Blogit
Yhdessä – Järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat rakentamassa vieraskielisten polkuja työelämään
Julkaistu 8.4.2026

Miten rakennamme toimivia polkuja työelämään silloin, kun reitti ei ole suora – ja kun kieli, kulttuuri tai taustatekijät haastavat työelämäosallisuutta? Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -hankkeen päätösseminaarissa 4.3.2026 tarkasteltiin vieraskielisten työelämäosallisuuden nykytilaa Suomessa sekä kuultiin erilaisista kehitetyistä toimintamalleista vieraskielisten työelämäosallisuuden edistämiseksi.
Vieraskielisten työelämään kiinnittyminen on maraton, ei sprintti
Erikoissuunnittelija Laura Kyntölä Uudenmaan elinvoimakeskuksesta kertoi vieraskielisten vaikeasta työmarkkina-asemasta Suomessa. Taustalla vaikuttavat muun muassa kielitaidon ja verkostojen puute, heikko osallisuus yhteiskunnassa, haasteet osaamisen tunnistamisessa sekä työnantajien ja yhteiskunnan asenteet. Myös erilaiset perhevelvoitteet voivat vaikuttaa erityisesti vieraskielisten naisten tilanteeseen. Työllisyysasteet vaihtelevat myös eri kieliryhmien välillä.
Vieraskielisten työllistyminen on usein vuosien mittainen prosessi, joka riippuu paljon maahanmuuton perusteesta, kielitaidosta, koulutuksesta ja taustasta. Työperäisesti maahan tulleet työllistyvät muita selkeästi nopeammin, mutta muilla työllistyminen kestää keskimäärin 3–5-vuotta ja täysi kiinnittyminen työelämään voi kestää jopa kymmenen vuotta. Kyntölä toteaakin, ettei vieraskielisten työllistymistä tule ajatella nopeasti tapahtuvana sprinttinä, vaan maratonina.
Kyntölä myös muistuttaa, ettei mikään ole pysyvää – paitsi muutos. Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti: työllisyys- ja kotoutumispalvelut ovat murroksessa, ja vallitseva taloustilanne on heikentänyt työllistymismahdollisuuksia. Tästä huolimatta tarvitaan yhä lisää koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja sen tunnistamista, toimivia työllisyyspalveluja, verkostoja, selkeää yhteistyötä viranomaisten kanssa, työnantajien aktiivisuutta sekä myönteisempää asenneilmapiiriä – siis tavoitteita, joita myös Yhdessä - Järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat -hanke on edistänyt.
Selvityksestä käytäntöön
Yhdessä-hankkeen projektipäällikkö Tuuli Vilhunen Kuntoutussäätiöltä kuvasi, miten hanke eteni selvityksestä yhteiskehittämiseen, pilotointiin ja lopulta toimintamalliksi. Tuloksena syntyi monialainen, verkostoihin nojaava malli, joka tukee vieraskielisten yksilöllisiä polkuja työelämään.

Malli perustui hankkeen alkuvaiheessa toteutettuun selvitykseen, jossa tarkasteltiin miten työelämäosallisuutta voisi edistää järjestöjen, oppilaitosten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön avulla. Selvitys osoitti keskeiset haasteet: 83 % vastaajista koki työelämään ohjautumisen sujumattomaksi, ja merkittävänä kehittämistarpeena nostettiin työnantajayhteistyön kehittäminen. 73 % vastaajista kaipasi lisää tietoa vieraskielisiä työllistävistä työnantajista ja vain kolmannes piti työllistymistä tukevien tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä sujuvana. Lisäksi esiin nousivat polkujen sirpaleisuus sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ongelmat. Tulokset vastasivat Laura Kyntölä esittämää tilannekuvaa.
Näihin haasteisiin vastattiin Yhdessä-hankkeen kehittämistyöpajoissa, joissa keskityttiin erityisesti työnantajayhteistyöhön, nivelvaiheiden tukeen sekä jatkuvaan asiakastukeen. Pilotointi osoitti, että monialainen asiakas- ja verkostotyö vahvistaa asiakkaiden etenemistä ja tuo työnantajille uutta ymmärrystä ja kumppanuuksia.
Tulokset puhuvat puolestaan
Yhdessä-hankkeen hanketyöntekijät Mia Nousiainen ja Ida Raudasoja Taitotalosta kertoivat hankkeen pilotoinnin tuottaneen konkreettisia tuloksia: syntyi uusia kumppanuuksia ja työnantajayhteistyön muotoja sekä työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka mahdollistaa joustavat siirtymät työelämään, opintoihin ja valmennuksiin.
Hankkeen eri toimenpiteillä oli suuri merkitys ja vaikutus vieraskielisten työelämäosallisuuteen. Toimenpiteet vahvistivat mm. kielitaitoa, työnhakutaitoja, verkostoja, hyvinvointia ja itseluottamusta. Nämä ovat kaikki tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työelämäosallisuuden rakentumisessa. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneet vieraskieliset asiakkaat kokivat hankkeen erittäin hyödylliseksi (70 % vastaajista). Eräs vastaajista luonnehti hyötyä seuraavasti: ”Kiitos paljon, sain paljon apua! Olen nyt vahva nainen! Nyt olen kielikurssilla ja tiedän mitä haluan."

Hanke toteutettiin vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Tämä herätti kysymyksen, mitä on työnantajayhteistyö silloin, kun taloudelliset reunaehdot rajaavat mahdollisuuksia? Pilotissa vastauksena tähän oli joustavuus, luovuus ja jatkuvuus. Työnantajayhteistyön kautta asiakkaille löydettiin esimerkiksi sopivia kieliharjoittelupaikkoja ja jopa työpaikkoja. Asiakkaat myös oppivat uutta eri aloista ja työnhausta Suomessa. Työnantajien kanssa tehtiin matalan kynnyksen kokeiluja sekä yhteistä tiedon jakamista. Onnistuessaan työnantajayhteistyö pitääkin vieraskielisille polut auki työelämäosallisuuteen.
Yhteistyö hankkeiden välillä
Yhdessä-hankkeen rinnalla Matkailun työraiteet -hanke on vahvistanut samoja tavoitteita käytännössä. Hankkeet ovatkin tehneet yhteistyötä tapahtumissa, verkostoissa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Matkailun työraiteet -hankepäällikkö Niina Marjanen, EVL, kertoi kieliharjoittelijoiden poluista Helsingin seurakuntayhtymässä ja avasi ohjaustyöstä nousseita oivalluksia.
Keskeisimpinä oppeina Marjanen nosti esimerkiksi, että kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, vaan oppiminen tapahtuu yhdessä tekemällä. Työelämässä ei myöskään ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan toimivia ratkaisuja voi olla useita, ja juuri niiden löytäminen yhdessä on keskeistä. Samalla Marjanen korosti yksilöllisyyden huomioimisen tarvetta entistä paremmin: elämäntilanteet, tavoitteet ja kielitaito vaihtelevat, ja tämä tulisi huomioida myös harjoittelupolkujen ohjauksessa.
Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä
Päätösseminaarin ydinviesti on selvä: kukaan ei ratkaise vieraskielisten vaikeaa työmarkkinatilannetta Suomessa yksin. Kun järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat yhdistävät voimansa, syntyy toimivia ja joustavia polkuja työelämään. Jokainen askel eteenpäin vahvistaa yhteiskuntaa, työelämää ja yksilön hyvinvointia.
Yhteistyön voima näkyi konkreettisesti päätösseminaarin jälkeen, kun 150 vieraskielistä Taitotalon opiskelijaa pääsivät tutustumaan järjestöjen ja työnantajien tarjontaan Yhdessä-tapahtumatorilla. Esittelypisteillä käytiin vilkasta keskustelua kieliharjoittelupaikoista, työkokeiluista, työpaikoista sekä mahdollisuuksista saada tukea työelämäosallisuuden vahvistamiseen. Jokainen kohtaaminen rakensi siltoja sekä uusia mahdollisuuksia.
Kun rakennamme työelämäosallisuutta yhdessä, rakennamme myös tulevaisuuden Suomea – monimuotoista, osaavaa ja osallistavaa.
Kirjoittajat:
Annika Hokkanen
Asiantuntija, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Kuvat:
Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Blogiteksti on osa Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -kehittämishankkeen tulosten jakamista ja juurruttamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto ry. Hankeaika on 1.6.2024–30.4.2026. Hankkeessa kehitettiin työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka tukee vieraskielisten ohjautumista palveluihin, opintoihin ja työelämään.
Opiskelijatarina: Kieliharjoittelu Helsingin Tuomiokirkossa

Julkaistu 26.3.2026

Olen opiskelija Taitotalossa. Tässä haluan jakaa kokemuksiani kieliharjoittelusta Helsingin Tuomiokirkossa. Löysin paikan Yhdessä-hankkeen rekrytointitapahtumasta. Siellä oli mukana myös Matkailun työraiteet (ESR+) -hanke.
Harjoittelu oli minulle erittäin mukava kokemus. Työyhteisö oli kansainvälinen ja monipuolinen. Tapasin paljon erilaisia ihmisiä: matkailijoita, kirkon työntekijöitä ja muita harjoittelijoita.
Työtehtäviini kuului asiakaspalvelua. Myin matkamuistoja ja lippuja Tuomiokirkon taidenäyttelyyn, opastin asiakkaita sekä työskentelin Krypta-kahvilassa. Harjoittelun aikana kuulin paljon suomea ja pääsin harjoittelemaan sitä käytännössä.
Oli kiva huomata, että opin kieltä myös ympärilläni olevilta ihmisiltä, kuten muilta opiskelijoilta ja työkavereilta. Osallistuin myös Matkailun työraiteet -hankkeen työnhakuryhmään. Meitä oli ryhmässä monia eri alojen naisia Helsingistä. Arvostan mahdollisuutta kuulla muiden kokemuksia; se oli minulle tärkeä tapa oppia uutta muilta. Ryhmässä oli turvallinen ja lämmin olo.
Harjoittelupaikan etsiminen Helsingissä voi joskus tuntua vaikealta ja stressaavalta. Minua kuitenkin auttaa ajatus siitä, että tässä prosessissa me suomen kielen oppijat tulemme nähdyiksi. Olen iloinen, kun työnantaja paneutuu hakemukseeni ja vastaa huolella, vaikka paikka ei tällä kertaa tärppäisi. Se antaa minulle draivia jatkaa eteenpäin.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Suuri kiitos kaikille, jotka auttoivat ja ohjasivat minua tämän matkan aikana.
Kirjoittaja:
Hankkeen asiakas Taitotalosta
Editointi:
Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -hanke
Kuntoutussäätiö
Blogiteksti on osa Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -kehittämishankkeen tulosten jakamista ja juurruttamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto ry. Hankeaika on 1.6.2024–30.4.2026. Hankkeessa kehitettiin työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka tukee vieraskielisten ohjautumista palveluihin, opintoihin ja työelämään.
Building Confidence, Skills, and Community- Reflections on the November Career Focus Course
Published on 17.3.2026 / Julkaistu 17.3.2026
Employment is often viewed as a concrete end goal: necessary for practical and financial reasons. However, for many international jobseekers, it is also deeply connected to identity, belonging, and wellbeing. The November Career Focus course was developed in response to a need we repeatedly observed in our client work: highly educated international jobseekers often lacked accessible and tailored employment support services, particularly in English. Many were unable to participate in integration courses, vocational education, or access other employment support measures such as pay subsidy, due to the agreements made with their employment services officer. As a result, they faced significant barriers despite strong qualifications and professional experience.
The November Career Focus course sought to respond to this gap by offering a low-threshold, online employment support programme that combined practical job-search skills with peer learning, networking, and wellbeing support. The course was implemented in collaboration with MONIKA Multicultural Women's Association, Taitotalo, and Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation) and delivered as three online sessions and one in person session during November 2025. The course was organised as part of the CSOs, VET and Employers: Synergy for Better Inclusion project (YHDESSÄ - järjestöt, oppilaitokset ja työnantaja edistämässä työelämäosallisuutta hanke in Finnish) co-funded by the European Union (ESF+). ELY Centre of Häme region acts as the funding authority.
Designing Services Based on Identified Needs
Evaluation and client feedback played a central role in shaping the course model. Based on previous service feedback the project expanded its low-threshold services to include more online options, as well as more activities in English, while also strengthening the role of networking and peer support in employment pathways. During the monitoring period, this development resulted in several new service elements, including a hybrid peer support group, the November Career Focus training programme, and facilitated participation in recruitment and networking events such as Taitotalo’s recruitment and employer introduction events and the Studia Fair. These service developments supported the project’s broader objective of strengthening the labour market readiness, and opportunities for participation of migrant jobseekers.
The November Career Focus course was designed to be flexible and participant centred. The aim of the course was to offer a condensed and more intensive package of the project’s services, enabling participants to focus on developing specific skills and setting short-term objectives linked to their longer-term employment goals. Through a structured and efficient timetable, the course was designed to strengthen participants’ confidence, support progress towards concrete next steps, and provide a targeted “boost” to their overall employment pathway by drawing on the full range of methods and expertise developed within the project. The course included individual guidance sessions where participants defined their employment or study-related goals and created personal career plans. These individual sessions provided an important foundation for trust and ensured that the group learning environment could respond to participants’ diverse backgrounds and aspirations.
Weekly group sessions were held online via Teams, focusing on skill development, networking, and shared reflection. The group format created opportunities for participants to learn from each other and recognise shared challenges and individual strengths. This format also helped normalise common job-search challenges and strengthened participants’ motivation to continue progressing toward employment or studies.
Addressing Identity and Wellbeing in the Job Search Process
One of the most significant themes that emerged from the course was the impact of job searching on identity. Participants came from diverse professional and educational backgrounds and spoke twelve different mother tongues, excluding Finnish and Swedish. Many participants described how unemployment or underemployment in a new country had affected their confidence and professional identity.
The workshops intentionally addressed this dimension by exploring how being an international jobseeker can influence self-perception and motivation. Participants discussed strategies for maintaining wellbeing during the job search process and reflected on how to recognise and communicate their skills and experience within a Finnish labour market context.
Guest speakers were invited to the November Career Focus course to provide both professional perspectives and lived experience related to job searching in Finland. Their contributions functioned not only as expert input but also as peer support, offering practical insights into the labour market while strengthening the sense of shared learning among participants. The presence of external speakers also helped participants see diverse career paths and realistic opportunities for progressing toward employment.
One guest speaker, Dušica Božović, Career Coach at Metropolia University of Applied Sciences, highlighted the importance of initiatives that combine practical job-search support with opportunities for peer interaction and wellbeing support.
“Initiatives like yours play a crucial role, not only by equipping unemployed individuals with practical tools for their job search, but also by fostering a sense of community and mutual support. The positive impact on wellbeing simply from meeting regularly, whether in person or online, should not be underestimated.”
They also reflected on the broader challenges faced by unemployed migrants in Finland. In the current labour market situation, many migrants experience additional uncertainty related to their residency status or fears about possible legal consequences if they remain unemployed. This can create anxiety and hesitation when taking new steps toward employment or education. They emphasised that providing clear and reliable information is one of the most effective ways to support international jobseekers.
“In my view, one of the most effective ways to help is by providing clear, reliable information that dispels myths and reassures individuals about their rights and possibilities. For example, my clients are often relieved to hear that working part-time or starting a company pays off, that they can combine studies with unemployment, or that being unemployed does not automatically threaten their right to stay in Finland. Alongside emotional support, I see access to trustworthy information as the cornerstone for empowering international jobseekers to move forward confidently and legally.”
These reflections closely echoed the challenges observed by the project team when planning the November Career Focus course. The programme was therefore designed specifically to respond to these needs, with its structure and content aimed at creating a safe environment for participants to explore the uncertainties and barriers they face as international jobseekers.
Strengthening Practical Employment Skills and Wellbeing
Participants set clear goals for the course, including improving job-search skills, developing CV and application writing, strengthening networking skills, increasing knowledge of Finnish working culture, exploring study opportunities, improving wellbeing, and ultimately finding employment.
The course content was developed directly in response to these goals. Workshops provided practical information about the Finnish labour market, including where to search for work, how recruitment processes typically function, and how to tailor applications to specific fields and roles. Participants practiced identifying and presenting transferable skills and explored ways to expand professional networks and access mentoring opportunities.
The importance of peer learning was emphasised throughout the course. Group discussions allowed participants to exchange job search strategies, reflect on experiences, and provide encouragement to each other. This collaborative learning approach was later strengthened through the course’s final in-person session.
The topic of wellbeing and its impact on job search was an integral part of the course material. Some participants were at first dismissive of or unsure about wellbeing as a topic, seeing it either a non-serious topic or in some cases feeling resistant to broach the subject as they felt some stigma surrounding discussing their wellbeing and mental health. By reframing the topic of wellbeing as being related to identity, it made it easier for some to approach the topic. Discussing identity felt more relatable, concrete and less stigmatised. Others first stated that they would give more time to their wellbeing once they were working, however after reflecting on the materials and taking part in discussions, they concluded that taking steps to support their wellbeing now could result in better long-term progress towards their employment goals.
The Power of Connection -The Studia Fair Meeting
Although the course was primarily delivered online, participants met face-to-face during the final session at the Studia Fair in Helsinki on 26 November 2025. This meeting offered participants the opportunity to connect in person after several weeks of online collaboration and further strengthened the sense of community built during the course.
At the fair, participants were able to meet representatives from educational institutions, employers, and recruitment organisations. The programme also included an employer introduction with Linnanmäki Amusement Park, where participants learned about upcoming summer employment opportunities. For many participants, this session created tangible networking opportunities and strengthened their confidence in approaching employers and educational providers.
Evaluating Impact and Outcomes
Feedback collected from participants highlights the course’s positive impact while also providing valuable insights for future development. Importantly, 85 percent of respondents felt that the course helped them plan their employment or study pathways. Seventy percent reported learning new job-search skills, particularly in CV writing and application preparation. In addition, 65 percent reported feeling more motivated to apply for jobs or study opportunities by the end of the course.
The course also demonstrated positive impacts on participation and wellbeing. Seventy percent of respondents reported receiving peer support during the programme, and 55 percent felt that the course contributed to their overall wellbeing.
One participant summarised their experience in open feedback:
“Yes, the course helped me a lot. It improved my understanding of the job search and gave me the skills to add in my CV and cover letter and the confidence to apply what I learned.”
Lessons Learned and Future Development
The November Career Focus course demonstrated the importance of developing employment services that address both practical and psychosocial aspects of job searching. The results indicate that combining individual guidance, peer support, and skills-based training can significantly strengthen motivation, confidence, and career planning abilities.
By combining practical guidance, reliable information, and peer support, the course created a supportive learning environment that strengthened participants’ confidence, wellbeing, and sense of agency during a challenging stage of their employment journey. The course also confirmed the effectiveness of blended service delivery models. Online sessions increased accessibility and allowed participation regardless of location or life circumstances. At the same time, in person networking opportunities created meaningful connections and strengthened engagement.
From a broader perspective, the course highlighted the importance of recognising the structural gaps faced by highly educated international jobseekers. Tailored services that acknowledge participants’ existing expertise while supporting their transition into a new labour market can play a key role in strengthening employment outcomes and social inclusion.
Moving Forward
The experiences gained through the November Career Focus course provide valuable insight into the benefit of multiprofessional collaboration in supporting international professionals. The course demonstrated that employment support is not solely about job placement. It is also about strengthening identity, building confidence, and creating supportive communities that enable individuals to recognise their own value, their potential, and that give the opportunity to come together, network and learn from each other.
Written by
Chloe Järvinen, Monika-Naiset Liitto ry
Project Manager, CSOs, VET and Employers: Synergy for Better Inclusion project
Projektipäällikkö, YHDESSÄ - Järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -hanke
This blog post was published as part of the CSOs, VET and Employers: Synergy for Better Inclusion project (YHDESSÄ - järjestöt, oppilaitokset ja työnantaja edistämässä työelämäosallisuutta hanke in Finnish) co-funded by the European Union (ESF+). ELY Centre of Häme region acts as the funding authority.
Yhteiskehittämässä maahan muuttaneiden työelämäosallisuutta
Julkaistu 17.3.2025
Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset kehittävät Yhdessä - järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat ESR-hankkeessa vieraskielisten työelämäosallisuutta ja yhteistyötä.
Yhdessä-hanke on aloittanut yhteiskehittämisen syksyn 2024 kehittämistyöpajoissa, joissa oli mukana 36 asiantuntijaa Uudeltamaalta. Edustettuna oli huikeat 11 järjestöä ja 9 oppilaitosta sekä mm. työnantajien, ELY-keskuksen, ja Vantaan kaupungin edustajia. Mukana olleet tahot tuntevat hyvin, millaisia haasteita maahan muuttaneiden koulutus- ja työllistymispolkuun liittyy. Tässä kirjoituksessa tuodaan esille, mitä ovat maahan muuttaneiden työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet, yhteiskehittämiseen osallistuneiden tahojen näkökulmasta.
Vieraskielisillä useita rakenteista johtuvia hidasteita työelämäosallisuuden vahvistumiselle
Ensimmäinen kehittämistyöpaja toi esille useita keskeisiä työllistämishaasteita ja mahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden osalta. Työnantaja-näkökulmasta haasteena on ollut suuri hakijamäärä, joka ylittää avoimet työpaikat. Tällöin työantajat joutuvat karsimaan voimakkaammin hakijoita, ja valinnoissa saattavat korostua kielitaito sekä suoritetut tutkinnot. Myös tietyissä tehtävissä vaaditaan työturvallisuusvaatimusten vuoksi tiettyä tutkintoa tai koulutusta.
Lisäksi paikallisten verkostojen puuttuminen sekä vaatimus osata esittää osaamistaan "suomalaisittain" nostettiin esiin. Suomen kielen taidosta keskusteltiin myös - ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla haastavaa kielitaidon ja perehdytyksen vuoksi, mutta kielitaito kehittyy nopeasti, kun siihen annetaan mahdollisuus. Suomen tilannetta verrattiin myös Ruotsiin – ja todettiin, että siellä on yleisempää saada työpaikka ennen kielen oppimista, kun taas Suomessa kielen oppiminen on usein edellytys työllistymiseen ja narratiivi suomen kielen vaikeudesta voi toimia pelotteena oppia kieltä. Työpajassa pohdittiin myös, miten työvoimapalveluiden resurssit ja henkilöstön vaihtuvuus vaikuttavat palveluiden laatuun ja kuinka järjestelmän tulisi tukea maahanmuuttajia paremmin, erityisesti työvoimapoliittisen koulutuksen ja sosiaalipalveluiden ymmärtämisessä.
Keskeistä monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen ja erityisesti työnantajayhteistyö
Toisen työpajan merkittävä anti oli yhteinen ymmärrys toimivista ja tarpeellisista malleista, joilla työelämäosallisuutta voidaan lähteä rakentamaan. Näkemyksiä peilattiin hankkeessa teetettyyn kyselyyn, josta keskeisimmät teemat liittyivät työnantajayhteistyön vahvistamiseen, työelämäpolun yhtenäisyyteen ja vuorovaikutuksen haasteisiin. Todettiin, että paljon on jo olemassa hankkeita ja palveluita, joissa on tarjolla työhön ja opintoihin ohjausta ja perustaitojen, osaamisen ja kielitaidon kehittämistä. Tarvetta on yhteistyölle hankkeiden välillä, nyt puuttuu foorumeita ja yhteisiä alustoja tiedon jakamiselle.
Kielen oppimisen tilanteisuus ja tuki
Kolmannessa työpajassa näkökulmana oli kielen oppiminen. Tärkeänä näkökulmana nostettiin esiin se, että tulisi paremmin tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat kielen oppimiseen. Lisäksi tulisi monipuolisemmin tarkastella sellaisia ympäristöjä, missä kieltä opitaan. Kielen oppimisessa on tärkeää informaali oppiminen, eli se ettei kieltä opita vain kielikursseilla. Kielen oppiminen on tilannesidonnaista ja kielitaito myös vaihtelee tilanteesta ja ympäristöstä riippuen. Työpajassa keskusteltiin siitä, että on jo olemassa paljon hankkeita, kursseja ja toimintaa kielitaidon kehittämiseen. Aina kuitenkaan niistä ei ole riittävästi tietoa eri tahoilla ja vieraskielisten ohjautuminen kielen opintoihin on haastavaa monissa eri vaiheissa työelämäpolulla. Ammattikielen oppii kuitenkin parhaiten työpaikalla (Korpela 2023).
Selkeyttä ja lisää tietoa tarvitaan suomen kielen koulutusta tarjoavista tahoista, jotta voidaan tukea vieraskielisiä saavuttamaan riittävä kielitaitotaso.
Yhdessä-hankkeessa edistetään tietoisuutta ja vuorovaikutusta suomen kielen oppimisen eri ympäristöistä ja mahdollisuuksista oppilaitos- ja järjestöyhteistyön lisäämisen kautta verkostoitumistilaisuuksissa ja koulutuksissa vuonna 2025.
Yhteistyön toimivat käytännöt
Viimeisen kehittämistyöpajan keskeinen näkökulma oli luonnostella yhteistyökartastoa sekä pohtia yhteistyön toimivia käytäntöjä. Todettiin, että tieto esimerkiksi järjestöjen, oppilaitosten tai toisten hankkeiden palveluista ei välttämättä oikeaan aikaan tavoita niitä ammattilaisia, jotka etsivät sopivaa jatkopolkua asiakkaalle.
Keskusteluissa nousi myös esille, että asiakkaan jatkotyöllistymisen tukemisessa työnantajayhteistyöverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen koetaan tarpeelliseksi. Toimiva ja vastavuoroinen työnantajayhteistyö voi mahdollistaa asiakkaan nopean työllistymisen tuttuun yritykseen tai organisaatioon, samalla kuin työnantajan rekrytointiprosessi sujuvoituu.
Olemassa olevia palveluita saisi markkinoida nykyistä näkyvämmin ja kootummin. Yhteistyön toimivuus esimerkiksi viestinnän osalta kehittyy ja helpottuu sitä mukaa kun yhteistyö vakiintuu, on siis tärkeää luoda hyviä yhteistyökumppanuuksia.
