1.1. Arvot

1.2. Toimintakulttuuri

1.3. Valinnaisaineiden opetuksen järjestäminen

2.1. Työrauhan edistäminen

Varparannan koulussa noudatetaan Prokoulu -ohjelmaa (Positiivisesti Ryhmässä Oppien). Prokoulu -malli on säännöllinen osa jokapäiväistä koulytyötä ja sen avulla kiinnitetään huomiota positiivisen palautteen antamiseen. Käyttäytymisodotukset opetetaan ja niitä harjoitellaan. Oppilaille annetaan palautetta positiivisesta käyttäytymisestä. Lukuvuonna 2022-2023 jatketaan Prokoulu -prosessia, joka käynnistettiin vuonna 2019 uudelleen alusta sen oltua käytössä jo usen vuoden ajan.

2.2. Yhdysluokkaopetus

2.3. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

2.4. Vuosiluokkiin sitomaton opetus

2.5. Joustava perusopetus

Koulun tason toiminta

Sidosryhmien kanssa pyritään järjestämään lukuvuoden aikana erilaista toimintaa. Aktiivista yhteistyötä on ollut esimerkiksi Joensuun seudun Mediakeskuksen ja seurakunnan kanssa. Varparannan kyläyhdistys sekä Varparannan koulun vanhempainyhdistys ovat luontevia ja läheisiä sidosryhmien yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö jatkuu esimerkiksi juhlien ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Eri tapahtumiin pyritään saamaan mukaan toimijoita eri järjestösektoreilta.

Kontiolahden kulttuuritoimen kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä, pyrimme taas pääsemään heidän järjestämiinsä tapahtumiin ja tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Etäyhteyksiä hyödynnetään kulttuuritoimen erilaisiin tapahtumiin osallistumisessa mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaiden lukemista tuetaan, ja kirjaston kanssa jatkuu kirjastoauton käyttö sekä heidän tarjoamansa kirjavinkkauspalvelun käyttö niille luokka-asteille, joille sitä kulloinkin on tarjolla. Lukumummo -toiminta jatkuu edelleen ja Lukumummo vierailee koulullamme vähintään kerran kuukaudessa. Vaarakirjastot tarjoavat lukudiplomin, jota pyritään hyödyntämään eri luokka-asteilla. 

Varparannan koululla on edelleen päivittäin pitkä välitunti. Tätä välituntia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon siihen, että oppilaat liikkuisivat mielekkäällä tavalla koulun pihalla. Välkkäritoiminta on luonteva osa koulun toimintakulttuuria.
Uusia liikuntavälineitä hankitaan vuosittain mahdollisimman paljon budjetin rajoissa. Luokkien omat välkkärit järjestävät välituntitoimintaa sekä sisällä että ulkona. Myös lyhyillä välkillä liikkumiseen kannustetaan erilaisten tempausten ja kisojen merkeissä. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita hiihtomylly ja maratonmylly.

 

Varparannan koulun kerhot lukuvuonna 2022-2023:


maanantai - 
tiistai - Palloilukerho (Harrastamisen malli): 1.-4lk klo 12.30-13.30, 5.-6.lk klo 13.30-14.30
keskiviikko - Futiskerho (4.-6.lk) klo 17-18
torstai - 4H-kerho klo 17.00-18.30
perjantai - ompelukerho 6 krt syys-lokakuussa

Koulumme on mukana Suomen harrastamisen mallin mukaisessa kerhotoiminnassa.

Päivänavauksia pidetään koulussa sekä luokittain että ulkopuolisten järjestäjien toimesta (korona-aika huomioon ottaen).

 

 

Varparannan koulun arviointisuunnitelma löytyy osoitteesta: 

https://peda.net/kontiolahti/varparannan-koulu/opetus-ja-oppiminen/a2

 

Arvioinnissa on keskeistä opettajan ja oppilaan vuorovaikutus: palaute on jatkuvaa ja arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointitapoja. Arviointi on oppimista edistävää, ei vain oppimisen tulosten arviointia.

Arviointia tehdään vuosittaisessa oppimiskeskustelussa opettajan, oppilaan ja huoltajan kesken. Kaksi kertaa lukuvuodessa pidetään oppilaan kirjallinen itsearviointi.

Arvioinnista ja tavoitteista tiedotetaan huoltajille.

Lukimat- ja Allu-testit tukevat arviointia, samoin valtakunnallinen 6. luokan koe.

