Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet 

Opintojakson aikana tarkastellaan yksilön kasvua ja kehitystä. Opintojaksolla perehdytään yksilön kehitystä ohjaaviin biologisiin, psyykkisiin ja kognitiivisiin, sekä sosiaalisiin tekijöihin.  Opintojaksolla tutustutaan kehityspsykologisiin tutkimusmenetelmiin ja hyödynnetään tieteellistä tutkimus- ja teoriatietoa ihmisen kehityksen eri osa-alueisiin liittyen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu yhteiskunnallinen osaaminen. Yhteiskunnallinen osaaminen liittyy esimerkiksi yhteiskunnan päivähoito- ja vanhustenhoitojärjestelmän arvioivaan tarkasteluun kehityspsykologisen tiedon näkökulmasta. Opintojaksolle mahdollisia soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi vierailut, pienimuotoinen tutkimustyö jostakin kehityksen osa-alueesta, tutkiva oppiminen, pelit, draamatyöskentely, väittely sekä videoiden tekeminen sekä videoanalyysi. Valituilla työtavoilla pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijan opitun tiedon hallintaa, sekä analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoja. 

Tavoitteet 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta 
• osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun 

• osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa 
• osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen 
• ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta 
• perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä 
• osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen 
• osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan. 

Keskeiset sisällöt 

Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana 

• perimän merkitys 
• kypsyminen ja oppiminen 
• herkkyyskaudet 
• plastisuuden merkitys kehityksessä 

Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa 

• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet 
• temperamentti  
• minuus ja minäkäsitys  
• tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely 
• vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot 

Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa  

• kieli ja ajattelu  
• toiminnanohjaus 

Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana 

• henkilökohtainen identiteetti 
• sosiaalinen identiteetti 
• kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti 
• sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus 

Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus  

• erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen 
• vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys 

Psykologinen tutkimus  

• kaksos- ja adoptiotutkimus 
• pitkittäis- ja poikittaistutkimus 
• esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista 

Opintojakson arviointi: 

Arvioinnin tehtävänä on koko opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoitavaa palautetta. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella, sekä esimerkiksi itse- ja vertaisarviointimenetelmiä soveltamalla. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi- analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti, asteikko 4-10.