YHDESSÄ-hanke tarjoaa ratkaisuja yhteiskehittämisessä tunnistettuihin haasteisiin
Yhdessä-hankkeessa muotoilemme palveluita, jotka vastaavat niin työnantajien kuin maahanmuuttajataustaisten työhakijoiden tarpeisiin. Työnhakija-asiakkaalla on mahdollisuus koostaa itselleen sopiva kokonaisuus tarjolla olevista palveluista, jotka tukeva työllistymistä tai opiskelupaikan löytämisessä ja työssä jaksamisessa.
Palvelut on suunnattu yhteiskehittämisessä ja tutkimuksessa sekä asiantuntijoidemme tunnistamiin nivelvaiheisiin, jossa työelämäpolun suunta usein on hukassa. Esimerkiksi uraohjauksen avulla mahanmuuttajataustaiset työnhakijat voivat saada tukea verkostoitumiseen Suomessa oman alan työnantajien kanssa. Uraohjaaja auttaa työnhakijoita löytämään mentorointiohjelmia, verkostoitumistapahtumia ja auttaa luomaan kontakteja työpaikkoihin. Tavoitteena on myös tukea asiakasta suomalaisen rekrytointikulttuurin ymmärtämisessä, CV:n ja hakemusten muokkaamisessa sekä LinkedInin hyödyntämisessä.
Kaikki hankkeen vieraskielisille suunnatut palvelut täällä:
https://peda.net/kuntoutussaatio/kaynnissa-olevat-hankkeet/yhdessa/ajankohtaista
Hankkeessa järjestetään asiantuntijoille verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia vuonna 2024–2025. Seuraaviin tapahtumiin ilmoittautumiset ovat nyt avoinna:
1. Maksuton kolmeosainen verkkokoulutus järjestöissä ja oppilaitoksissa toimiville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Myös mahdollisuus yhteistyöverkostojen rakentamiseen vieraskielisten työelämäosallisuuteen liittyvissä teemoissa. Ilmoittautuminen päättyy 22.4. Linkki ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/EP/BCC1A9B34E699487
1. verkkokoulutus 28.4.2025 klo 13–15.30: Yhteistyömalli vieraskielisten ohjaamiseen opintoihin ja työelämään
2. verkkokoulutus 13.5.2025 klo 13–15: Vieraskielisten opintoihin ja työelämään ohjautumista tukeva asiakastyö
3. verkkokoulutus 20.5.2025 klo 10–12: Monitoimijainen yhteistyö edistää työelämäosallisuutta
2. Verkostotapaamiset: hankkeen järjestämissä verkostoitumistapahtumissa keskustellaan tärkeistä ja ajankohtaisista teemoista liittyen vieraskielisten työllistymiseen, työelämäosallisuuden edistämiseen sekä eri organisaatioiden yhteistyöstä juuri edellä mainittujen asioiden edistämiseksi. Tilaisuudet järjestetään Teamsilla.
Mitä, missä ja milloin?
24.4. klo 15–16: Mistä työntekijöitä? Järjestöyhteistyön kautta ohjautuminen työhön.
11.6. klo 15–16: Tutustumisjakso työpaikalla, Job Matching, Rekrytapahtumat – uusia ideoita?
10.9. klo 15–16: Saavutettava työpaikkailmoitus; työpaikkailmoitusten tehtäväkuvausten ja vaadittavan kielitaidon avaaminen – yhteistyön paikka?
22.10. klo 15–16: Vieraskielisten työntekijöiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen
20.11. klo 15–16: Kielitaidon tukeminen työpaikalla - oppilaitosyhteistyö
Olethan yhteydessä, jos yhteistyö Kuntoutussäätiön, Monika-Naiset liiton tai Taitotalon kanssa kiinnostaa sinua tai toivoisit johonkin vieraskielisten työelämäpolkuihin liittyvään hankkeeseen tai palveluiden kehittämiseen muita uusia kumppaneita.
Lähteet:
YHDESSÄ-järjestöt, oppilaitokset ja työelämäkumppanit edistämässä työelämäosallisuutta -hankkeen kehittämistyöpajat 2024-2025
Lähdeviittaukset:
Korpela, Eveliina. 2023. Ammatillinen kielitaito. Kielibuusti. Metropolia. https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/tyoharjoittelun-ohjaus/ammatillinen-kielitaito
Kirjoittaja:
Tuuli Vilhunen
Projektipäällikkö, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Editointi:
Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Blogiteksti on osa Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -kehittämishankkeen tulosten jakamista ja juurruttamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto ry. Hankeaika on 1.6.2024–30.4.2026. Hankkeessa kehitettiin työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka tukee vieraskielisten ohjautumista palveluihin, opintoihin ja työelämään.
