Varhaiskasvatuksen arvioinnin tavoitteena on tarkastella, miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy, löytää vahvuuksia ja kehittämisen tarpeita. Jämsän varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään lakisääteisesti valtakunnallisten ohjeiden mukaan. 
Jämsässä hyödynnetään Karvin laadun arvioinnin perusteisiin ja suosituksiin liittyvää digitaalista laadun arvioinnin järjestelmää Valssia, kun työkalut tulevat julkisesti tarjolle. Arviointitiedon pohjalta kehitetään toimintaa, joka tukee lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Toiminnan arviointia tehdään monella eri tasolla: lapsen, kasvattajan, tiimin, yksikön, varhaiskasvatusalueen, johtamisen sekä varhaiskasvatuspalvelujen hallinnon osalta.

Yksilötason arviointi on lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointia yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa puolivuosittain ja aina tarvittaessa. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsi osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman arviointiin edellytystensä mukaisesti. Lapsen kanssa voidaan keskustella tai haastatella lasta koskien varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, menetelmiä sekä kuulla lapsen toiveita ja ajatuksia. Kasvattajien ja huoltajien havainnoilla ja huomioilla on tärkeä merkitys pienten lasten kohdalla, jotka eivät itse vielä sanallisesti pysty toimintaa ja sen sisältöä arvioimaan. Mitä pidät päiväkodista- pelin avulla selvitetään myös jokaisessa lapsi ryhmässä lapsen ajatuksia varhaiskasvatuspäivästä.

Lapsen tukeen liittyvää arviointia tehdään varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Myös tuen arvioinnissa huoltajilla on aktiivinen rooli ja lapsi osallistuu ikä- ja kehitystaso huomioiden. Tukeen liittyvää arviointia tehdään tarpeen mukaan monialaisesti lapsen/perheen kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa arjessa kohdatessa sekä kutsumalla heitä mukaan yhteisiin keskusteluihin. Tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti myös varhaiskasvatuksen arjessa keräten havaintoja ja keskustellen huoltajien ja lapsen sekä henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa käytetään erilaisia arvioinnin välineitä. Arvioinnin tavoitteena on kehittää tukea vastaamaan lapsen tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Yksikkötason arviointi on toimintakulttuuriin, kuten työtapoihin, sopimuksiin, käytäntöihin liittyvää pedagogisen toiminnan arviointia. Varhaiskasvatus on jatkuvaa havainnointia ja toiminnan kehittämistä tehtyjen havaintojen pohjalta. Ryhmän henkilökunta havainnoi ja dokumentoi yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän toimintaa ja suunnittelee toimintaa arvioinnin pohjalta. Lapsia havainnoidaan ja kuullaan arjessa ja arvioinnin apuna käytetään mm. Mitä-pidät päiväkodista peliä, jossa lapsi voi tuoda esille ajatuksiaan ja mielipiteitään. Jämsässä tiimien toiminnan suunnittelun, arvioinnin kehittämisen keskeinen työkalu on tiimikirja, joka koostuu kolmesta osasta: tiimisopimuksesta, pedagogisesta vuosisuunnitelmapohjasta ja ryhmävasusta. Tiimisopimukseen sisällytetään kirjaukset mm. sovituista toimintatavoista ja käyntänteistä liittyen vastuunjakoon, työtehtäviin, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, lapsiryhmän toiminnan ja pedagogiikan toteutukseen. Tiimikirja sisältää vuosisuunnitelmapohjan, jonka tarkoitus on tukea pedagogisen toiminnan suunnittelua. Tiimikirja on toimintakauden mittaan täydentyvä asiakirja, joka on tiimeillä käytössä mm. tiimipalavereissa. Päivittyviä sopimuksia ja käytänteitä on tarkoitus täydentää ja muokata tiimikirjaan ajantasaisesti. Kasvattajien ja tiimin arviointiin on Jämsässä sovittu käytettäväksi yhteisiä arvioinnin työkaluja, jotka löytyvät varhaiskasvatuksen vuosikellosta. Tiimit arvioivat toimintaansa tiimiarvioinnin avulla vähintään kerran vuodessa. Tiimiarvioinnin avulla pyritään vahvistamaan tiimin toimintaa, tuomaan esiin kehittämistä vaativia käytäntöjä ja työtapoja sekä lisäämään tiimin keskinäistä luottamusta. Jämsässä työntekijöiden oman työskentelyn arviointia tehdään tiimiarvioinnin lisäksi joka toinen vuosi myös kehityskeskustelujen yhteydessä. Tiimit keräävät huoltajilta vapaamuotoisilla tavoilla, kuten kyselyillä, palautelapuilla tietoa huoltajien ajatuksista ja toiveista varhaiskasvatuksen toimintaan liittyen. 

Varhaiskasvatuspalveluiden johtamista ja hallintoa Jämsässä arvioidaan mm. asiakas- ja tyytyväisyyskyselyjen, vuosittaisten henkilöstön työelämä laatun liittyvän Syke- kyselyjen avulla, johtajien kehittämispäivillä sekä talousarvion arvioinnin yhteydessä. Asiakas- ja tyytyväisyyskyselyt käydään läpi varhaiskasvatuksen johtoryhmässä ja alueittain henkilöstön kanssa. Kyselyistä huoltajilta saatavaa palautetta ja tietoa käytetään hyödyksi varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseen. Jämsässä on käytössä Jämsäläisen hyväntyön malli, jonka tarkoituksena on arvioida työn tekemisen tapoja sekä tuottaa laadukkaita palveluja asiakkaille. Jämsäläisen hyvän työn malliin liittyvä henkilöstön Syke- kysely tuottaa arviointitietoa työelämän laadusta ja kehitystarpeista. 

Jämsän varhaiskasvatukseen on koottu erilaisia pedagogisiin sisältöalueisiin painottuvia työryhmiä, joiden tarkoitus on edistää sisältöalueen toteutumista, arviointia ja kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Jämsässä toimii varhaiskasvatussuunnitelma-vastaavien ryhmä VEPSU, jossa ovat mukana pedagogiset asiantuntijat sekä varhaiskasvatuksen opettajia. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen tehtäviin kuuluu varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi ja kehittäminen. Vepsu työryhmällä suunnitellaan henkilöstölle kaksi kertaa vuodessa järjestettävät pedagogiset kahvilat, joissa henkilöstön kanssa käsitellään varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviä pedagogisia teemoja. Pedagogiset kahvilat ovat luonteeltaan kehittäviä ja koulutuksellisia, jossa pääpaino pedagogiikan kehittämisessä.

Jämsässä toimiva Papilio- vastaavien ryhmä koostuu varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien työntekijöistä. Papilio-vastaavien tarkoitus on edistää tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää kasvatusta ja opetusta varhaiskasvatusyksikössä, jossa Papilio-vastaava työkentelee. Papilio vastaavien tapaamisessa suunnitellaan kaupungin tasoisesti, millaista tukea, arviointia tai kehitystyötä varhaiskasvatuksessa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen tarvitaan, ja miten työn tukeminen, arviointi ja kehittäminen toteutetaan.

Sapere- vastaavista koostuva työryhmällä kehitetään varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen toteutumista. Sapere- työryhmä on tehnyt yksikkötasoista ruokakasvatuksen arvioitia ja tätä arviointitietoa on käsitelty varhaiskasvatuksyksiköissä. Tietoa ruokakasvatuksen arvioinnista on viety eteenpäin Jämsän kaupungin ruokapalveluihin. Jatkossa Sapere työryhmä kehittää ruokakasvatuksen yhteistyön toteutumista eri toimijoiden välillä.

TVT- vastaavat kokoontuvat säännöllisesti ja ryhmän tarkoitus on kehittää lapsiryhmien digitaalista osaamista ja työotetta varhaiskasvatuksessa. Jämsän varhaiskasvatus on ollut mukana Uudet lukutaidot- hankkeessa, jonka myötä varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja TVT-vastaavia on koulutettu digitaalisuuden hyödyntämiseen varhaiskasvatuksen pedagogiiikassa. Jatkossa TVT- vastaavat tukevat omassa yksikössään henkilöstöä digitaalisen työskentelyn suunnittelemisessa ja toteuttamisessa.