Valinnaisaineita ei arvioida numeerisesti tai sanallisesti, mutta niillä on vaikutusta oppilaiden kokonaisvaltaista arviointia toteutettaessa.

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki koulun tasolla

Varparannan koulu lähikouluna

Haluamme työskennellä niin, että Varparannan koulussa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä ja kasvaa oppijana lähikouluperiaatteen mukaisesti. Kouluyhteisön positiivinen asenne ja suhtautuminen on avainasemassa lähikouluperiaatteen onnistumisessa. Jokainen on hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Koulutyössä otamme huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat. Osalla luokanopettajista on myös erityisopettajan koulutus ja kaikkia kannustetaan kouluttautumaan aktiivisesti. Esteettömyys on huomioitu koulun toiminnoissa ja rakenteissa. Käytettävissä olevaa resurssia kohdennetaan joustavasti eri tavoin (mm. tuki- ja läksykerhot, tiimi- ja samanaikaisopetus). Varparannalla opetus järjestetään yhdysluokissa, jolloin oppimisen yksilöllisen polun rakentaminen on joustavampaa.

Erityistä huomiota kiinnitämme oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Tiivis yhteistyö kodin kanssa on tuen onnistumisen pohja.Varhaista tunnistamista ovat säännölliset keskustelutuokiot opettajan kanssa omasta oppimisesta sekä muut itsearvioinnin keinot. Koulumenestystä seurataan aktiivisesti ja huomattavan alisuoriutumisen kohdalla opettaja ottaa asian heti puheeksi erityisopettajan ja rehtorin kanssa. Seuranta kuuluu myös koulun pedagogiselle ryhmälle. Oppilaillamme on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi arvioimme oppilaiden tarpeita jatkuvasti ja aloitamme tuen antamisen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää työtä, jotta mahdollisimman moni oppilas pystyy opiskelemaan yleisen tuen varassa.
Tuki voi olla tilapäistä tai pitempiaikaista. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa.

Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo ennen koulunkäynnin alkua päivähoidon tai esiopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun ja koulunkäynnin eri vaiheissa. Toinen nivelvaihe on siirtyminen yläkouluun. Nivelvaiheessa toimimme kunnan yhteisten toimintatapojen mukaan. Jos 6. luokalla on erityisen tuen oppilas, kutsumme huhtikuussa pedagogisten selvitysten käsittelyyn mukaan yläkoulun erityisopettajan varmistaaksemme tiedon saumattoman siirtymisen ja suunnitellaksemme yhdessä jo keväällä oppilaan tarvitsemaa tukea yläkoulussa.

Oppilaalle annettava tuki jakautuu yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Yleisen tuen vaiheeseen opettajat kokeilevat ja kehittävät uusia tukikeinoja jatkuvasti.

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia samoja tukimuotoja kuin yleisessä tuessakin. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, tukiopetuksen, eriyttämisen, ohjaajapalvelujen opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan
Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään koulumme moniammatillisessa pedagogisessa ryhmässä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys.

Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään yleisopetuksen oppimäärästä, tehdään hänelle yhteistyössä vanhempien kanssa pedagoginen selvitys. Selvityksen pohjalta sivistysjohtaja päättää erityisen tuen aloittamisesta tai tehostetun tuen jatkumisesta. Erityisen tuen vaiheessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
 

Erilaiset tukimuodot
Koulu auttaa oppilasta erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki ja ohjaajapalvelut.
Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Yleisen tuen piiriin kuuluvat kaikki koulumme oppilaat. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa oppiaineen yksilöllistämistä. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.
Eriyttäminen
Eriyttämistä voi tehdä opetuksen sisältöjä, oppimateriaaleja, oppimisympäristöä, oppimiseen käytettävää aikaa tai arviointitapoja muokkaamalla. Annettu säännöllinen ja suunniteltu eriyttämisen tuki kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain.
Tukiopetus
Jokaisella oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Tukiopetusta voi saada, jos oppilas jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan tukea. Tukiopetus voidaan antaa ennen tai jälkeen koulupäivän. Tukiopetusta annetaan myös alle tunnin jaksoissa. Tukiopetuksen tarpeen arvioi opettaja, mutta myös vanhemmat tai oppilas itse voivat pyytää tukiopetusta. Tukiopetuksen järjestelyistä ilmoitetaan aina vanhemmille. Annettu tukiopetus kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain.

Koulunkäynninohjaaja
Varparannan koululla toimii kaksi koulunkäynninohjaajaa. He työskentelevät luokissa, pienryhmissä tai yksittäisen oppilaan kanssa auttaen tukea tarvitsevia oppilaita. Ohjaajat työskentelevät oman viikkolukujärjestyksensä mukaisesti. Eri luokille ja oppilaille kohdennettava tuki on suunniteltu yhteistyössä erityisopettajan ja luokanopettajien kanssa. Ohjaajien viikoittaista työtä ja sen kohdentamista arvioidaan jatkuvasti. Annettu säännöllinen ja suunniteltu koulunkäynninohjaajan tuki kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain.

Erityisopetus
Varparannan koululla lukuvuonna 2022-2023 laaja-alainen erityisopettaja opettaa kolmena päivänä viikossa, 12 viikkotuntia. Osa-aikaista erityisopetusta ovat oikeutettuja saamaan kaikki koulumme oppilaat. Oppilaat ohjautuvat erityisopetuksen piiriin lukuvuoden aikana tehtyjen testien, opettajien havaintojen, kokeiden sekä esim. psykologien lausuntojen perusteella. Myös huoltajat voivat pyytää lapselleen erityisopetusta. Erityisopetusta annetaan Varparannan koululla yleensä yksilö- tai pienryhmäopetuksena sekä samanaikaisopetuksena. Annettu säännöllinen ja suunniteltu erityisopetus kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain.

Pedagoginen ryhmä
Pedagoginen ryhmä kehittää ja arvioi koulun tuen riittävyyttä ja tehokkuutta. Pedagogista ryhmää johtaa koulun rehtori. Pedagogisen ryhmän tavoitteena on kehittää koulun pedagogista toimintaa ja etsiä uusia pedagogisia ratkaisuja oppimismotivaation vahvistamiseksi oppilaidemme keskuudessa. Tavoitteena on luoda oppilasasioissa yhtenäinen etenemismalli kaikissa luokissa. Oppilaiden hyvinvointi ymmärretään kaikkien yhteiseksi asiaksi ja kodin ja koulun välisen yhteistyön toimivuus on tärkeä tekijä varhaisen puuttumisen kannalta.
Rehtorin lisäksi pedagogiseen ryhmään kuuluvat erityisopettaja ja luokanopettajat käsiteltävän asian mukaan. Koulupsykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja osallistuu Varparannan koulun pedagogiseen ryhmään silloin, kun pedagogiset asiakirjat käsitellään. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua pedagogisten asiakirjojen käsittelyyn oman lapsensa osalta.
Pedagogisessa ryhmässä käsitellään tuen oikeaa kohdentumista ja riittävyyttä sekä etsitään yhdessä uusia ratkaisuja luokkatyöskentelyn monipuolistamiseksi. Opettajan tehtävänä on esitellä luokkansa tukikeinot ja kertoa kooste huolenaiheistaan. Opettaja tuo ryhmän tiedoksi ne oppilaat, jotka ovat saaneet merkittävän heikon tuloksen kokeissa. Luokan mahdolliset KiVa-tiimin käsittelyt tuodaan esille.

 

Varparannan koulun oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuolto on hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä yhteistyötä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.
Oppilashuollon palvelut käsittävät koulun oman yhteisöllisen sekä yksilökohtaisen oppilashuollon ryhmät, kouluterveydenhoidon, hammashoidon, koulukuraattorin palvelut, sosiaalityön, kuntoutustoiminnan, psykologin ja perheneuvolan palvelut, kouluruokailun ja koulumatka- kuljetukset. Lisäksi koulussa kokoontuu säännöllisesti oppilashuollon ulkopuolella toimiva pedagoginen ryhmä.

1. Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on peruskoululaisille tarkoitettua ennaltaehkäisevää palvelua. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa.

Kouluterveydenhoitaja kutsuu oppilaan vuosittain terveystarkastukseen.
Tapaamisessa keskustellaan oppilaan terveyteen, kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Käynneillä arvioidaan oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen.
Terveystarkastuksessa pyritään löytämään mahdolliset sairaudet ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon.
Terveysneuvonnan tarkoituksena on tukea ja edistää terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa ja mielenterveyttä.
Oppilas voi tulla myös keskustelemaan omaa mieltä askarruttavista asioista tai oireista kouluterveydenhoitajan vastaanotolle.

Lääkärintarkastus on osa laajaa terveystarkastusta, joka tehdään 1. 5. ja 8.-luokan oppilaille. Oppilaan huoltajat kutsutaan mukaan laajaan terveystarkastukseen, tällöin tapaamisessa keskustellaan mahdollisista oppilaan ja perheen tarvitsemista tukitoimista.

