Teatteri, urheilu ja taide

Teksti

Antiikin Kreikan teatteri

WIKIPEDIA:
 
 
 
Dionysoksen teatterin jäänteet Ateenassa.

Teatteri sai alkunsa antiikin Kreikassa noin vuonna 550 eaa. viinin ja hedelmällisyyden jumala Dionysoksen kunniaksi järjestetyissä Dionysia-juhlissa. Juhlarituaaleihin osallistui kuoro eli khoros, joka sekä lauloi että tanssi. Vähitellen kuoron johtaja muuttui näyttelijäksi kuoron ja johtajan vuoropuhelun lisääntyessä. Myöhemmin näytelmiin lisättiin enemmän näyttelijöitä ja näin teatteri oli syntynyt.

Kreikkalaisen draaman päälajit olivat tragedia, komedia ja satyyrinäytelmä. Esityksiä varten kehittyi oma rakennustyyppi, kreikkalainen teatteri.

Näytökset

Näytökset alkoivat aamuisin auringon noustessa. Näytöksiin osallistui aina korkeintaan 15 hengen kuoro, jonka paikka eli orkhestra oli katsomon ja näyttämön välissä. Parhaasta näytöksestä ja näyttelijästä järjestettiin kilpailuja muun muassa Dionysia- ja Lenaia-juhlilla. Näihin kilpailuihin osallistuivat kaikki suurimmat näytelmäkirjailijat. Varakkaiden kansalaisten joukosta valittiin koregeja, jotka kustansivat kuorojen koulutuksen ja asut kansalaisvelvollisuutena. Näytöksiin valittiin yleisön joukosta tuomarit, jotka kokoontuivat väliajoilla pohtimaan voittajia.

Kaikki näyttelijät olivat miehiä. Kaikki, myös orjat, pääsivät katsomaan teatteria.

Teatterit

Pääartikkeli: Kreikkalainen teatterirakennus
 
Epidauroksen teatteri.

Kreikkalaiset teatterit olivat ulkoilmateattereita. Ne rakennettiin puoliympyrän muotoon rinteeseen, johon koverrettiin istuimet katsojille. Teattereissa oli hyvä akustiikka eli kuuluvuus, näyttämöltä kantautui ääni takariveillekin asti hyvin. Katsomon edessä oli kuoro ja sen takana näyttämö. Näyttämön takana oli rakennelma, jota käytettiin sekä lavasteena että näyttelijöiden pukuhuoneena. Rakennelmaa kutsuttiin skeneksi. Näyttämöille rakennettiin myös paljon kaikenlaisia tehostelaitteita ym., joita käytettiin näytöksissä.

Teatterirakennuksia tunnetaan noin 300,[2] ja useita kymmeniä on säilynyt suhteellisen hyvin. Tunnetuimpiin kuuluvat muun muassa Dionysoksen teatteri Ateenassa sekä Epidauroksen teatteri ja Syrakusan teatteri. Teattereihin mahtui parhaimmillaan jopa 20 000 katsojaa.

Naamiot

 
Tragediassa ja komediassa käytettyjä naamioita. Roomalainen mosaiikki, 100-luku jaa.

Naamioilla oli tärkeä rooli antiikin Kreikan teattereissa. Niitä käytettiin pääosin näyttämään näytelmän hahmojen tunteita. Komedioissa ja tragedioissa käytettiin erilaisia naamioita.

Naamioita tarvittiin myös silloin kun mies näytteli naista. Naamiot myös paransivat kuuluvuutta, sillä niihin oli tehty jonkinlainen megafoni ja ne antoivat näyttelijöille mahdollisuuden vaihtaa roolia kesken näytöksen.

 

Antiikin urheilu

 
 
 

Antiikin urheilu tarkoittaa antiikin aikakaudelle sijoittuvaa urheilua. Urheilu on syntynyt metsästys- ja sotataitojen ylläpitämiseksi, mutta varsin pian siitä on tullut myös vapaa-ajan viihdettä. Erilaiset kilpailut ja pelit kehittyivät itse asiassa jo ennen antiikkia, mutta antiikin aikakaudella niistä tuli entistä olennaisempi osa kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Etenkin antiikin Kreikassa urheilu on ollut jokaiselle vapaalle miehelle itsestäänselvyys ja hyve. Urheilulla oli merkittävä rooli kreikkalaisessa kauneusihanteessa, sivistyksessä ja yhteiskuntajärjestyksessä. Urheilu kytkeytyi antiikissa jo varhain muihin elämänalueisiin. Kreikkalaisesta pelien, leikkien ja teatterin sekoituksesta kasvoi monimuotoinen urheilukulttuuri, joka on edelleen pohjana nykyajan käsityksille urheilusta ja sen yhteiskunnallisesta asemasta. Suurimpien urheilukilpailujen ajaksi jopa sodat taukosivat, ja menestyneet urheilijat olivat kuuluisuuksia. Rooman valtakunnan myötä urheilusta tuli lähinnä ammattilaisten pyörittämää viihdettä katsomoissa istuvalle kansalle.


Olympian kisat (m.kreik. ὁ Ὀλυμπικός ἀγών, ho Olympikos agōn tai ἡ Ὀλυμπιάς, hē Olympias)[2] eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut. Ne järjestettiin Olympian pyhäkköalueella Eliin maakunnassa Peloponnesoksen luoteisosassa, ja ne olivat merkittävimmät panhelleenisistä kisoista. Ensimmäiset tunnetut kisat järjestettiin vuonna 776 eaa. ja kisat jatkuivat ainakin vuoteen 393 jaa. saakka.[3][4][5] Kisoja järjestettiin näin yli tuhannen vuoden ajan, yhteensä lähemmäs 300 kertaa.

Kisat pidettiin joka neljäs vuosi nykyisen heinä-elokuun aikaan ja ne kestivät laajimmillaan viisi päivää. Kisojen urheilulajeihin kuuluivat muun muassa stadionjuoksu sekä muut juoksulajit, vaunukilpa-ajot ja muut hevosurheilulajit, pituushyppy, keihään- ja kiekonheitto, paini, nyrkkeily sekä pankration. Kisojen keskeisimmät tapahtumapaikat olivat Olympian stadion ja Hippodromi. Kisoihin osallistui suuri joukko ihmisiä koko kreikkalaisesta maailmasta.[3][5]

Urheilulaji Kuvaus Olympiadi Vuosi
Stadionjuoksu (dromos) Stadion päästä päähän, 600 jalkaa eli 192,27 m. 1. olympiadi 776 eaa.
Kahden stadionin juoksu (diaulos) Stadion päästä päähän ja takaisin, 1 200 jalkaa eli noin 380 m. 14. olympiadi 724 eaa.
Pitkänmatkan juoksu (dolikhos) 20 tai 24 stadionin juoksu eli noin 3,8–4,6 km. 15. olympiadi 720 eaa.
Viisiottelu (pentathlon) Kiekon- ja keihäänheitto, pituushyppy, stadionjuoksu ja paini.[34] 18. olympiadi 708 eaa.
Paini (palē) Pystypaini, jossa vastustaja yritettiin kaataa maahan. Muistuttaa nykyistä kreikkalais-roomalaista painia.
Nyrkkeily (pygmē)   23. olympiadi 688 eaa.
Nelivaljakkoajo (dromos hippōn)   25. olympiadi 680 eaa.
Pankration Vapaaottelu, joka oli yhdistelmä nyrkkeilyä ja painia, ja jossa oli vain kaksi sääntöä: pureminen ja silmien kaivaminen päästä oli kielletty. Voittaja selvisi kun toinen kilpailijoista luovutti. 33. olympiadi 648 eaa.
Laukkaratsastus (kelēs) Hippodromi ympäri yhden kerran eli noin 6 stadioninmittaa.[35]
Poikien stadionjuoksu   37. olympiadi 632 eaa.
Poikien paini  
Poikien viisiottelu Vain yksissä kisoissa. 38. olympiadi 628 eaa.
Poikien nyrkkeily   41. olympiadi 616 eaa.
Hopliittijuoksu (dromos tōn hoplitōn eli hoplitodromos) Juoksu hopliitin sotavarusteissa. 65. olympiadi 520 eaa.
Muulien vaunuajo (apēnē) Ajot kahden muulin vetämillä nelipyöräisillä vaunuilla. Vain vuoteen 444. eaa. saakka.[35] 70. olympiadi 500 eaa.
Ravi (kalpē) tammoilla (thēleia hippos) Ohjastaja hyppäsi viimeisellä kierroksella juoksemaan hevosen viereen. Vain vuoteen 444. eaa. saakka.[35] 71. olympiadi 496 eaa.
Parivaljakkoajo (synōris) Hippodromi ympäri kuusi kertaa eli noin 9,5 km.[35] 93. olympiadi 408 eaa.
Airuiden (kērykes) kilpailu   96. olympiadi 396 eaa.
Torvensoittajien (salpinktai) kilpailu  
Varsojen (pōlos) nelivaljakkoajo   99. olympiadi 384 eaa.
Varsojen parivaljakkoajo   131. olympiadi 256 eaa.
Laukkaratsastus varsoilla  
Poikien pankration   145. olympiadi 200 eaa.