Miten lukiossa opiskellaan?

Miten lukiossa opiskellaan?

Muhoksen lukio on yleissivistystä painottava yleislukio ja se jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukion tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.

Lukiossa opiskeleminen poikkeaa huomattavasti peruskoulusta. Oppiaineissa käsitellään laajoja kokonaisuuksia, ja kotitehtäviä sekä luettavaa on paljon. Huomattavaa on myös, että arviointi on tiukempaa kuin peruskoulussa. Opinnoissa menestyminen vaatii aktiivista osallistumista opetukseen, kotitehtävistä huolehtimista, itsenäisyyttä sekä vastuuta.

Opiskelijan tukena ovat eri aineiden opettajat, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, kanslisti ja rehtori sekä opiskelijatutorit. Heidän puoleensa kannattaa kääntyä aina, kun on kysyttävää.

Lukiossa opiskellaan opintojaksoittain (OPS2021). Lukion päättötodistuksessa tulee olla vähintään 150 opintopistettä.
Jos lukion suorittaa kolmessa vuodessa, mikä on tavanomaisinta, suorituksia kertyy seuraavasti:
Opintopisteitä tulee kahdelle ensimmäiselle vuodelle noin 60 ja vimeiselle 30 opintopistettä.
Lukion päättötodistuksen lisäksi lukiolainen saa lukion päätyttyä ylioppilastutkintotodistuksen, jos hän on suorittanut hyväksyttävästi viisi pakollista ylioppilaskoetta.

Pysähdy suunnittelemaan opiskeluasi vähintään kerran vuodessa ja käytä apuna valikosta löytyvää Valintakorttia. Huolehdi, että pakolliset opintojaksot tulee suoritettua ajallaan, mieluiten oman vuosikurssin kanssa. Joustavia opintopolkuja kuitenkin laaditaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ole silloin rohkeasti yhteydessä opinto-ohjaajaan.

LUKIOLAISEN SANASTO:

2/3-SÄÄNTÖ
: Oppiaineen kaikista valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista pitää olla vähintään 2/3 hyväksytysti suoritettuja, jotta on mahdollista saada päättötodistus.



Opiskelijan opiskelemia
pakollisia ja valinnaisia opintoja,

joista voi olla hylättyjä opintoja
enintään

2–5 opintopistettä

0 opintopistettä

6–11 opintopistettä

2 opintopistettä

12–17 opintopistettä

4 opintopistettä

18 opintopistettä tai enemmän

6 opintopistettä


ABITTI on ylioppilastutkintolautakunnan kehittämä kurssikoejärjestelmä, jolla koulut voivat harjoitella sähköistä ylioppilastutkintoa varten. Kokeessa tietokone käynnistetään DigabiOS-käyttöjärjestelmällä, joka sulkee pois käytöstä koneen oman kovalevyn tiedostot ja netin.

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON JA LYHYIDEN KIELTEN OPISKELU: ET-opiskelijat ja mahdollisest lyhyitä kieliä opiskelevat saavat opinto-ohjaajalta tietoa, kuinka näitä opintoja voi suorittaa koulun ulkopuolisen tarjonnan avulla.

KOKONAISOPINTOPISTEMÄÄRÄ Lukiossa suoritettava kokonaiskurssimäärä on vähintään 150 opintopistettä. Ensimmäisenä opiskeluvuotena suoritettava suositeltava määrä on noin 60 opintopistettä, samoin toisena vuonna. Kolmantena (ja mahdollises­ti neljäntenä) suoritetaan loput.

KOULUKOHTAISET VALINNAISET OPINTOJAKSOT ovat vapaaehtoisia, ja niitä on tarjolla erilaisia eri vuosina. Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa opintojaksoja muista toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lukion opetusohjelman mukaisesti. Eri aineiden ylioppilaskokeeseen valmentavat kurssit ovat myös koulukohtaisia opintojaksoja. Koulukohtainen opintojakso on suoritettava hyväksyttävästi, jotta siitä saa suoritusmerkinnän.

ITSENÄISESTI SUORITETTAVAT OPINTOJAKSOT Joitakin lukion opintojaksoja voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Suoritustavasta sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

OPINTOJAKSON ARVIOIMATTA JÄTTÄMINEN Opettaja voi jättää opintojakson arvioimatta opiskelijan turhien poissaolojen takia tai jos opiskelija ei ole tehnyt vaadittuja kurssitehtäviä. Jaksoarvosteluun tällainen opintojakso merkitään K- kirjaimella (keskeyttänyt) tai T-kirjaimella (täydennettävä). Keskeytetty opintojakso (K) jää kesken eikä sitä ole mahdollista enää suorittaa esimerkiksi korvaustehtävillä. Opintojakso on käytävä kokonaan uudelleen. Täydennettävä opintojakso (T) tulee suorittaa pois seuraavan jakson aikana. Mikäli T-merkinnässä on kyse puuttuvasta kokeesta, se pitää suorittaa kahden seuraavan uusintakokeen aikana. Muuten T-merkintä poistetaan ja opintojakso on käytävä kokonaan uudestaan.

OPINTOJAKSON ARVIOINTI Jokainen kurssi/opintojakso arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutena, eikä edellisissä kursseissa/opintojaksoissa menestyminen vaikuta arvosanan muodostumiseen. Lukion opetussuunnitelmassa on oppiainekohtaiset arviointi­kriteerit. Jokaisessa kurssissa mahdollisen loppukokeen lisäksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa ar­vosanaan. Aktiivinen opiskelija tekee tehtävänsä huolellisesti ja osallistuu tunneilla opetuskeskuste­luun. Kurssit arvioidaan asteikolla 4–10 tai S-suoritusmerkinnällä. H tarkoittaa hylättyä soveltavasta kurssista (ei kerrytä kurssikertymää) ja T =täydennettävä ja K =keskeyttänyt. T pitää suorittaa loppuun seuraavan jakson aikana ja K on keskeytynyt, jota ei voi enää suorittaa loppuun muutoin kuin käymällä kurssin uudelleen.

OPINTOJAKSON ARVOSANAN KOROTTAMINEN Opiskelija voi uusia hyväksytyn kurssin/opintojakson kerran. Korotuspäivä on kerran lukukaudessa eli kaksi kertaa lukuvuodessa. Joidenkin kurssien/opintojaksojen suhteen korotuksen voi suorittaa myös uusintakoepäivänä. Opettajalta kannattaa tarkistaa ennen ilmoittautumista uusintakokeeseen, tarvitaanko kokeen lisäksi muitakin näyttöjä. Korotuskokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti.

OPINTOJAKSON KESKEYTTÄMINEN Jos opiskelija on ilmoittautunut kurssille/opintojaksolle eikä hän aio osallistua sille, asiasta on ilmoitettava kyseisen aineen opettajalle hyvissä ajoin.

OPINTOJAKSON SUORITTAMINEN JA UUSIMINEN Jos kurssiarvosanaksi tulee 4 (hylätty), opiskelija voi kaksi kertaa yrittää korottaa arvosanaa uusintakokeessa, johon ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen koetta (ks. uusintakoe). 

Lukuaineiden kursseihin kuuluvat arvosteltavat tehtävät, kuten esseet, tulee tehdä loppuun kurssin aikana. Painavan syyn, kuten sairauden, takia opettaja voi antaa lisäaikaa seuraavan jakson loppuun asti. Muussa tapauksessa opiskelijan on suoritettava kurssi/opintojakso uudelleen, ellei opettajalla ole perusteita arvioida opintojaksoa. 

OPINTOTUKI Opintotukea voi hakea sähköisesti. Ohjeet löydät osoitteesta: https://www.kela.fi/opintotuki-nain-haet. Opintotuki tulee ajankohtaiseksi 17-vuotiaana.

OPISKELUAIKA Luokattomassa lukiossa voi opiskella 2–4 vuotta. Keskimääräinen opiskeluaika on 3 vuotta.

OPISKELIJAKUNTA Lukion opiskelijat muodostavat yhdessä opiskelijakunnan, joka valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen. Opisklijakunnan hallitus huolehtii opiskelijoiden asioista ja eduista kouluyhteisössä. Varoja hankitaan pitämällä välituntisin kahviota, jonka tuotto käytetään opiskelijoiden hyväksi.