Huoltajan suostumuksella myös opettaja antaa palautetta oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.

Koulutapaturman sattuessa oppilas saa ensiavun koululla ja tarvittaessa hänet ohjataan jatkohoitoon terveysasemalle tai yhteispäivystykseen. Oppilaan kuljetuksesta vastaavat huoltajat.

Oppilaan sairastuessa sairasta lasta ei tule lähettää kouluun. Kouluterveydenhoitajalla ja lääkärillä ei ole sairasvastaanottoa koululla. Lääkärin hoitoa vaativissa tilanteissa huoltajat varaavat ajan terveysasemalle.
Pitkäaikaissairauksien hoito ja seuranta eivät kuulu kouluterveydenhuoltoon vaan hoidetaan omalla terveysasemalla.

Oppilaan terveyden ja sairauden hoitoon tarvittava yksilöllinen tuki koulupäivien ajaksi suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa.

Varparannan koulun kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla parittomien viikkojen tiistaisin. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai wilma-viestillä. Koulumme terveydenhoitaja on Juuli Röynä, p.  013 330 5592.

2. Koulupsykologi

Koulupsykologien toimenkuvaan kuuluvat oppimisvaikeuksien arvioinnit ja oppilaan oppimisen tuen suunnittelu yhdessä huoltajien ja opettajien kanssa, tukea-antavat keskustelut oppilaille sekä opettajien ja huoltajien tukeminen opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa koulupsykologit ohjaavat oppilaan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Lisäksi psykologit osallistuvat oppilashuoltotyöskentelyyn.

Oppilas voi hakeutua psykologin vastaanotolle omatoimisesti tai huoltajien, opettajan, koulukuraattorin tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Tapaamiset ovat luottamuksellisia.

Varparannan koulun koulupsykologi on Mariel Nuolikoski. Hän on koululla parittomien viikkojen torstaisin.

3. Koulukuraattori

Kuraattorityön tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä muussa hänen ikäänsä liittyvässä kokonaiskehityksessä.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaan huoltajia sekä opettajia ja koko kouluyhteisöä koulun kasvatustehtävässä. Hän toimii myös koulujen oppilashuoltoryhmissä ja erilaisissa työryhmissä alansa asiantuntijana.

Koulukuraattorin palvelut ovat maksuttomia ja tapaamiset ovat  luottamuksellisia. Oppilas voi hakeutua kuraattorin tapaamiseen omatoimisesti tai huoltajan, opettajan, oppilaanohjaajan tai terveydenhoitajan ohjaamana.

Koulukuraattori käyttää työvälineinään mm. yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, haastatteluja ja neuvotteluja oppilaan ikätason mukaisesti. 

Koulukuraattori ohjaa oppilaan tarvittaessa muiden psykososiaalisten palveluiden piiriin.

Kuraattori on oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön tavoitettavissa koulupäivän aikana Kontiolahden koulun oppilashuollon tiloissa ja sovitusti Kontiolahden alakouluilla.

Varparannan koulun koulukuraattori on Jaana Saharinen. Hän on koululla parillisten viikkojen keskiviikkoisin.

Yhteystiedot

Jaana Saharinen p. 050 571 4200,

Wilma ja sähköposti: jaana.saharinen@siunsote.fi

4. Yhteisöllinen oppilashuolto
Yhteisöllinen oppilashuoltotyö on toimintaa kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuoltoa seuraa, arvioi ja kehittää koulullamme toimiva monialainen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, jonka puheenjohtajana on rehtori. Ryhmään kuuluvat pysyvinä jäseninä myös luokanopettajat, erityisopettaja ja terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmän toimilla edistetään myös oppilaiden ja huoltajien osallisuutta. Oppilaiden ja huoltajien edustus kutsutaan ryhmän kokoontumisiin. Oppilaiden edustajat ovat oppilaskunnan jäseniä ja huoltajien edustajat vanhempainyhdistyksen jäseniä. Lisäksi kokoukseen voidaan kutsua aiheen mukaan muitakin asiantuntijoita.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu koululla,mutta koronatilanteen mukaisesti myös mahdollisesti etäyhteyksien kautta. Osa paikalla olevista voi osallistua aina etäyhteyden kautta.

Yhteisöllinen monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu:

Yhteisöllinen monialainen oppilashuoltoryhmä, lv 2022-2023

 Tiistai 27.9.2022 klo 13.30 - suunnittelukerta

Tiistai 29.11.2022 klo 13.30 -

Tiistai 28.2.2023 klo 13.30 - 

Tiistai 9.5.2023 klo 13.30 - arviointi ja ideointia seuraavalle lukuvuodelle

Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä tehtävänä on miettiä toimintamalleja ja menetelmiä, jotka lisäävät osallisuutta, myönteistä vuorovaikutusta ja hyvää tunneilmastoa koulussamme. Keskeistä on oppilaiden sosiaalisten taitojen oppimisen tukeminen sekä vertaistoiminta. Tätä tavoitetta tukee mm. ProKoulu-kehittämistyö sekä oppilaskuntatyö. Oppimisympäristön turvallisuutta lisääviä keinoja ovat mm. järjestyssäännöt (joihin oppilaat sitoutetaan ja niiden noudattamista tuetaan kaikissa luokissa), alhainen puuttumiskynnys sekä kasvatuskeskustelut. Keinoja, joilla pyritään lisäämään kodin ja koulun yhteistyötä (ja huoltajien kuulluksi tulemista) ovat esimerkiksi avoin keskustelu ja yhteistyö, vanhempainvartit ja arviointikeskustelut, ottamalla kodit mukaan koulun työhön (tapahtumat; suunnittelu ja toteutus) sekä avoimet ovet -päivä. Tärkeää on huomioida myös yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Varparannan koulu tekee yhteistyötä mm. kyläyhdistyksen, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan, mediakeskuksen, Pro Höytiaisen, 4H:n sekä eri urheiluseurojen kanssa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon liittyy myös keskeisesti niiden keinojen etsiminen, jotka vähentävät tai poistavat kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä liikakuormitusta.

Kiusaamiseen ja häirintään puuttumisen keinoja ovat mm. KivaKoulu (oppitunnit sekä KivaTiimin käsittelyt), järjestyssäännöt, alhainen puuttumiskynnys sekä tiivis yhteistyö kotien kanssa. Liikakuormitusta pyritään vähentämään etenkin yksilöön kohdistuvilla tukitoimilla (tuen tasosta riippuen), kuten eriyttäminen eri muodoissaan, tukiopetus, erityisopetus ja ohjaajan tuki.

5. ProKoulu
Kts. kohta 1.2 Koulun toimintakulttuuri

6. KiVa Koulu
Kts. kohta 1.2 Koulun toimintakulttuuri

 

7. Koulun järjestyssäännöt
 

KONTIOLAHDEN KUNTA

1. VARPARANNAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

2. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Näiden sääntöjen lisäksi koululle on laadittu erikseen tarkemmat pelisäännöt (liite 1).

Koulumme järjestyssäännöt ovat voimassa koulualueella ja kouluaikana. Liitteeseen yksi on merkitty koulumme koulualue ja välituntialue (liite 2.) Koulualueelta voi poistua vain opettajan luvalla. Järjestyssääntöjä noudatetaan myös koulun opintokäynneillä, retkillä, juhlissa ja muissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä, joka alkaa, kun oppilas saapuu koulualueelle. Kouluaikaa ovat myös lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa vahvistetut retket ja tapahtumat. Koulupäivä päättyy lukujärjestyksen mukaisesti silloin, kun oppilas poistuu koulualueelta.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

3. OPPILAAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

3.1. Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä muut oikeudet

Kaikilla oppijoilla on tasavertainen asema, sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Rasismi kaikissa muodoissaan on koulussamme kielletty.

 Koulumme on mukana KiVa-koulu -ohjelmassa ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten sekä oppilaiden tulee ilmoittaa havaitsemastaan kiusaamisesta KiVa-tiimille tai lähimmälle aikuiselle.

3.2. Oppilaan velvollisuudet

Oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen. Oppilaan velvollisuus on myös suorittaa tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti sekä tuoda tarvittavat välineet mukanaan oppitunneille.

4. TURVALLISUUS, VIIHTYISYYS JA OPISKELUN ESTEETÖN SUJUMINEN

Koulullemme on laadittu Pro-koulun mukaiset käyttäytymisen tavoitteet ohjaamaan oppilaita käyttäytymään yhteisten odotusten mukaisesti (liite 3). Sen lisäksi odotamme oppilaiden toimivan seuraavasti:

4.1. Hyvä käytös

Käyttäydyn hyvin itseäni ja toisia kunnioittaen.

Edistän opiskelu- ja työrauhaa toimimalla annettujen ja yhdessä sovittujen ohjaavien periaatteidemme mukaan.

