Kertaustehtävien oikeat vastaukset

s. 96, t. 15

a. myöhästyvänsä
b. Claudian myöhästyvän
c. Sauli Niinistön ja Jenni Haukion matkustaneen valtiovierailulle Ruotsiin
d. palaavansa takaisin Suomeen kahden päivän kuluttua.
e. kahden ihmisen menehtyneen liikenneonnettomuudessa viikonloppuna
f. häviävänsä ottelun
g. mummon innostuneen bingon pelaamisesta?
h. sairastuneenne influenssaan?
i. istuttaneensa ruusupensaita puutarhaan.
j. viiriäisen pesivän puussa
k. esitelmöineeni monikulttuurisuudesta
l. Hannan väitelleen tohtoriksi viime lauantaina?
m. suden ulvovan täydenkuun aikaan.
n. tasa-arvon toteutuvan vielä?

s. 90, t. 9

a. viihtyvän
b. maukuvan
c. piristävän/lihottavan
d. katoavan
e. lintujen laulavan, kukkien kukkivan ja puiden vihertävän
f. saapuvan
g. nauttivan/juhlivan...
h. käärmeen purevan ja ampiaisen pistävän
i. hyppivän/pomppivan/istuvan/katselevan
j. soittavan
k. soivan
l. ryöstävän
m. leipovan/tarjoavan
n. leikkaavan
o. kyllästyvän (Huom. talveen eli valitse verbi, joka vaati illatiivi-muodon!)
p. menestyvän

s. 50, t. 9

a. Paranisiko poikien lukutaito poikaluokassa?
b. Uskaltaisivatko tytöt ilmaista itseään rohkeammin, jos he kävisivät koulua omassa ryhmässään?
c. Kiinnostus erillisopetukseen tietyissä oppiaineissa on lisääntynyt maailmalla.
d. Pisa-vertailussa menestyneessä Shanghaissa poikaluokkia kokeillaan paraikaa lääkkeeksi tyttöjen ja poikien oppimiseroihin.
e. Sama ongelma huolestuttaa Suomessakin.
f. Kasvatusalan ammattilaiset ovat pyöritelleet kysymyksiä, mutta tyttöjen ja poikien erillisopetuksen hyötyjä ja haittoja tunnetaan huonosti.
g. Asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi kokeiluihin räätälöidä opetusta eri sukupuolille, koska tytöt ja pojat oletetaan automaattisesti erilaisiksi oppijoiksi.
h. Pelko on, että jako sivuuttaisi oppilaat yksilöinä.
i. Opetushallituksen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen pitää asiaa myös tasa-arvokysymyksenä.
j. "Erillisopetus olisi vieras tapa ratkaista asioita", hän toteaa.
k. "Meillä on esimerkkejä siitä, millaisia tytöt ja pojat ovat keskimäärin, mutta oppimistilanteessa jokainen on yksilö", Jakku-Sihvonen jatkaa.
l. Suomen Pisa-tutkimusta koordinoiva professori Jouni Välijärvi huomauttaa, että koulun tarkoitus ei ole vain opettaa kirjatietoutta.
m. "Yhtä tärkeää on oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa", hän lisää.
n. Poikien ja tyttöjen oppimistuloksissa on suuriakin eroja.
o. Erikoistutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että pojat ovat keskimäärin tyttöjä toiminnallisempia ja sellaiset oppimistavat voivat sopia heille paremmin.
p. Tytöt tuntuvat sopeutuvan poikia paremmin koulumaiseen puurtamiseen, joka on pitkälti opettajajohtoista ja kirjakeskeistä.
q. Tutkimukset kuitenkin tasapäistävät; pojissakin on erinomaisia lukijoita ja tytöissä heikkoja.
r. Sulkunen toteaa: "Viime kädessä yksittäisen oppilaan yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen on paras lähtökohta parantaa tuloksia."
s. Lukeminen maistuu paremmin, jos oppilas saa valita kiinnostavia tekstejä - olivat kyseessä sitten sarjakuvat, verkkosivut tai romaanit.
t. Välijärvi täsmentää: "Suurin osa äidinkielen opettajista on naisia. Tutkimusten mukaan heillä on enemmän tietoa siitä, mikä tyttöjä yleensä kiinnostaa."
u. Suomen tiettävästi ainoa erillisopetuksen kokeilu on tehty Tampereen Olkahisen koulussa.
v. Ekaluokkalaiset kävivät vuonna 2006 koulua osin tyttö- ja poikaryhmissä.
w. Kokeilua tutkinut Helsingin yliopiston professori Markku Niemivirta harmittelee, että lyhytaikaisuuden takia pätevät tulokset jäivät saamatta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä