1. Tutkimuksen aihepiiristä kerrotaan taustatietoja osallistavasta ympäristöstä ja toimintakulttuurista sekä koulun roolista nuorten kasvamisessa aktiiviseksi kansalaiseksi.

2. Tavoitteena on kuvailla yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden osallisuutta ja osallistumista Kouluterveyskyselyn perusteella Helsingissä vuonna 2017. Artikkelin kerrotaan keskittyvän käsittelemään yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tuloksia, koska alakoululaisten osallisuutta on jo tutkittu aiemmin.

3. Tutkimusaineistosta kerrotaan, mitä Kouluterveyskyselyssä kysyttiin. Kerrotaan myös aineiston koko (vastaajien määrä) ja muita seikkoja (vastaajien sukupuoli, koulu ja tausta sekä erilaiset toimintarajoitteet).

4. Aineisto hankittiin (sähköisellä) kyselyllä, josta käytettiin myös selkokielistä versiota. Otoskoko vaikuttaa riittävältä ja tutkittavien joukko edustavalta. Kysely on tehokas tapa hankkia aineistoa ja selkokielinen kysely oli ilmeisesti hyödyllinen.

5. Aineistoa on analysoitu määrällisin menetelmin: siitä on laskettu tilastollisia tunnuslukuja, kuten luottamusvälit. Tulokset esitetään numeerisessa muodossa diagrammeina.

6. Diagrammit ovat selkeitä, esim. värit erottuvat hyvin toisistaan. Tärkeimmät tulokset huomaa helposti, koska pylväät on järjestetty kuviossa 3 niiden pituuden mukaan. Yhteensä-pylväs on nimetty väärin. Se kuvaa todellisuudessa ryhmien (tytöt ja pojat) keskiarvoa.

7. Johtopäätöksiä ovat esim., että valtaosa Helsingin perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee koulunsa ilmapiirin sellaiseksi, jossa omia mielipiteitä on helppoa tuoda esiin, vaikka vaikutusmahdollisuuksiin liittyy paljon epätietoisuutta. Todetaan, että hyvät vaikutusmahdollisuudet eivät välttämättä tarkoita sitä, että nuori olisi osallistunut koulun asioiden suunnitteluun. Esitetään, että kouluissa tulisi pyrkiä vahvistamaan toimintarajoitteisten osallisuutta.

8. Pohdinnassa viitataan aihetta käsittelevään lähdekirjallisuuteen ja Kouluterveyskyselyn valtakunnallisiin tutkimustuloksiin.

9. Tutkimuskirjallisuus vaikuttaa monipuoliselta, monitieteiseltä, ajantasaiselta ja luotettavalta. Ainakin osa tutkimuksista on todennäköisesti vertaisarvioitu.

10. Kirjallisuutta on niukasti. Tieteellisissä julkaisuissa tarvitaan runsaasti lähdekirjallisuutta.