Ruokaillessa otan riittävän ruoka-annoksen, syön rauhallisesti ja hyviä ruokatapoja noudattaen. Vien syötyäni ruokailuvälineet palautuskärryyn. Huolehdin osaltani järjestäjän tehtävistä.

Pukeudun ulos lähtiessä sään mukaisesti. Sisällä ollessa olen pukeutunut asianmukaisiin sisävaatteisiin.

Laitan ulkovaatteeni ja kenkäni niille varattuun naulakkoon koskematta luvatta muiden vaatteisiin tai kenkiin.

Noudatan tekijänoikeuksia käyttäessäni tietotekniikkaa koulussa. Kuvaan koulussa ainoastaan aikuisen tai kuvattavan itsensä antamalla luvalla. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat.

4.2. Oleskelu ja liikkuminen

Kuljen välitunnille ja takaisin rauhallisesti kävellen sovitusta ovesta. Koulun sisällä liikun muut huomioon ottaen ja rauhallisesti, enkä kulje ulkokengät jalassa.

Vietän koko välitunnin välituntialueella. Pyydän apua välituntivalvojalta tarvittaessa. Käyttäydyn välitunnilla turvallisuutta edistäen ja sääntöjemme mukaisesti.

Pysyn välitunneilla välituntivalvojan näkyvissä, esim. en katoa talvisin lumivuorten tai luistelukaukalon koppien taakse tai sisälle.  

Lumipalloja heitän vain siihen tarkoitettuun seinään. Varmistan, että kukaan ei ole edessä. Muualla lumipalloja ei saa heittää.

Koulumatkoilla käyttäydyn ystävällisesti, noudatan liikennesääntöjä ja huomioin asiallisesti muut ihmiset.

4.3. Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Pidän huolta omista tavaroistani ja vaatteistani sekä yhteisistä koulun tavaroista.

En koske luvatta kenenkään toisen tavaroihin.

Pidän osaltani huolta koulun ja kouluympäristön siisteydestä. Huolehdin omien jälkieni siivoamisesta.

Jos aiheutan tahallani vahinkoa tai epäjärjestystä, olen velvollinen korvaamaan tai hyvittämään vahingot.

 

4.4. Turvallisuus

Koulun sisätiloissa liikun kävellen ja rauhallisesti muut huomioon ottaen.

Säilytän polkupyöräni asianmukaisesti sille määrätyllä paikalla koulupäivän ajan, enkä koske omaan tai toisten kulkuneuvoihin (sisältää autot, pyörät, potkulaudat jne.)  kouluaikana.

En tuo kouluun vaarallisia tai vaaralliselta näyttäviä esineitä tai aineita.

 

4.5. Tietokoneen ja mobiililaitteiden käyttö

Käytän mobiililaitteita koulussa yhteisten ohjeiden mukaisesti:

Välitunneilla ja siirtymätilanteissa käytän puhelinta ainoastaan opettajan luvalla ja sallittujen ikäsuositusten mukaisesti.

Kuvaan koulussa ainoastaan aikuisen luvalla. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa ainoastaan kuvia ja sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäselvissä tilanteissa käännyn aina aikuisen puoleen.

En kopioi luvatta tekstiä tai kuvia internetistä tai kirjallisista lähteistä. Merkitsen käyttämäni lähteet oppilastöihin.

Käsittelen koulun laitteita asiallisesti ja aikuisen ohjeiden mukaisesti.

 

4.6. Kurinpito

Ymmärrän, että sääntöjen noudattamatta jättämisestä voi seurata kasvatuskeskustelu (KAKE), teon sovittelu sekä hyvittäminen tai tarvittaessa rangaistus.

Ymmärrän, että opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan tavarat. Ymmärrän, että rehtori/opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa.

Selkeät ja toistuvat järjestyssääntöjen laiminlyönnit saatetaan aina tiedoksi huoltajille joko opettajan tai rehtorin toimesta.

 

5. Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Järjestyssäännöt ja koulun ohjaavat periaatteet on julkaistu koulun Pedanet- sivustolla ja niihin on viitattu koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Kouluvuoden alkaessa järjestyssäännöt ja ohjaavat periaatteet käsitellään luokissa opettajan johdolla. Huolehdimme koulussamme siitä, että myös kesken lukuvuoden tulleet uudet oppilaat tutustuvat järjestyssääntöihin.

8. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
Oppilaan poissaoloja seurataan tunneittain. Poissaolot kirjataan Wilma -ohjelmaan, josta huoltajat voivat seurata oppilaidensa poissaoloja. Kaikista poissaoloista vaaditaan huoltajan kuittaus poissaolon syystä. Kaikista luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle. Jos huoltaja ei ilmoita poissaolon syytä, luokanopettaja tiedustelee poissaolon syytä vielä samana päivänä viestillä/puhelimitse.

9. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Osana koulun turvallisuussuunnitelmaa on koulun ensiapusuunnitelma.
Ensiapukaapit on sijoitettu keskeisille paikoille koulurakennuksessa.
Kouluterveydenhoitaja on paikalla vain kahtena päivänä kuukaudessa, joten isompaa ensiapua vaativissa tilanteissa oppilas viedään terveyskeskukseen.

10. Koulukuljetukset
Lukuvuonna 2022-2023 koulussamme on 34 koulukuljetuksen piirissä olevaa oppilasta. Koulukuljetuksista vastaa Savo-Karjalan Linja.

11. Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Aikuisten läsnäolo ja yhteiset pelisäännöt luovat perustan turvalliselle koulupäivälle. Koulussamme on järjestyssäännöt, joiden toteutumista ja noudattamista jokainen opettaja valvoo osaltaan.

Varparannan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta.

 

Kiusaamisen vastainen toiminta Varparannan koulussa

Koulukiusaamista ehkäistään luomalla selkeät toimintamallit kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen!

Yhteisesti on päätettävä, ettei kiusaamista hyväksytä, sovittava siitä aiheutuvat seuraukset ja pidettävä niistä kiinni. Koulun aikuiset vastaavat kiusaamisen vastaisesta asenteesta koulussa. He keskustelevat oppilaiden kanssa kiusaamisesta, sopivat yhteiset pelisäännöt kiusaamistilanteita varten ja puuttuvat jokaiseen kiusaamistapaukseen. Myös oppilaita pitää kannustaa pitämään huolta toisistaan.

“Kiusaamisen polttoaineena toimii ilmapiiri, jossa sallitaan muiden loukkaaminen tai toista halventava puhetapa. Siksi kiusaamisen vastaisessa työssä täytyy koko yhteisön olla mukana.” (lainaus MLL)

A) Ennaltaehkäisy:

KOULUN TOIMENPITEET

• Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)
• Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka
• ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen
• KivaKoulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista
• Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym. )
• Seudullinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitotoimet): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen
• Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!
• Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.
• Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa
• Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen puututaan, MIKÄ TIETOON TULEE!

 

KODIT/HUOLTAJAT

• Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö
• Varparannan koulu on pieni kyläkoulu, jonka etuna on se, että jokainen henkilökunnan jäsen ja oppilas tuntevat toisensa, myös vanhemmat tuntevat melko hyvin toisensa ja kyläyhteisö on tiivis.
• Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulun puolesta lain mukaan voida sanktioida. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja päävastuu on huoltajalla.
• Samoin somessa/whatsapissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.
• Vanhemmat tai vanhempainyhdistykset voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa

 

B) Kiusaamisen tullessa ilmi:

• KivaKoulu –toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!

1. Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus Kivatiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)
2.  Tiedotus huoltajille heti!
3. Seurantakeskustelu

• Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan
• Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä

 

C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:

• KivaKoulu –mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään KivaKoulu –mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä oppilashuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.
• Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen

 

D) Kiusaamisen määrittelyä:

• Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.
• Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.
• Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.
• Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.
• Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.
• Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.
• Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.
• Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.
• Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta

E) Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen. Laittoman uhkauksen rangaistusasteikko vaihtelee sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Uhkaus on asianomistajarikos, eli uhri päättää rikosilmoituksen tekemisestä.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi. Kunnianloukkaus on rikos, josta voi vakavimmassa tapauksessa saada enintään kuusi kuukautta vankeutta ja lievemmässä tapauksessa 6–30 päiväsakkoa.

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä. Esimerkkejä ovat läimäytys kasvoille, tukistaminen tai töniminen. Lievästä pahoinpitelystä rangaistuksena on sakkoja.

12. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Varparannan koululla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma, joka on päivitetty 8/2022. Turvallisuussuunnitelmaan on nimetty koulun turvallisuusvastaavat sekä koulun turvallisuuskumppanit. Suunnitelmasta löytyvät myös koulun järjestyssäännöt ja koulukohtaiset toimintaohjeet. Kriisisuunnitelmaosio sisältää toimintamallin vakavan onnettomuuden tai kuolemantapauksen kohdatessa. Lisäksi koulukohtainen suunnitelma sisältää koulun osion liikenneturvallisuudesta, pelastautumis-, ensiapu- ja tiedotussuunnitelman.
Turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain lukukauden alkaessa ja kaikki uudet henkilökunnan jäsenet perehtyvät turvallisuuskansion sisältöön.
Opettajanhuoneen seinälle on koottu tauluiksi yleisimmät toimintaohjeet vakavan onnettomuuden varalle.

Kriisi ja uhka- ja vaaratilanteissa toimimiseen perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen
Varparannan koululla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma, joka on päivitetty 8/2022. Turvallisuussuunnitelmaan on nimetty koulun turvallisuusvastaavat sekä koulun turvallisuuskumppanit. Suunnitelmasta löytyvät myös koulun järjestyssäännöt ja koulukohtaiset toimintaohjeet. Kriisisuunnitelmaosio sisältää toimintamallin vakavan onnettomuuden tai kuolemantapauksen kohdatessa. Lisäksi koulukohtainen suunnitelma sisältää koulun osion liikenneturvallisuudesta, pelastautumis-, ensiapu- ja tiedotussuunnitelman.
Turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain lukukauden alkaessa ja kaikki uudet henkilökunnan jäsenet perehtyvät turvallisuuskansion sisältöön.
Opettajanhuoneen seinälle on koottu tauluiksi yleisimmät toimintaohjeet vakavan onnettomuuden varalle.

Toimintavalmiuksien harjoittelu
Turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain lukukauden alkaessa ja kaikki uudet henkilökunnan jäsenet perehtyvät turvallisuuskansion sisältöön.
Opettajanhuoneen seinälle on koottu tauluiksi yleisimmät toimintaohjeet vakavan onnettomuuden varalle.
Pelastautumisharjoitukset pidetään vuosittain.

 14. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
Yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaa Varparannan koululla se opettaja tai muu oppilashuollon jäsen, jolle huoli oppilaan hyvinvoinnista ensimmäisenä herää tai joka on saanut tiedon ensimmäisenä. Henkilö toimii tapauksen vastuuhenkilönä ryhmässä. Hän kokoaa asian käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaisen monialaisen ryhmän, sopii välittömästi kokoontumisajan ja hankkii huoltajilta kirjallisen luvan jokaisen ryhmään osallistuvan henkilön osalta. Vastuuhenkilö kirjaa kokoontumiset ja toimenpiteet wilmassa olevaan muistioon ja arkistoi kirjalliset luvat. Muistioon merkitään lukuoikeus rehtorille, jotta mahdollisten henkilövaihdosten yhteydessä muistiota päästään hyödyntämään. Rehtori ei pääsääntöisesti osallistu yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään ellei hän ole henkilö, jolle huoli on ensimmäisenä herännyt tai ellei hän oleellisesti liity asian käsittelyyn.
Yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän keskeisenä tehtävänä on perheiden tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa.
Kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori kirjaavat yksilötapaamiset omiin potilasasiakirjoihinsa.

 

15. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämisen koulussa
Oppilailla tulee olla koulussa mukana omat henkilökohtaiset lääkkeet.
Erityisruokavalioista toimitetaan kirjallinen lausunto keittiölle. Vanhemmat voivat olla myös suoraan yhteydessä keittiöhenkilökuntaan mikäli lapsen ruokavaliossa tapahtuu muutoksia. Erityisruokavalion tarve tarkistetaan vuosittain terveystarkastuksen yhteydessä.

16. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä.
Kurinpitorangaistukset ja opetukseen osallistumisen epääminen käsitellään pedagogisessa ryhmässä ja/tai yksilökohtaisessa monialaisessa ryhmässä.

 

Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon paikalliset kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ja ratkaistaan, miten opetus järjestetään. Opetussuunnitelman laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä kyseisten kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa.

Koulussamme on aloitettu syksyllä 2019 A1 -kielen opetuksena varhennettu englannin kieli. Opetusta annetaan 1. luokan oppilaille 1 tunti viikossa. Syksystä 2020 eteenpäin varhennetun englannin opetusta saavat sekä 1. että 2. luokan oppilaat. Varhennetun englannin opetuksesta vastaa luokanopettaja. Opiskelu ei ole riippuvaista oppilaan luku- tai kirjoitustaidoista, vaan perustuu toiminnallisuuteen, lauluihin, leikkeihin ja peleihin.