Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee maailman uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden paikallisia vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä niiden suhdetta ortodoksiseen kirkkoon
- perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
- tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
- hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä piirteitä
- hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä
- kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä
Keskeiset sisällöt
- hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan, Intian nykypäivän uskontotilanne
- jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet
- buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin
- Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, Kiinan nykypäivän uskontotilanne
- shintolaisuus sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan Japanissa
- Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa
- luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys
- uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen
Tutustuttaessa erilaisiin maailmalla esiintyviin uskontoihin, sekä erityisesti niihin liittyviin elämäntapoihin ja etiikkaan, opiskelija saa valmiuksia ymmärtää katsomusten roolia osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää. Nämä valmiudet tarjoavat työkaluja tarkastella uskonnon ja katsomuksen merkitystä niin omassa kuin muidenkin elämässä.
Vuorovaikutusosaaminen
Perehdyttäessä eri uskontoihin ja niiden merkityksiin yksilöiden ja yhteisöjen elämässä, opiskelija saa välineitä huomioida katsomuksiin liittyviä tekijöitä omassa vuorovaikutuksessaan, näin luoden valmiuksia toimia tiedostaen, empaattisesti ja kunnioittavasti kansainvälisissä ja katsomuksellisesti moninaisissa opiskelu- ja työympäristöissä.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Tarkasteltaessa Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja, luonnonuskontoja ja uusia uskonnollisia liikkeitä, opiskelija tutustuu esimerkiksi näihin uskontoihin liittyviin käsitteisiin, käytäntöihin, kieleen ja symboliikkaan, kehittäen näin uskontoihin liittyvää monilukutaitoaan. Tutustuessaan eri uskontojen keskeisiin piirteisiin sekä uskontoperinteiden sisäiseen monimuotoisuuteen eri lähteiden kautta opiskelija kehittää kykyään analysoida ja arvioida erilaisia uskontoja koskevia tiedonlähteitä lähdekriittisesti ja eri tieteenalojen näkökulmista.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Käsiteltäessä esimerkiksi hindulaisuuden vaikutuksia Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan, buddhalaisuuden vaikutuksia Aasian maiden kulttuureihin sekä Kiinan perinteisten uskontojen vaikutuksia Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan, opiskelija kehittää kulttuurista lukutaitoaan ja saa valmiuksia ymmärtää uskontojen ja katsomusten roolia osana kulttuureita ja yhteiskuntia. Tutustumalla moduulissa käsiteltyjen uskontojen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja vaikutuksiin länsimaissa, opiskelija kerryttää valmiuksiaan toimia katsomuksellisesti moninaisissa ja globaaleissa opiskelu- ja työympäristöissä.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Perehdyttäessä hindulaisuuden, buddhalaisuuden, shintolaisuuden, sikhiläisyyden ja jainalaisuuden eettisiin piirteisiin, sekä Kiinan perinteisten uskontojen keskeisiin piirteisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, opiskelija saa välineitä hahmottaa, miten uskonnot ja katsomukset voivat joko edistää tai estää toimintaa ekologisesti kestävän tulevaisuuden puolesta. Käsiteltäessä luonnonuskontojen ja uusien uskonnollisten liikkeiden keskeisiä piirteitä opiskelija saa välineitä pohtia ihmisen ja luonnon välistä suhdetta erilaisista näkökulmista käsin. Tutustuttaessa luonnonuskontoihin ja niiden levinneisyyteen, opiskelija hahmottaa syitä siihen, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnon kantokykyyn sekä saa valmiuksia pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia erilaisten yhteisöjen ja elämäntapojen kannalta.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tutustuttaessa eri uskontojen keskeisiin piirteisiin ja niiden rooliin osana yksilöiden ja yhteisöjen elämäntapaa, opiskelija rakentaa ymmärrystä maailman ja yhteiskunnan moninaisuudesta, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Moduulissa käsiteltävien sisältöjen avulla opiskelija saa valmiuksia reflektoida uskontojen ja katsomusten roolia yhteisöjen kulttuuriperinnössä, yksilöiden elämässä ja globaalissa maailmassa ja tämän kautta saa valmiuksia toimia kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden puolesta.
Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (UO4) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee muinaissuomalaista uskonnollista perinnettä sekä tunnistaa sen ilmenemisen suomalaisessa kulttuuriperinnössä
- tuntee ortodoksisen kirkon historialliset vaiheet Suomessa kristinuskon saapumisesta nykypäivään saakka
- tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen osana Suomen valtiollista ja kansallista kehitystä
- • tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla
- ymmärtää, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
- osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua
- kehittää taitojaan toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä
- kehittää valmiuksiaan osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä
Keskeiset sisällöt
- muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden ilmeneminen suomalaisessa kulttuuriperinnössä
- kristinuskon tulo Suomeen ja luostarien vaikutus ortodoksisuuteen Karjalassa
- ortodoksit lännen ja idän välissä, autonominen Suomen ortodoksinen kirkko ja suuntautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
- kielelliset ja kansalliset ortodoksiset vähemmistöt Suomessa
- luterilainen ja katolinen kirkko sekä muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa
- kristinusko suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa eri aikoina
- uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa
- uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa
- uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa
Osana opintojaksoa voidaan toteuttaa sosiaalinen vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä jonkin ortodoksisen järjestön toimintaan.
Hyvinvointiosaaminen
Käsiteltäessä suomalaista uskonnollisuutta ja uskonnottomuutta, uskonnon- ja katsomuksenvapautta sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä kysymyksiä opiskelija saa välineitä oman identiteettinsä rakentamiseen sekä itsensä ja toisten arvostamiseen. Samalla hän saa valmiuksia toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi.
Vuorovaikutusosaaminen
Opiskelija kehittää sosiaalisia vuorovaikutus- ja yhdessä oppimisen taitoja. Hän perehtyy suomalaisen kristillisen ja katsomuksellisen kentän piirteisiin kuten uskonnon ja uskonnottomuuden rooliin yksilöiden ja perheiden elämässä sekä uskonnon rooliin etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen elämässä. Samalla hän saa välineitä hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen ymmärryksen merkitystä yhteiskunnan toiminnalle.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelija saa valmiuksia hahmottaa monipuolisesti suomalaista uskonnollista ja katsomuksellista kenttää eri tieteenalojen kuten yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Opiskelija perehtyy muinaissuomalaiseen uskonnolliseen perinteeseen, ortodoksisen ja muiden kirkkojen historiallisiin vaiheisiin Suomessa sekä oppii tunnistamaan niiden vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä (esim. Karjala ja ortodoksisuus), Suomen kansallisessa kehityksessä sekä yhteiskunnallisessa elämässä ja tapakulttuurissa. Samalla hän saa välineitä uskontoja koskevan informaation lähdekriittiseen arviointiin. Perehdyttäessä uskonnon merkitykseen ja näkyvyyteen julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä yksilöiden ja perheiden elämässä opiskelija saa valmiuksia pohtia tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristö, kulttuuri, politiikka, talous ja teknologia.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija osaa käyttää omaa osaamistaan itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Moduulin sisältöjä opiskeltaessa opiskelija kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää ymmärrystään ja dialogitaitojaan, mikä antaa hänelle valmiuksia rakentaa yhteiskuntarauhaa sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta. Opiskelija syventää ymmärrystään omasta roolistaan, vastuustaan ja mahdollisuuksistaan tukea ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista ympäröivässä yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija saa valmiuksia pohtia arvojaan ja eettisiä kysymyksiä suhteessa lähiympäristöönsä ja kanssakäymiseen muiden kanssa. Perehtymällä uskonnon merkitykseen ja näkyvyyteen yhteiskunnassa opiskelija syventää ymmärrystään siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista ja karjalaisortodoksista kulttuuriperintöä ja saa valmiuksia ymmärtää kulttuurista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Hän oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat yksilöiden arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla hän syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä yhteiskunnan moninaisuudesta saaden valmiuksia toimia kulttuurisen moninaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen
Käsiteltäessä suomalaista uskonnollisuutta ja uskonnottomuutta, uskonnon- ja katsomuksenvapautta sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyviä kysymyksiä opiskelija saa välineitä oman identiteettinsä rakentamiseen sekä itsensä ja toisten arvostamiseen. Samalla hän saa valmiuksia toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi.
Vuorovaikutusosaaminen
Opiskelija kehittää sosiaalisia vuorovaikutus- ja yhdessä oppimisen taitoja. Hän perehtyy suomalaisen kristillisen ja katsomuksellisen kentän piirteisiin kuten uskonnon ja uskonnottomuuden rooliin yksilöiden ja perheiden elämässä sekä uskonnon rooliin etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen elämässä. Samalla hän saa välineitä hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen ymmärryksen merkitystä yhteiskunnan toiminnalle.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelija saa valmiuksia hahmottaa monipuolisesti suomalaista uskonnollista ja katsomuksellista kenttää eri tieteenalojen kuten yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Opiskelija perehtyy muinaissuomalaiseen uskonnolliseen perinteeseen, ortodoksisen ja muiden kirkkojen historiallisiin vaiheisiin Suomessa sekä oppii tunnistamaan niiden vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä (esim. Karjala ja ortodoksisuus), Suomen kansallisessa kehityksessä sekä yhteiskunnallisessa elämässä ja tapakulttuurissa. Samalla hän saa välineitä uskontoja koskevan informaation lähdekriittiseen arviointiin. Perehdyttäessä uskonnon merkitykseen ja näkyvyyteen julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä yksilöiden ja perheiden elämässä opiskelija saa valmiuksia pohtia tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristö, kulttuuri, politiikka, talous ja teknologia.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija osaa käyttää omaa osaamistaan itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Moduulin sisältöjä opiskeltaessa opiskelija kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää ymmärrystään ja dialogitaitojaan, mikä antaa hänelle valmiuksia rakentaa yhteiskuntarauhaa sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta. Opiskelija syventää ymmärrystään omasta roolistaan, vastuustaan ja mahdollisuuksistaan tukea ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista ympäröivässä yhteiskunnassa ja yhteistyössä muiden kanssa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija saa valmiuksia pohtia arvojaan ja eettisiä kysymyksiä suhteessa lähiympäristöönsä ja kanssakäymiseen muiden kanssa. Perehtymällä uskonnon merkitykseen ja näkyvyyteen yhteiskunnassa opiskelija syventää ymmärrystään siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija oppii tuntemaan suomalaista ja karjalaisortodoksista kulttuuriperintöä ja saa valmiuksia ymmärtää kulttuurista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Hän oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat yksilöiden arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla hän syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä yhteiskunnan moninaisuudesta saaden valmiuksia toimia kulttuurisen moninaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta.
Ortodoksisuuden ja taiteen vuorovaikutus (UO5) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa ja osaa analysoida yleisesti uskontojen ja taiteen suhdetta
- kehittää taitojaan tulkita uskonnollisen taiteen eri muotoja
- perehtyy taiteen eri muotojen ilmaisutapoihin ja siihen, miten niissä tuodaan esille uskontojen, erityisesti kristinuskon ja ortodoksisen kirkon, keskeistä opetusta
- tunnistaa ja tietää ortodoksisen ja muun kristillisen taiteen eri ilmaisumuotoja
- ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron
- tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja tunnistaa uskonnon vaikutuksen nykypäivän taiteessa ja kulttuurissa
Keskeiset sisällöt
- uskontojen ja taiteen vuorovaikutus ja uskontojen merkitys taiteen kehityksessä
- uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa
- ortodoksisen taiteen muodot: kirkkomusiikki, ikonitaide, arkkitehtuuri, hymnografia
- Raamatun kertomusten ja kristillisen opin tarkastelu taiteen eri muotojen avulla
- uskontojen ja erityisesti ortodoksisuuden ilmeneminen tämän päivän taiteessa
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija saa välineitä pohtia ja rakentaa omaa elämän- ja maailmankatsomustaan taiteen ja kulttuurin kautta. Hän perehtyy ortodoksisen ja muun uskonnollisen taiteen erilaisiin ilmaisutapoihin ja pystyy erottamaan uskonnollisia elementtejä myös ei-uskonnollisesta taiteesta. Opiskelija oppii hahmottamaan uskonnon, erityisesti ortodoksisuuden, ja taiteen välistä suhdetta ja siten laajentaa näkemystään taiteen merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Hän harjaantuu myös tunnistamaan erityisesti ortodoksisen taiteen ilmaisussa tekijän tavoitteen ja uskonnollisen sisällön.
Vuorovaikutusosaaminen
Opiskelija ymmärtää taiteen eri muotojen viestinnällisen sanoman. Hän oppii tunnistamaan taiteen eri muotojen kautta tapahtuvaa uskonnollista viestintää ja osallistumaan siitä käytävään keskusteluun. Opiskelija saa välineitä ymmärtää ortodoksisen sakraalin taiteen monimuotoisuutta ja siten valmiuksia etsiä yhtymäkohtia muun uskonnollisen taiteen kanssa sekä tunnistaa uskonnollisia elementtejä ei-sakraalin taiteen ja kulttuurin sisällöissä.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelija oppii ymmärtämään taiteen eri muotojen sisällöllisiä merkityksiä ja hahmottamaan uskonnon, taiteen ja kulttuurin keskinäistä vuorovaikutusta. Hän oppii analysoimaan uskontojen ja erityisesti ortodoksisuuden suhdetta taiteen eri teemoihin ja muotoihin sekä symboliikkaan ja myytteihin. Tämä vahvistaa opiskelijan kykyä ymmärtää uskonnon, taiteen ja kulttuurin välisiä suhteita.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija tutustuu uskonnon ja taiteen eri muotojen väliseen vuorovaikutukseen yhteiskunnassa ja perehtyy erityisesti ortodoksisen taiteen kehitykseen ja vuorovaikutukseen yhteiskunnissa eri historiallisina ajanjaksoina. Opiskelija oppii havaitsemaan uskonnollisen ja erityisesti ortodoksisen taiteen ilmiöitä ja muotoja yhteiskunnassa sekä ymmärtämään uskonnon ja kulttuurin eri muotojen välistä suhdetta erilaisissa yhteiskuntajärjestelmissä.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija tutustuu ortodoksisen taiteen tapoihin ilmaista ortodoksista näkemystä eettisestä elämästä ja suhteesta ympäristöön. Hän tutustuu yleisesti uskonnollisten eettisten näkemysten ilmaisuun sekä uskonnollisessa että ei-sakraalissa taiteessa.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija syventää tuntemustaan ortodoksisesta ja muihin uskontoihin kytkeytyvästä kulttuuriperinnöstä. Hän tutustuu ortodoksisen ja muun uskonnollisen taiteen symboliikkaan ja ilmaisumuotoihin eri kulttuureissa sekä historiallisesi että nykypäivänä. Opiskelija saa valmiuksia ymmärtää ympäröivän kulttuurin ja yhteiskunnan vaikutusta ortodoksiseen taiteeseen eri aikoina.
Ortodoksisuus, tiede ja media (UO6) 2 op
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
- osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
- perehtyy ortodoksisuuden ja eri uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan
- perehtyy tieteen ja median esille tuomiin eettisiin kysymyksiin ortodoksisen kirkon perinteen ja etiikan näkökulmasta
- perehtyy tieteen ja ortodoksisen kirkon ihmiskuvaan
- hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä tuntee ortodoksiseen kirkkoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta
Keskeiset sisällöt
- uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
- uskonnollisen kielen ja symbolien käyttö eri medioissa
- uskontojen mediajulkisuus ja ortodoksisen kirkon mediamaailma
- uskonnon käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki
- tiede, media ja ortodoksisen kirkon eettinen opetus
Osana opintojaksoa voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen mediaa tarkasteleva uskontoon liittyvä tutkimus.
Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija perehtyy tieteen ja median esille nostamiin kysymyksiin liittyen ortodoksiseen etiikkaan ja perinteeseen. Hän oppii tunnistamaan tieteen ja median erilaiset ilmaisutavat ja harjaannuttaa taitojaan verrata ja arvioida niiden tuottamaa sisältöä. Opiskelija saa valmiuksia pohtia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja identiteettiään.
Vuorovaikutusosaaminen
Opiskelija perehtyy median, tieteen ja ortodoksisuuden väliseen suhteeseen ja oppii vertailemaan näihin liittyviä erilaisia näkemyksiä. Hän saa mahdollisuuksia kehittää omia viestintä- ja dialogitaitojaan sekä valmiuksia osallistua moduulin teemoista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun. Opiskelija saa mahdollisuuksia hyödyntää ortodoksisuutta koskevaa tietämystään nykyaikana käytävään keskusteluun.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelija kehittää omaa osaamistaan erilaisten informaatiosisältöjen tarkastelussa ja kykenee tarkastelemaan kriittisesti tieteen ja median erilaisia sisältöjä ja niiden lähtökohtia. Hän perehtyy ortodoksisuuden ja muiden uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan, oppii analysoimaan median, tieteen ja ortodoksisuuden välistä suhdetta sekä kehittää valmiuksiaan tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija perehtyy median, tieteen ja uskontojen rooliin yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä rauhan ja konfliktien kysymyksissä. Hän harjaantuu erottamaan mediasisältöjen yhteiskunnallisia vaikutuspyrkimyksiä ja tarkastelemaan niiden yhteyttä ortodoksisuuden ja yleisesti uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan. Opiskelija kehittää myös taitojaan tunnistaa ja analysoida uskonnollisen kielen ja symbolien käyttöä eri medioissa sekä taitojaan tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija oppii tuntemaan eri uskontojen, erityisesti ortodoksisuuden roolia ja näkökulmia ympäristökysymyksissä. Hän saa valmiuksia soveltaa tietojaan ympäristökysymyksissä eettisesti ja arvolähtöisesti. Hän oppii hahmottamaan ympäristökysymysten globaalia merkitystä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija tutustuu tieteen, teknologian, median sekä ortodoksisen kirkon kanssakäymiseen erilaisten ajankohtaisten ja eettisten kysymysten osalta. Hän oppii tunnistamaan ja analysoimaan näiden kulttuurisia vaikutuksia ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa yleensä. Opiskelija saa mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä osaamistaan ja harjaantuu käyttämään erilaisia median ja tieteen lähdeaineistoja. Opiskelija saa valmiuksia tarkastella kansainvälistymistä ja globalisaatiota ortodoksisuuden perspektiivistä.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija perehtyy tieteen ja median esille nostamiin kysymyksiin liittyen ortodoksiseen etiikkaan ja perinteeseen. Hän oppii tunnistamaan tieteen ja median erilaiset ilmaisutavat ja harjaannuttaa taitojaan verrata ja arvioida niiden tuottamaa sisältöä. Opiskelija saa valmiuksia pohtia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja identiteettiään.
Vuorovaikutusosaaminen
Opiskelija perehtyy median, tieteen ja ortodoksisuuden väliseen suhteeseen ja oppii vertailemaan näihin liittyviä erilaisia näkemyksiä. Hän saa mahdollisuuksia kehittää omia viestintä- ja dialogitaitojaan sekä valmiuksia osallistua moduulin teemoista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun. Opiskelija saa mahdollisuuksia hyödyntää ortodoksisuutta koskevaa tietämystään nykyaikana käytävään keskusteluun.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opiskelija kehittää omaa osaamistaan erilaisten informaatiosisältöjen tarkastelussa ja kykenee tarkastelemaan kriittisesti tieteen ja median erilaisia sisältöjä ja niiden lähtökohtia. Hän perehtyy ortodoksisuuden ja muiden uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan, oppii analysoimaan median, tieteen ja ortodoksisuuden välistä suhdetta sekä kehittää valmiuksiaan tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelija perehtyy median, tieteen ja uskontojen rooliin yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä rauhan ja konfliktien kysymyksissä. Hän harjaantuu erottamaan mediasisältöjen yhteiskunnallisia vaikutuspyrkimyksiä ja tarkastelemaan niiden yhteyttä ortodoksisuuden ja yleisesti uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen mediakuvaan. Opiskelija kehittää myös taitojaan tunnistaa ja analysoida uskonnollisen kielen ja symbolien käyttöä eri medioissa sekä taitojaan tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opiskelija oppii tuntemaan eri uskontojen, erityisesti ortodoksisuuden roolia ja näkökulmia ympäristökysymyksissä. Hän saa valmiuksia soveltaa tietojaan ympäristökysymyksissä eettisesti ja arvolähtöisesti. Hän oppii hahmottamaan ympäristökysymysten globaalia merkitystä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelija tutustuu tieteen, teknologian, median sekä ortodoksisen kirkon kanssakäymiseen erilaisten ajankohtaisten ja eettisten kysymysten osalta. Hän oppii tunnistamaan ja analysoimaan näiden kulttuurisia vaikutuksia ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa yleensä. Opiskelija saa mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä osaamistaan ja harjaantuu käyttämään erilaisia median ja tieteen lähdeaineistoja. Opiskelija saa valmiuksia tarkastella kansainvälistymistä ja globalisaatiota ortodoksisuuden perspektiivistä.