Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteet ja toiminta
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa kehitetään ja edistetään opiskeluympäristön terveellisyyttä, oppimisympäristön esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yhteisön hyvinvointia. Siihen kuuluu myös oppilaitoksen toimintakyvystä huolehtiminen ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteiden on tärkeää näkyä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ja toimintakulttuurissa.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa yhteistyössä laaditun oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmä koordinoi yhteisöllisen työn kokonaisuutta oppilaitoksessa ja osallistuu osaltaan sen toteuttamiseen. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinoinnista jokaisessa oppilaitoksessa ja opetuspisteessä.
Lain mukaan oppilaitoksen henkilöstö sekä kaikki muut opiskelijoiden kanssa työskentelevät ml. opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön oman työtehtävänsä ja opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Myös muut oppilaitoksessa työskentelevät vaikuttavat osaltaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja heidät on siten tärkeää sitouttaa työhön. Mukaan työhön on hyvä kutsua tarvittavia paikallisia lasten ja nuorten kanssa toimivia yhteistyökumppaneita.
Opiskeluhuoltoryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista ja yhteisöstä keskustellaan esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, terveystottumusten tai osallisuuden näkökulmista. Koska oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäistä opiskelijaa koskevia asioita, voi työskentelyyn osallistua myös koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita käsiteltävän asian edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä lähtökohdan muodostaa tieto opiskeluyhteisön ja ympäristön tilasta ja tarpeista sekä opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -kysely sekä KiVa Koulu -tilannekartoitus tuottavat ajantasaista tietoa kunkin oppilaitoksen omien opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvoinnista. Oppilaitoskohtaiset tiedot ovat hyvä perusta opiskeluhuoltoryhmän työskentelylle kyseisessä oppilaitoksessa. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukset sekä laajoista terveystarkastuksista koostetut yhteenvedot ovat myös hyviä tietolähteitä. Opiskelijoilta ja huoltajilta koottava tieto tarjoaa arvokkaan näkökulman opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa yhteistyössä laaditun oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmä koordinoi yhteisöllisen työn kokonaisuutta oppilaitoksessa ja osallistuu osaltaan sen toteuttamiseen. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinoinnista jokaisessa oppilaitoksessa ja opetuspisteessä.
Lain mukaan oppilaitoksen henkilöstö sekä kaikki muut opiskelijoiden kanssa työskentelevät ml. opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön oman työtehtävänsä ja opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Myös muut oppilaitoksessa työskentelevät vaikuttavat osaltaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja heidät on siten tärkeää sitouttaa työhön. Mukaan työhön on hyvä kutsua tarvittavia paikallisia lasten ja nuorten kanssa toimivia yhteistyökumppaneita.
Opiskeluhuoltoryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista ja yhteisöstä keskustellaan esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, terveystottumusten tai osallisuuden näkökulmista. Koska oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäistä opiskelijaa koskevia asioita, voi työskentelyyn osallistua myös koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita käsiteltävän asian edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä lähtökohdan muodostaa tieto opiskeluyhteisön ja ympäristön tilasta ja tarpeista sekä opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -kysely sekä KiVa Koulu -tilannekartoitus tuottavat ajantasaista tietoa kunkin oppilaitoksen omien opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvoinnista. Oppilaitoskohtaiset tiedot ovat hyvä perusta opiskeluhuoltoryhmän työskentelylle kyseisessä oppilaitoksessa. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukset sekä laajoista terveystarkastuksista koostetut yhteenvedot ovat myös hyviä tietolähteitä. Opiskelijoilta ja huoltajilta koottava tieto tarjoaa arvokkaan näkökulman opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin.