Kaikki tekeminen -syöminen, asuminen, liikkuminen- vaatii energiaa ja energiankäytöstä aiheutuu päästöjä. Yhteinen valuutta, jolla eri tekemisiä voidaan verrata keskenään on kilogramma hiilidioksidiekvivalenttia. Selitetään seuraavaksi kaksi tärkeää käsitettä.

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv): usein esimerkiksi ruoasta syntyy sekä metaanipäästöjä että hiilidioksidipäästöjä. Metaani on tehokkaampi kasvihuonekaasu, ja yksi kilogramma metaania vastaa karkeasti 25 kg hiilidioksidia. Eri kaasut voidaan muuntaa vastaaviksi määriksi hiilidioksidia, ja näin saadaan CO2-ekv.

Esim. [[$$ 1 \text{kg CO2} + 1 \text{kg CH4} = 1 \text{kg CO2} + 25 \text{kg CO2-ekv} = 26 \text{kg CO2-ekv} $$]]​

Päästökerroin: saman matkan kulkeminen henkilöautolla tai linja-autolla aiheuttaa erimäärät päästöjä. Tätä eroa kuvaa päästökerroin. Liikenteessä päästökerroin kertoo, kuinka monta grammaa hiilidioksidia syntyy kun kuljetaan yksi kilometri -yksikkönä tämä on siis 1 g-CO2/kg. Päästökertoimen yksikkö riippuu tilanteesta:

• Ruoka-aineissa yksikkönä on 1 kg-CO2/kg eli kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun tuotetaan yksi kilogramma ruoka-ainetta
• Energiantuotannossa yksikkönä 1 g-CO2/kWh eli kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun tuotetaan yksi kilowattitunti energiaa.

Päästökertoimen käyttäminen on helppoa. Tehty suorite (ruoan määrä, kuljettu matka tai käytetty energia) kerrotaan päästökertoimella.

Esim. Sähköntuotannon päästökerroin on 209 g-CO2/kWh. Yhden hengen talous käytti energiaa 87 kWh marraskuussa. Suorite on 87 kWh ja sen aiheuttama päästö oli [[$$ 209 \text{g-CO2/kWh} \cdot 87 \text{kWh} = 18183 \text{g} = 18 \text{kg}. $$]]​