TAUSTATIETOA VENÄJÄN KIELESTÄ

Venäjä on indoeurooppalainen kieli. Se on kehittynyt yhteisestä slaavilaisesta kantakielestä, ja vielä n. 1000 jKr. slaavit ymmärsivät toisiaan. Kreikkalaissyntyisten pappisveljesten Kyrilloksen ja Methodioksen 900-luvulla kehittämän aakkoston pohjalta syntynyt muinaiskirkkoslaavi oli yhteisenä kirjakielenä. Vähitellen slaavilaiset kielet alkoivat erota toisistaan. Näinhän kävi muuallakin, esimerkiksi latinasta kehittyi hiljalleen mm. italia, portugali, espanja ja ranska.

Nykyisin slaavilaiset kielet jaetaan kolmeen ryhmään, itä-, länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin. Venäjä kuuluu valkovenäjän ja ukrainan kanssa samaan, itäslaavilaisten kielten ryhmään.

Slaavilaiset kielet

Pietari Suuri uudisti venäjän aakkoset 1700-luvun alussa; tätä ennen yhtä äännettä oli saattanut vastata useakin kirjainmerkki. Hän myös vastusti turhia lainasanoja. Nyt lukeminen ja kirjoittaminen helpottuivat oleellisesti. Kirjoja alettiin painaa enemmän, lehtiä alkoi ilmestyä, ja uudistus palveli kirkollisen kielen rinnalle kehittyvää maallisempaa kirjallisuutta. Siksi uudistettua aakkostoa kutsuttiin nimellä kansan- tai siviiliaakkoset (гражданская азбука).

Pietari Suuren aakkosuudistus

Tähän aikaan kirkollinen ja maallinen kieli eriytyivät omiksi tyyleikseen erityisesti Lomonosovin vaikutuksen myötä. Mihail Vasiljevitsh Lomonosov, monilahjainen tiedemies, keksijä, runoilija ja opettaja, kirjoitti ensimmäisen venäjän kielen kieliopin 1700-luvun puolivälissä. Lomonosovia kiehtoi puhutun kansakielen rikkaus ja toisaalta kirjallinen muinaiskirkkoslaavi, ja hän alkoi ensimmäisenä tieteellisin perustein erottaa eri tyylejä toisistaan.

Venäjän kaunokirjoitus poikkeaa oleellisesti painokirjaimista. Koska venäläiset kirjoittavat arkielämässä paljon käsin ja enimmäkseen kaunokirjoituksella, kannattaa venäjän opiskelijan opetella kaunokirjoitus saman tien.

Entisen Neuvostoliiton alueella oli käytössä kymmeniä eri kieliä. Niistä suurimmassa osassa oli käytössä kyrilliset aakkoset, joissakin latinalaiset. Gruusialaisilla (nyk. Georgia) oli oma kirjaimistonsa. Neuvostoliiton olemassaolon aikana venäjän kielen asema muuttui, siitä kehittyi eri kansojen yhteinen kieli.

Venäjä on nykyisin yksi maailman valtakielistä. Sitä puhuu noin 290 miljoonaa ihmistä entisessä Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Israelissa, Saksassa ja monissa muissa maissa, ja se kuuluu YK:n kuuden virallisen kielen joukkoon. Venäjällä venäjän kielen puhujia on noin 140 miljoonaa.

*Usein kysyttyä

- Ymmärtävätkö venäläiset automaattisesti ukrainaa ja valkovenäjää? Entä muita slaavilaisia kieliä?

- Venäjä, ukraina ja valkovenäjä kuuluvat samaan slaavilaiskielten alaryhmään, itäslaavilaisiin kieliin. Valkovenäjä on ryhmistä pienin. Joskus on puhuttu isovenäjästä (venäjä) ja vähävenäjästä (ukraina). Tarvittaessa venäläinen, ukrainalainen ja valkovenäläinen tulevat hyvin juttuun keskenään. Mitä kaukaisemmasta sukulaisuudesta on kyse, sitä vaikeampaa ymmärtäminen on.