Nisäkkäät
Nisäkäslajeja
Vesinokkaeläin
- nisäkäs, joka munii
- imettää kuoriutuneita poikasia
- elää Australian joissa
- vesielämään sopeutunut nisäkäs
Kengurut ja muut pussieläimet
- ei kohtua eikä istukkaa, vaan poikanen kehittyy pussissa
- poikanen kiipeää syntymänsä jälkeen pussiin
- poikanen tarttuu yhteen nisään, joka paisuu niin, että poikanen on kiinni nisässä
- Kengurun poikanen voi kehittyä pussissa jopa seitsemän kuukautta
- poikanen kulkee pussissa imemässä maitoa vielä vuoden ikäisenä (jolloin pussissa on jo usein toinen poikanen kehittymässä)
- kengurut kasvinsyöjiä
- Austarliassa monia muitakin pussieläimiä.
Lepakot
- lentäviä nisäkkäitä: eturaajat siipinä
- osa lajeista saalistaa hyönteisiä, osa hedelmänsyöjiä
- nukkuvat pää alaspäin
- suunnistavat ja saalistavat kaikuluotauksen avulla (päästävät ihmiskorvien tavoittamattomaissa olevia ääniä, joiden takaisin heijastuminen kertoo esteestä sai saaliseläimestä)
Valaat
- merinisäkkäitä: virtaviivainen ruumis, eturaajat evämäiset, "häntä" kuin pyrstöevä, takaraajat surkastuneet (näkyvät vain pieninä luun kappaleina ison valan luurangossa)
- tasalämpöisiä kuten muutkin nisäkkäät (paksu rasvakerros mahdollistaa lämmönsäilymisen vesiympäristössä)
- imettävät poikasiaan
- käyvät pinnalla haukkaamassa happea pään päällä olevien sierainta kautta (keuhkot eikä kiduksia)
- hetulavalaat (esimerkiksi sinivalas) syövät planktonia ja pieniä eläimiä
- hammasvalaat (esimerkiksi kaskelotti) ovat lihansyöjiä
- sinivalas voi kasvaa jopa 30 m pitkäksi
Nauta - esimerkki nisäkkäästä
a) Mitä nisäkkäälle tyypillisiä piirteitä naudassa on? (Lajin nimi on nauta, lehmä on naaras, sonni on uros ja vasikka on nuori yksilö).
b) Mistä aikuinen saa ravintoa?
c) Entä vasikka?
Piisami on jyrsijä
Piisami on jyrsijä. Jyrisjöillä on kasvien järsimiseen erikoistuneet pitkät etuhampaat, jotka kasvavat pituutta jatkuvasti.