Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

GE2 Sininen planeetta (2op)

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksossa tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista monitieteinen ja luova osaaminen kytkeytyy tähän opintojaksoon. Monitieteisen ja luovan osaamisen taitojen kehittymistä tuetaan esimerkiksi erilaisten mallinnusten ja animaatioiden avulla sekä kytkemällä opintojakson keskeisiä sisältöjä muihin luonnontieteisiin.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja paikannimistöä
  • osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomedian avulla
  • osaa selittää Maan planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä ja perustella ilmiöiden vaikutuksia luonnon järjestelmiin
  • osaa kuvata ja analysoida elottoman ja elollisen luonnon alueellisuutta maapallolla
  • osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä selittää perustellen, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat
  • osaa analysoida luonnonriskien syitä ja arvioida luonnonriskien seurauksia eri alueilla
  • osaa selittää ja vertailla esimerkkien avulla, miten luonnonriskien seurauksia voidaan ennakoida tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
  • ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Luonnonmaantieteellinen ajattelu

  • luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä

  • ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
  • veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
  • sää ja sen ennustaminen
  • ilmastoalueet

Kivikehä

  • maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
  • endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
  • endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen

Maannokset ja kasvillisuusalueet

Opintojakson arviointi

Opintojaksossa arvioidaan opiskelijan käsitteellisiä ja menetelmällisiä tietoja ja taitoja opiskelijan monipuolisen näytön avulla. Opintojakson formatiivinen arviointi tukee ja ohjaa opiskelijan oppimista opintojakson aikana, ja sen tarkoituksena on myös kiinnittää opiskelijan huomio hänen omaan työskentelyynsä. Formatiivinen arviointi on lähinnä ei dokumentoitavaa palautetta. Summatiivisella arvioinnilla todennetaan opiskelijan opintojakson aikana tapahtunutta opintojakson tavoitteiden mukaista osaamista. Arvioinnin tukena voidaan käyttää esimerkiksi uutisseurantaa tai artikkelianalyysia.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

GE3 Yhteinen maailma (2op)

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksossa tarkastellaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta ja vuorovaikutusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta sekä ihmistoiminnan vastuullisuus ja ympäristön hyvinvointi. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksossa korostuvat erityisesti globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Näiden kehittymistä tuetaan esimerkiksi erilaisten media-analyysien avulla sekä kytkemällä opintojakson keskeisiä sisältöjä yhteiskuntatieteisiin.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti ihmismaantieteen käsitteitä ja paikannimistöä
  • tunnistaa kulttuurisia piirteitä ja niiden eroja, arvostaa niiden moninaisuutta sekä ottaa toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet
  • osaa hankkia, analysoida, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomedian avulla
  • osaa kuvata ja analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä sekä ihmisen ja luonnon välisiä riippuvuussuhteita eri aluetasoilla
  • osaa analysoida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan sekä vertailla eri alueita
  • osaa analysoida esimerkkien avulla ihmiskunnan riskien ja ympäristöriskien syitä ja arvioida niiden seurauksia sekä tunnistaa keinoja, miten riskien seurauksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
  • ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa, ihmisten arkielämässä ja omassa toiminnassaan.
Keskeiset sisällöt

Ihmismaantieteellinen ajattelu

  • ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • ihmismaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
  • paikkojen kokeminen ja miellekartat

Väestö, asutus ja kulttuurit

  • väestörakenne ja väestönmuutokset
  • asutuksen sijoittuminen, muuttoliikkeet
  • kulttuurien moninaisuus, alueellinen identiteetti ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten alkuperäiskansojen asema

Kaupungit ja kaupungistuminen

  • maankäyttö ja rakennettu ympäristö
  • kaupunkiympäristön muutokset ja ekokaupungit

Tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö

  • maa-, metsä- ja kalatalous
  • kaivannaiset, energialähteet
  • teollisuus
  • kiertotalous

Liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus

  • saavutettavuus, liikenneverkot ja matkailu
  • globalisaatio
  • innovaatioiden alueellinen leviäminen

Opintojakson arviointi

Opintojaksossa arvioidaan opiskelijan käsitteellisiä ja menetelmällisiä tietoja ja taitoja opiskelijan monipuolisen näytön avulla. Opintojakson formatiivinen arviointi tukee ja ohjaa opiskelijan oppimista opintojakson aikana, ja sen tarkoituksena on myös kiinnittää opiskelijan huomio hänen omaan työskentelyynsä. Formatiivinen arviointi on lähinnä ei dokumentoitavaa palautetta. Summatiivisella arvioinnilla todennetaan opiskelijan opintojakson aikana tapahtunutta opintojakson tavoitteiden mukaista osaamista. Arvioinnin tukena voidaan käyttää esimerkiksi karttatehtäviä, ryhmäkeskusteluja sekä artikkelianalyyseja.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (2op)

Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Opintojaksossa perehdyttää aiemmissa opintojaksoissa hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia opintojaksossa ovat aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet sekä geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksossa korostuvat erityisesti monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Näiden kehittymistä tuetaan esimerkiksi erilaisilla ryhmätöillä sekä hyödyntämällä opintojakson aikana monipuolisesti geomediaa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja toteuttaa tutkimuksen tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus
  • ymmärtää ja osaa selittää, miten geomediaa sovelletaan maantieteellisessä tutkimuksessa, omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla
  • osaa hyödyntää paikkatietosovelluksia ja tietää niiden toimintaperiaatteita
  • osaa havainnoida arkiympäristöjä, tulkita maisemaa ja karttoja sekä kuvata ja selittää luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiötä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita
  • tuntee ja osaa kuvata aluesuunnittelun tavoitteet ja eri tasot sekä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.
Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen tutkimus

  • geomedian käyttö tutkimuksessa; kartografian ja paikkatiedon perusteet, kuvat, videot, diagrammit ja taulukot sekä muut alueellisen tiedon lähteet
  • ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
  • luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla
  • geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä

Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

  • kaavoitus eri aluetasoilla
  • osallistumisen keinot

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti (opiskelijan valinnan mukaan)

  • näkökulma voi olla aluemaantieteellinen tai ilmiöpohjainen, keskeistä aiheen käsittelyssä on alueellisuus sekä ymmärrys ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta
  • tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai ryhmässä.

Opintojakson arviointi

Opintojaksossa arvioidaan opiskelijan käsitteellisiä ja menetelmällisiä tietoja ja taitoja opiskelijan monipuolisen näytön avulla. Opintojakson formatiivinen arviointi tukee ja ohjaa opiskelijan oppimista opintojakson aikana, ja sen tarkoituksena on myös kiinnittää opiskelijan huomio hänen omaan työskentelyynsä. Formatiivinen arviointi on lähinnä ei dokumentoitavaa palautetta. Summatiivisella arvioinnilla todennetaan opiskelijan opintojakson aikana tapahtunutta opintojakson tavoitteiden mukaista osaamista. Arvioinnin tukena voidaan käyttää esimerkiksi, mielipidekirjoitusta, blogia tai geomedian käyttötaitoja ja soveltamiskykyä arkielämässä ja yhteiskunnan eri aloilla.

Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä