Arviointi ja työskentely suomen kielessä ja kirjallisuudessa

7.lk

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS 7.lk

Arvioinnista, työskentelystä ja tavoitteista lukuvuonna 2023-2024

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. (OPS 2016)

Suomen kielen ja kirjallisuuden todistusarvosanan muodostuminen. Suomen kielessä ja kirjallisuudessa on neljä osa-aluetta, joita suomen kielen tunneilla opiskellaan ja arvioidaan oppimistavoitteiden mukaisesti. Näitä ovat 1) vuorovaikutustilanteissa toimiminen, 2) tekstien tulkitseminen, 3) tekstien tuottaminen ja 4) kielen, kirjallisuuden sekä kulttuurin ymmärtäminen.

1) Vuorovaikutustilanteissa toimimiseen liittyvät tavoitteet:  Oppilas tutustuu erilaisiin viestintäympäristöihin ja –tilanteisiin. Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä. Oppilas tutustuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Oppilas vahvistaa taitojaan erilaisissa esiintymistilanteissa. Oppilas havainnoi omaa viestintäänsä.

 2) Tekstien tulkitsemiseen (lukutaito) liittyvät tavoitteet:  Oppilas tutustuu erilaisiin tekstiympäristöihin. Oppilas tarkastelee monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä. Oppilas tutustuu tekstin tulkinnassa tarvittaviin käsitteisiin ja eri tekstilajeihin. Oppilas tutustuu tiedonhaun vaiheisiin. Oppilas osaa hakea ohjatusti luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa. Oppilas tuntee kirjallisuuden keskeiset käsitteet. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.

3) Tekstien tuottamiseen (kirjoitustaito)  liittyvät tavoitteet: Oppilas tutustuu erilaisiin tekstilajeihin. Oppilas tuottaa kertovia, kuvaavia ja ohjaavia tekstejä. Oppilas tutustuu tekstin tuottamiseen prosessina. Oppilas harjoittelee tekstin tuottamista ohjatusti. Oppilas harjoittelee palautteen antamista ja vastaanottamista. Oppilas osaa kirjoittaa hyvää, ymmärrettävää ja sujuvaa yleiskieltä. Oppilas ymmärtää, että kielen rakenteen tunteminen on edellytyksenä hyville tekstitaidoille. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Oppilas osaa etsiä tarkoituksenmukaista tietoa. Oppilas tutustuu erilaisiin muistiinpanotekniikoihin.

4) Kielen, kirjallisuuden sekä kulttuurin ymmärtämiseen liittyvät tavoitteet: Oppilas osaa keskeisimpiä käsitteitä, joiden avulla voidaan kieltä ja tekstejä käsitellä. Oppilas tunnistaa kielen rakenteita. Oppilas saa opastusta kirjastossa käymiseen ja käy mahdollisesti opettajan johdolla luokan kanssa lainaamassa kirjoja. Oppilas lukee kehitystasolleen sopivaa kirjallisuutta. Oppilas tunnistaa kirjallisuuden päälajit. Oppilas saa mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen. Oppilas tutustuu kulttuurin eri muotoihin.

 

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla, eri vaiheissa ja erilaisissa oppimistilanteissa. Suomen kielen todistusarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset, visuaaliset ja työskentelyyn liittyvät näytöt, esimerkiksi esitelmät, kirjoitelmat, portfoliot, kokeet ja testit, projektityöt, ryhmätyöt ja työskentelytaidot.

Työskentelytaitoihin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osallistuminen tunnilla, yritteliäisyys, lukutuntityöskentely, tuntitehtävien ja kotitehtävien tekeminen, sovituissa aikatauluissa pysyminen, oman opiskelun tavoitteellinen suunnittelu.

Arviointi perustuu oppimistavoitteisiin, jotka katsotaan aina ennen jokaista opiskeltavaa asiaa. Tekemättömät ja palauttamattomat työt ovat arvosanaltaan 4 ja vaikuttavat todistusarvosanaan.

Arvioitujen töiden arvosanat löytyvät vain Wilmasta. Arvioitu työ on pyynnöstä saatavilla myös kotiin.

 

Tukiopetus ja erityisopetus

Tukiopetus= aineenopettajan antamaa opetusta, jota annetaan koulupäivän jälkeen sovittuna aikana.

Erityisopetus= Erityisopettajan antamaa opetusta, jota annetaan oppitunnin aikana tai koulupäivän jälkeen. Luokan erityisopettaja on Laura Nissinen.

Mikäli oppimisessa ilmenee haasteita, kannattaa olla ajoissa yhteydessä opettajaan (oppilas itse tai huoltaja) ja pyytää lisätukea oppimiseen.

 

Digitaaliset oppimisympäristöt

Oppiaineessa käytetään seuraavia digitaalisia oppimisympäristöjä:

- Wilma (Oppilailla on tunnukset: etunimi.sukunimi@oppilas.joensuu.fi)

- Peda.net (Oppilas rekisteröityy käyttäjäksi ja liittyy luokkasivulle. Teemme tunnilla.)

- O365à Word, Onedrive, Outlook, Teams (Oppilas lataa sovellukset tabletilleen ja kirjautuu sovelluksiin omilla Wilma-tunnuksillaan. Harjoittelemme tunneilla.)

- Ville.utu.fi (Oppilas kirjautuu Wilma-tunnuksilla. Opettaja antaa salasanan.)

- Sanomapron Kampus (Oppikirjaan liittyvä oppimisympäristö. Oppilas saa tunnukset opettajalta.)

- Arttu-sovellus (Oppikirjaan liittyvä sovellus, joka ladataan tableteille)

 

 Wilman seuraaminen

Läksyt ja tehtävät löytyvät Wilmasta. Oppilas seuraa omaa Wilmaa. Mikäli oppilas on poissa tunnilta, hän selvittää Wilmasta tai opettajalta tehtävät. Poissaolo tunnilta ei ole perusteltu syy olla tekemättä läksyjä tai annettuja tehtäviä. Mikäli oppilas on poissa luvallisesti loman tai muun vastaavan takia, hän kysyy etukäteen korvaavat tehtävät poissaolon ajalle.

 

Kirjastokortti ja lukutunnit

Lukuvuoden aikana luetaan noin 4-5 kokonaista kirjaa. Kirjastokäynnillä katsotaan jokaisen kirjastokorttiasiat kuntoon. Kirjaston palveluiden käyttäminen kuuluu arvioitaviin asioihin. Jos oppilas lainaa koulun hyllystä käsikirjastosta kirjan, sitoutuu hän pitämään huolta lainatusta kirjasta. Oppilas korvaa mahdolliset lainakirjalle aiheutuneet vahingot. Lukutunnit ovat kerran viikossa. Lukutunneilla vahvistetaan lukutaitoa ja opetellaan hallitsemaan erilaisia lukutekniikoita. Lukutuntityöskentely arvioidaan.  

Lukudiplomi

Oppilaalla on mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen lukudiplomi lukuvuoden aikana. Lukudiplomia varten luetaan 5-10 kirjaa, ja siitä saa arvosanahyvityksen 8-10.