1. Lapsen oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 20)

Varhaiskasvatuslaki 10§: Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

2. Kiusaamisen määrittely- mitä kiusaaminen on? 

Kiusaaminen on yhden tai useamman henkilön toistuvasti aiheuttamaa fyysistä, sanallista tai psyykkistä mielipahan ja surun tuottamista.

Kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle (Repo & Laaksonen, 2016).

Kiusaaminen on usein hyvin tietoista ja tavoitteellista toimintaa, toisaalta etenkin pienellä lapsella ei itsellään ole valmiuksia vaikuttaa kiusaamiseen. Hän ei välttämättä osaa edes hahmottaa tilannetta kiusaamisena tai osaa sanoittaa omaa tai toisen kokemusta (MLL Mielenlukutaitoa!). Kiusaamista voi kuvata vallan tai voiman väärinkäyttönä. Kiusaamisena koetut teot eivät aina ole tietoisia tai tahallisia. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä hänen sanansa tai tekonsa voi toisessa aiheuttaa.

Kolsarin päiväkodissa olemme määritelleet sen näin yli 3-vuotiaiden lasten kohdalla:

• Kiusaaminen on tietoista toimintaa, jolla on tavoite
• Kiusaaminen on vallankäyttöä
• Kiusatulla on kokemus siitä, että hän tulee kiusatuksi. Joskus lapsi kokee tulevansa kiusatuksi, vaikka aikuinen ei olekaan havainnut sitä. Kiusaaminen voi olla hienovaraista ja näkymätöntä. Lapsen kokemusta on aina kuunneltava.
• Kiusaaminen on toistuvaa, jatkuvaa ja pitkäkestoista.
• Kiusaamisella on suoria (esim. lyöminen, potkiminen) ja epäsuoria muotoja (leikistä sulkeminen, mustamaalaus muiden lasten silmissä).
• Kiusaaminen voi olla fyysistä tai sanallista.
• Kiusaaminen voi olla myös ulkopuolelle jättämistä.

Kiusaamiseen liittyvissä tutkimuksissa kiusaamisen ja konfliktien välisenä erona pidetään sitä, että kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino ja että kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa kielteistä toimintaa vastaan.

Tunne kiusaamisesta on lapselle subjektiivinen. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja surua, joten se on aina aikuisen tarkkailun, havainnoinnin ja puuttumisen kohde.

Alle 3-vuotiaat eivät mielestämme kiusaa muita edellä määritellyllä tavalla, vaan hakevat vielä sopivan käyttäytymisen muotoja aikuisen opastuksella. Tämän takia alle 3-vuotiaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistajana henkilöstöllä on tärkeä merkitys.

3. Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen päiväkodissa 

Henkilöstön on tärkeää havainnoida aktiivisesti lasten toimintaa, jotta he pystyvät huomaamaan, mikäli jotain lasta kohdellaan toistuvasti epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamistilanteet tapahtuvat usein silloin, kun lapsilla on ns. vapaata leikkiä ulkona tai sisällä. Henkilöstön on aina reagoitava lapsen tullessa kertomaan kiusaamisesta. Lapsen puhe ja lapsen tunne on otettava huomioon. Myös vanhemmat voivat viestittää omasta huolestaan lapsen kiusatuksi tulemisen suhteen.

4. Kiusaamisen ennaltaehkäisy päiväkodissa

Henkilöstön on tärkeää tuntea oma lapsiryhmänsä ja sen ryhmädynamiikka. Henkilöstön aktiivinen läsnäolo, havainnointi ja tilanteiden tiivis seuraaminen ja ennakointi auttavat kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan jokaisen lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet.

Henkilöstö tukee ryhmäytymistä ja ryhmän luottamuksellisen ilmapiirin rakentumista. Jos lapsi kokee päiväkodin ilmapiirin turvalliseksi, niin hänen on helpompi kertoa aikuiselle vaikeistakin asioista. Henkilöstö kasvattaa ryhmässä myönteistä ilmapiiriä huomaamalla positiivisia asioita ja pitämällä yllä ryhmässä positiivista puhetta. Tunnetaitokasvatuksen avulla henkilöstö auttaa lasta ymmärtämää omia ja muiden tunteita ja edistää hyväksyttävien käyttäytymismallien kehittymistä omassa lapsiryhmässään.

Kolsarin päiväkodissa vahvistamme tunnetaitoja seuraavilla tavoilla:  

• Henkilöstö on tiivisti läsnä ja ohjaa, auttaa sekä tukee lapsia.
• Henkilöstö sanoittaa tapahtumia ja tunteita. Sanottamisen apuna käytetään kuvia ja tunnekuvakortteja.
• Lapset toimivat pienryhmissä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia ohjata lasta yksilöllisesti. Henkilöstö suunnittelee pienryhmät kunkin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviksi.
• Henkilöstö toimii empaattisesti suhteessa lapseen ja opettaa lapselle empaattista suhtautumista muihin lapsiin.
• Henkilöstö auttaa leikkiin pääsemisessä ja huolehtii, että leikissä roolit jakautuvat oikeudenmukaisesti ja kaikkien on hyvä olla. Henkilöstö tukee leikkiä omalla toiminnallaan järjestämällä sille tilaa ja aikaa.
• Henkilöstö rohkaisee ja kannustaa arempia lapsia mukaan.
• Henkilöstö kehuu ja kannustaa lasta, huomioi uudet taidot ja edistymisen sekä iloitsee hänen kanssaan.
• Henkilöstö kiittää ja antaa positiivista palautetta toista huomioivasta käytöksestä.
• Henkilöstö hyväksyy lapsen sellaisena kuin hän on.
• Henkilöstö toimii esimerkkinä lapsille toivottavasta käytöksestä.
• Henkilöstö tukee positiivista ilmapiiriä ja katkaisee kielteisen käytöksen välittömästi, puuttumalla siihen ja sanoittamalla tilannetta.
• Henkilöstö auttaa lasta itsesäätelytaitojen kehittämisessä.
• Henkilöstö auttaa ja tukee omien ja toisten rajojen huomaamisessa ja kunnioittamisessa
• Henkilöstö ohjaa lapsia pyytämään apua aikuiselta
• Henkilöstö luo yhdessä lasten kanssa (yli 3-vuotiaiden ryhmissä) lapsiryhmälle omat säännöt, jossa määritellään mitä ryhmässä saa ja ei saa tehdä.
• Henkilöstö käyttää tunnetaitojen opettamisen apuna taidekasvatusta ja kirjallisuutta. Taidekasvatuksen avulla lapselle tarjotaan väyliä käsitellä omia tunteita ja ajatuksia.
• Tarvittaessa järjestämme myös leikkitaitoja tukevia ryhmiä.

5. Kiusaamiseen ja konfliktitilanteisiin puuttuminen päiväkodissa

Henkilöstö puuttuu kiusaamiseen johdonmukaisesti joka kerta -> lapset huomaavat, että päiväkodissa ei sallita kiusaamista.

Tilanteen purku aloitetaan kaikkien osapuolten kuulemisella. Henkilöstö huolehtii, että jokainen saa kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa, omalla vuorollaan, ilman keskeytyksiä ja häiriötekijöitä lapsen ikä huomioiden. Eriävistä mielipiteistä ja näkemyksistä keskustellaan ohjatusti. Henkilöstö pysyy neutraalina, tukee ja kannustaa lapsia löytämään omia ratkaisuja ja tekemään sovintoja. Henkilöstö sanoittaa tilannetta ja yhdessä mietitään, mikä meni väärin, mitä olisi voinut tehdä toisin, miten toimia seuraavalla kerralla. Tilannetta selvitettäessä herätellään lapsen kykyä kokea empatiaa.

Ryhmäkohtaiseen opetussuunnitelmaan määritellään yhteiset käytännöt siitä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään ryhmätasolla, miten siihen puututaan ja miten toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan.

6. Yhteistyö vanhempien kanssa

Avoin vuorovaikutus ja molemminpuolinen luottamus huoltajien kanssa helpottavat asioiden puheeksi ottamista. Henkilöstön ammattitaito ja motivaatio luovat edellytykset rakentavalle puheeksi ottamisen kulttuurille.

Huoltajien kanssa otetaan puheeksi, jos lasta on kiusattu tai, jos lapsi on kiusannut muita. Toistuvissa tilanteissa käydään seurantakeskusteluja, johon otetaan tarvittaessa huoltajat sekä muita yhteistyötahoja mukaan.

Kolsarin päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma on huoltajien luettavissa päiväkodin julkisilla pedanet sivuilla. Huoltajat voivat kertoa päiväkodin henkilöstölle näkemyksiään kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmasta. Henkilöstö huomioi huoltajien näkemykset arjen toiminnassa sekä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman vuosittaisessa päivittämisessä.