnitelmissa.

Esiopetusvuoden alussa annetaan tarpeeksi aikaa leikille ja ryhmäytymiselle, jota aikuinen aktiivisesti ohjaa. Omaehtoinen ja ohjattu leikki ovat esiopetuksen keskeinen työtapa. Yhdessä työskentelyä harjoitellaan pareittain, pienryhmissä tai isommassa lapsiryhmässä erilaisten pelien, tehtävien ja leikin avulla. Esiopetuksessa annetaan mahdollisuus tutkimiseen, kokeiluun ja ihmettelyyn. Esiopetuksessa luodaan keskustelevaa ja pohtivaa ilmapiiriä; yhdessä keskustelemalla ja hankkimalla tietoa syvennetään tietoutta lapsia kiinnostavista aiheista.

Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten toiveet ja tarpeet sekä vanhemmilta saatu palaute. Työskentelyssä huomioidaan toiminnallisuus. Osallisuus innostaa lapsia harjoittelemaan erilaisia työtapoja, kuten esimerkiksi projektit, tiedonhankinta, oma ilmaisu ja kynätyöskentely. Esiopetusta toteutetaan pedagogisin perustein rakennetuissa joustavissa pienryhmissä. Niissä huomioidaan lasten erilaiset vahvuudet, kiinnostuksenkohteet ja oppimisen tarpeet, sekä toiminnan pedagogiset tavoitteet.

Vuosittain huoltajille toteutetaan asiakaskysely, jonka tuloksia hyödynnetään esiopetuksen toimintatapojen kehittämisessä. Asiakaskyselyssä on myös lapsille kysymyksiä, joihin he vastaavat yhdessä huoltajan kanssa. Huoltajien ja lasten näkemyksiä selvitetään aktiivisesti myös arjen eri tilanteissa. Esiopetuksen henkilöstölle on käytössä erilaisia materiaaleja omien toimintatapojen arviointiin. Esiopetusyksikön johtaja vastaa siitä, että käytettävissä olevaa tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämiseen ja että kehittäminen on pitkäjänteistä, yhteistä työtä.

Huoltajat pitävät erittäin tärkeänä, että esiopetuksesta ja lapsen arjen sujumisesta tiedotetaan riittävästi. Huoltajille on erittäin tärkeää myös se, että lasten ajatuksia ja mielipiteitä huomioidaan ja että esiopetuksessa on kiireetön tunnelma ja riittävästi aikaa leikille.

Lapsille suunnatuissa kyselyissä on noussut vahvasti esiin, että lapsille esiopetuksessa tärkeää leikkiminen ja kaverit, ja lapset toivovat, että saisivat enemmän vaikuttaa leikkitilojen rakentamiseen. Lapsilla on läheinen suhde ryhmän aikuisiin ja he kokevat saavansa tarvittaessa apua aikuiselta. Lapset toivovat, että heiltä useammin kysyttäisiin näkemyksiä esiopetuksen toimintaan liittyen. Lapset kuitenkin kokevat tietävänsä, mitä eskarissa tehdään sekä asioista, joita opetellaan ja harjoitellaan.