Vieraskielisten työelämään siirtymisen edistäminen tapahtuu yhteistyöllä
Julkaistu 5.2.2025
Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työelämäkumppanit edistämässä työelämäosallisuutta -hankkeessa luodaan uudenlaista yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten ja työelämäkumppaneiden välillä, jotta vieraskielisten polku kohti työelämää olisi selkeämpi
Selvitimme Yhdessä-hankkeessa, miten työelämäosallisuutta voisi edistää järjestöjen, oppilaitosten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön avulla. Kyselyä käytetään hankkeen kehittämistyössä. Kyselyyn (n = 43) vastasi pääosin järjestöjen (n = 21), Oppilaitosten (n = 11) ja työnantajien (n = 6) edustajaa.
Vastaajista 83 %:n mielestä vieraskielisten työelämään ohjautuminen ei ole sujuvaa. Kyselyssä vieraskielisten työelämään ohjautumiselle ehdotettiin useita keinoja, joista suurimpana kehittämistarpeena nostettiin esille työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäämisen tarve. Vastausten mukaan työnantajayhteistyötä lisäämällä on mahdollista saada kohtaamaan nykyistä paremmin työnantajien tarpeet työvoiman osaamisen kanssa. Jopa 73 % vastaajista tarvitsisi lisää tietoa vieraskielisiä työllistävistä työnantajista.
Toinen tärkeä kyselystä esiin tuleva teema on kielitaidon vaikutus työllistymiseen. Työllistymisen haasteet liittyvät kyselyvastaajien mukaan pitkälti kielitaitoon. Kielitaitovaatimukset ovat epäselviä, liian tiukkoja tai työnhakijoiden kielitaito ei riitä haettuun työtehtävään.
Kolmas tärkeä kehittämistä vaativa näkökulma on työllistymisen reitin sirpaleisuus ja työllisyyttä ja osallisuutta tukevien palveluiden oikea-aikaisuus. Vuorovaikutusta työllistymistä tukevien tahojen kanssa piti sujuvana noin kolmannes, kun oppilaitosedustajista tätä mieltä oli yli puolet.
Yhteistyön vahvistamisessa ja lisäämisessä nähtiin kyselyvastauksissa useita tärkeitä keinoja ja mahdollisuuksia, vaikka vastausten mukaan yhteistyötä tehdään jo paljon. Yhteistyössä nähtiin kuitenkin monta kehitettävää kohtaa, joista toistuvat kyselyssä erityisesti työnantajayhteistyön vahvistamisen tarve ja tiedonkulun ja monitoimijaisen verkostoitumisen lisäämisen tarve.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (2024) selviää, että ulkomaalaistaustaisten työllisyyden myönteinen kehitys on pysähtynyt. Tarvitsemme nyt entistäkin enemmän keinoja, yhteistyötä ja resursseja vieraskielisten työelämäosallisuuden vahvistamiseen.
Yhdessä-hankkeessa jatketaan vuonna 2025 ratkaisujen kehittämistä näihin haasteisiin.
Mikäli haluat tulla mukaan ja kuulla lisää hankkeesta, ilmoittaudu hankkeen viestintälistalle ja saat lisätietoa: https://link.webropolsurveys.com/S/FA3F8A2AE21888A2
Tiivistelmä kyselyn tuloksista saatavilla Yhdessä-hankkeen Pedanet-sivuilla.
Lisäkysymykset ja tarkemmat tiedot kyselystä Yhdessä-hankkeen projektipäällikkö: tuuli.vilhunen@kuntoutussaatio.fi
Viite: Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023. 14.6.2024. Tarja Baumgartner. Saatavilla: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/ulkomaalaistaustaisten-tyollisyyden-kasvu-pysahtyi
Kirjoittaja:
Tuuli Vilhunen
Projektipäällikkö, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Editointi:
Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö
Blogiteksti on osa Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -kehittämishankkeen tulosten jakamista ja juurruttamista. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto ry. Hankeaika on 1.6.2024–30.4.2026. Hankkeessa kehitettiin työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka tukee vieraskielisten ohjautumista palveluihin, opintoihin ja työelämään.
