Lapsen oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 20)

Varhaiskasvatuslaki 10§: Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

 

Kiusaamisen määrittely- mitä kiusaaminen on?

Kiusaaminen on yhden tai useamman henkilön toistuvasti aiheuttamaa fyysistä, sanallista tai psyykkistä mielipahan ja surun tuottamista.

Kiusaaminen on usein hyvin tietoista ja tavoitteellista toimintaa, toisaalta etenkin pienellä lapsella ei itsellään ole valmiuksia vaikuttaa kiusaamiseen. Hän ei välttämättä osaa edes hahmottaa tilannetta kiusaamisena tai osaa sanoittaa omaa tai toisen kokemusta (MLL Mielenlukutaitoa!). Kiusaamista voi kuvata vallan tai voiman väärinkäyttönä. Kiusaamisena koetut teot eivät aina ole tietoisia tai tahallisia. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä hänen sanansa tai tekonsa voi toisessa aiheuttaa.

Kiusaamisen kokemus pitää ottaa aina vakavasti, koska jokainen lapsi kokee kiusaamisen omalla tavallaan. Henkilöstön ja lasten näkemyksiä kiusaamisesta:

Kiusaamiseen liittyvissä tutkimuksissa kiusaamisen ja konfliktien välisenä erona pidetään sitä, että kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino ja että kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa kielteistä toimintaa vastaan.

Tunne kiusaamisesta on lapselle subjektiivinen. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja surua, joten se on aina aikuisen tarkkailun, havainnoinnin ja puuttumisen kohde.

Alle 3-vuotiaat eivät mielestämme kiusaa muita edellä määritellyllä tavalla, vaan hakevat vielä sopivan käyttäytymisen muotoja aikuisen opastuksella. Tämän takia alle 3-vuotiaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistajana henkilöstöllä on tärkeä merkitys.

Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen päiväkodissa

Henkilöstö on tärkeää havainnoida aktiivisesti lasten toimintaa, jotta he pystyvät huomaamaan, mikäli jotain lasta kohdellaan toistuvasti epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamistilanteet tapahtuvat usein silloin, kun lapsilla on ns. vapaata leikkiä ulkona tai sisällä. Henkilöstön on aina reagoitava lapsen tullessa kertomaan kiusaamisesta. Lapsen puhe ja lapsen tunne on otettava huomioon. Myös vanhemmat voivat viestittää omasta huolestaan lapsen kiusatuksi tulemisen suhteen.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy päiväkodissa

Henkilöstön on tärkeää tuntea oma lapsiryhmänsä ja sen ryhmädynamiikka. Henkilöstön aktiivinen läsnäolo, havainnointi ja tilanteiden tiivis seuraaminen ja ennakointi auttavat kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Tunne- ja turvataitojen harjoittelu osana toimintaa on hyvänä tukena kiusaamisen ehkäisemisessä päiväkodissa. Myös sadut, teatteri, draaman käyttö ja taidekasvatus ovat hyviä työkaluja.

• Myönteisen ilmapiirin kasvattaminen, positiivisten asioiden huomaaminen ja positiivinen puhe ryhmässä
• Ryhmäyttäminen ja ryhmän luottamuksellisen ilmapiirin vahvistaminen à Jos lapsi kokee päiväkodin ilmapiirin turvalliseksi, niin hänen on helpompi kertoa aikuiselle vaikeistakin asioista.
• Lasten ohjaaminen sopiviin tapoihin toimia vertaissuhteissa
• Lasten hyväntahtoisen ja avuliaan käyttäytymisen alkeiden vahvistaminen
• Omien rajojen asettamisen vahvistaminen
• Omien ja toisten rajojen huomaaminen ja kunnioittaminen
• Avun pyytäminen aikuiselta

Henkilöstö tukee lasten välisiä kaverisuhteita ja ohjaa lapsia leikkimään yhdessä toistensa kanssa. Henkilöstö tukee ja kannattelee leikkiä. Henkilöstön oma esimerkki toisten huomioimisessa ja kunnioittamisessa on erittäin tärkeää.

Toiminnan suunnittelussa huomioidaan jokaisen lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet. Tällä tavalla voidaan vaikuttaa lasten keskinäiseen ryhmädynamiikkaan. Henkilöstö tukee positiivista ilmapiiriä ja katkaisee kielteisen käytöksen välittömästi, puuttumalla siihen ja sanoittamalla tilannetta.

Kiusaamiseen ja konfliktitilanteisiin puuttuminen päiväkodissa

Henkilöstö puuttuu kiusaamiseen johdonmukaisesti joka kerta -> lapset huomaavat, että päiväkodissa ei sallita kiusaamista.

Tilanteen purku aloitetaan kaikkien osapuolten kuulemisella. Henkilöstö huolehtii, että jokainen saa kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa, omalla vuorollaan, ilman keskeytyksiä ja häiriötekijöitä lapsen ikä huomioiden. Eriävistä mielipiteistä ja näkemyksistä keskustellaan ohjatusti. Henkilöstö pysyy neutraalina, tukee ja kannustaa lapsia löytämään omia ratkaisuja ja tekemään sovintoja. Henkilöstö sanoittaa tilannetta ja yhdessä mietitään, mikä meni väärin, mitä olisi voinut tehdä toisin, miten toimia seuraavalla kerralla. Tilannetta selvitettäessä herätellään lapsen kykyä kokea empatiaa.

Ryhmäkohtaiseen opetussuunnitelmaan määritellään yhteiset käytännöt siitä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään ryhmätasolla, miten siihen puututaan ja miten toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan.

Yhteistyö vanhempien kanssa

Avoin vuorovaikutus ja molemminpuolinen luottamus huoltajien kanssa helpottavat asioiden puheeksi ottamista. Henkilöstön ammattitaito ja motivaatio luovat edellytykset rakentavalle puheeksi ottamisen kulttuurille.

Huoltajien kanssa otetaan puheeksi, jos lasta on kiusattu tai, jos lapsi on kiusannut muita. Toistuvissa tilanteissa käydään seurantakeskusteluja, johon otetaan tarvittaessa huoltajat sekä muita yhteistyötahoja mukaan.

Sepänkannaksen päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma on huoltajien luettavissa päiväkodin julkisilla pedanet sivuilla. Huoltajat voivat kertoa päiväkodin henkilöstölle näkemyksiään kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmasta. Henkilöstö huomioi huoltajien näkemykset arjen toiminnassa sekä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman vuosittaisessa päivittämisessä.