PAKOLLINEN OPINTOJAKSO Lukion oppimäärään kuuluu 94 - 102 opintopistettä pakollisia opintojaksoja, riippuen siitä onko opiskelija valinnut pitkä vai lyhyen matematiikan. Pakolliset opintojaksot tulee kaikista oppiaineista olla suoritettuna, jotta voi saada lukion päättötodistuksen. On myös tärkeää huolehtia, että osallistuttaessa ylioppilaskokeeseen, kyseisen aineen pakolliset opintojaksot on suoritettu. Jos pakollisia opintojaksoja ko. oppiaineessa on suorittamatta, opiskelijalla ei ole osallistumisoikeutta ylioppilaskokeeseen. 

PEDA.NET on sähköinen oppimisympäristö ja tallennustila. Lukiolaiset ja opettajat luovat peda.netiin omat tunnukset ja saavat näin käyttöönsä henkilökohtaisen tallennustilan ja opiskelualustan. Nämä säilyvät opiskelijalla käytössään myös valmistumisen jälkeen.

Muhoksen lukiolla on koulun peda.net sivusto, joka toimii kaikille avoimena tiedottavana kotisivutilana. Tämän lisäksi se tarjoaa oppiaineittain suljetun verkko-oppimisalustan. Opettajat poimivat oppilaat heidän peda.net tunnuksillaan kursseille/opintojaksoille tai jakavat avaimen kursseille. Kannattaa siis valita fiksu peda.net-käyttäjätunnus: esimerkiksi oma nimi.

POISSAOLOT Opintojakson opettaja tarkkailee kunkin opiskelijan poissaoloja. Poissaoloihin pyydetään lupa ryhmänohjaajalta ja hänelle ilmoitetaan myös sairaudesta johtuvat poissaolot. Huoltaja voi kuitata Wilman kautta alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaolot. Yli 18-vuotias opiskelija tuo poissaoloista lääkärintodistuksen tai muun vastaavan todistuksen, mutta hän voi edelleen käyttää myös huoltajan kirjoittamaa todistusta. Wilmassa voi antaa luvan kotiväelle edelleen tarkastella ja selittää yli 18-vuotiaan poissaoloja. Jos poissaoloja on paljon tai ne ovat selvittämättä, aineen opettaja ilmoittaa tästä ryhmäohjaajalle, joka tarvittaessa ottaa yhteyttää opiskelijan vanhempiin. Kaikkien kurssien suorittamiseen kuuluu oppitunneille osallistuminen. Korvaavista tehtävistä voi neuvotella opettajan kanssa, ja myös poissaolopäivien tehtävistä tulee huolehtia. Poissaolot voivat vaikuttaa kurssin arviointiin ja ne voivat johtaa suorituksen hylkäämiseen.

PÄÄTTÖARVOSANA Yksittäisen aineen päättöarvosana muotoutuu opintojaksojen arvojensanojen keskiarvosta. Opiskelija voi pyytää päättötodistukseen merkittäväksi arvosanan sijaan suoritusmerkinnällä sellaisten aineiden arvosanan, josta on vain yksi pakollinen 1 - 2 opintopisteen opintojakso sekä liikunnan ja niiden vieraiden kielten arvosanat, joista on vain kaksi suoritettua opintojaksoa.

PÄÄTTÖTODISTUS Opiskelija saa päättötodistuksen, kun hän on suorittanut kaikki pakolliset opinnot, vähintään 20 op valtakunnallista valinnaista opintojaksoa ja kokonaisopintopistemäärä on vähintään 150 opintopistettä. Jokainen oppiaine on suoritettava 2/3-säännön mukaisesti hyväksyttävästi. Päättötodistus on myös edellytys ylioppilastutkintotodistuksen saamiselle. Päättötodistuksen saa, vaikka ylioppilaaksi ei valmistuisikaan, jos tarvittavat opinnot tulee suoritettua.

PÄÄTTÖVIIKKO Jokaisen jakson lopussa on 5-8 päivän mittainen päättöviikko. Päättöviikolla voidaan pitää esimerkiksi kokeita, seminaareja kertaustunteja tai kokeen palautuksia. Jokaiselle opintojaksolle on pääsääntöisesti varattu yksi päivä päättöviikolla ja opintojakson opettaja kertoo päivän sisällöstä ennen päättöviikkoa ja se on pakollinen osa opintojakson suoritusta. Aikataulu löytyy jakson puoleen väliin mennessä kahvion seinältä ja lukiomme peda.netista.

RYHMÄNOHJAUKSET Ryhmänohjaukset pidetään ryhmänohjaajan kanssa sovittuna aikana. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia opiskelijoihin ja opiskeluun liittyviä asioita.

 

TUKIOPETUS Tukiopetusta annetaan tukikursseilla ja tarvittaessa muutamia tunteja yksilöllisesti tai pienryhmissä. Tukiopetusta on mahdollista saada kaikissa oppiaineissa.

TUTOR on opiskelijoita ohjaava vanhempi opiskelija. 2. ja 3. vuosikurssien opiskelijoista valitaan vuosittain hakemusten perusteella tutoreita, joiden tarkoituksena on seuraavan lukuvuoden aikana mahdollisuuksiensa mukaan tukea oman ykkösnimikkoryhmänsä opiskelijoita. Tehtävään annetaan koulutusta.

UUSINTAKOE Uusintakuulustelu järjestetään joka jaksossa niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet kurssista/opintojaksosta hylätyn arvosanan. Ilmoittautuminen tapahtuu kalenterissa ilmoitettuna päivänä ennen uusintakoetta peda.netistä löytyvän sähköisen ilmoittautumislomakkeen avulla. Uusintakokeeseen saa osallistua kaksi kertaa. Ellei kummallakaan kerralla saa korotettua arvosanaa, täytyy kurssi opiskella uudel­leen. Kokeeseen ilmoittautuminen on sitova sikäli, että se lasketaan suorituskerraksi. Ei siis kannata ilmoittautua moneen uusintakokeeseen samalla kerralla. Uusintakokeessa voi suorittaa vain kurssikokeen.

VALTAKUNNALLINEN VALINNAINEN OPINTOJAKSO Ylioppilaskokeet perustuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja valinnaisiin opintojaksoihin. Valtakunnallisia valinnaisia opintojaksoja kannattaa siis käydä ainakin niistä aineista, joissa aikoo osallistua ylioppilaskokeeseen. Muissakin aineissa niitä saa suorittaa. Lukion päättötodistuksessa on oltava vähintään 20 op valtakunnallista, valinnaista opintojaksoa.

WILMA on verkko-ohjelma (https://wilma.muhos.fi/), joka toimii koulun, opiskelijan ja vanhempien yhteistyö- ja tiedotuskanavana. Opiskelija tekee Wilmassa kurssivalinnat ja saa sieltä lukujärjestyksen. Wilmassa näkyy myös kurssisuoritukset ja arvosanat. Wilman käyttöön tarvitaan tunnukset.

WILMA-TUNNUKSET jaetaan opiskelijalle sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Wilman kautta huoltaja voi seurata ja kuitata poissaolot, seurata opiskelujen etenemistä ja olla yhteydessä opettajiin. Opiskelijan täyttäessä 18-vuotta vanhempien Wilma-tunnukset lopettavat toimintansa, mutta opiskelijan antaessa luvan vanhempien tunnukset voidaan uudelleen aktivoida. Wilman kirjautumisongelmissa ota yhteyttä ylläpitäjään: Mika Lukkarila, p. 044 4970 450, e-mail: mika.lukkarila@muhos.fi.

YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kahdesti lukuvuodessa, syksyllä ja keväällä. Tutkinnon voi suorittaa osissa enintään kolmena peräkkäisenä kirjoituskertana. Esimerkiksi ensimmäisen kokeen syksyllä kirjoittavan kokelaan on saatava tutkinto valmiiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Tämän jälkeen on mahdollisuus osallistua uusintaan; hyväksytyn kokeen voi uusia rajattomasti ja hylätyn kolme kertaa (perättäisillä kerroilla, jotka seuraavat välittömästi hylättyä arvosanaa). Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan asianomaisen oppiaineen kaikki pakolliset opintojaksot. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia opintojaksoja, kokelas voi osallistua ylioppilaskokeeseen opiskeltuaan kolme opintojaksoa.

YLIOPPILASTUTKINTO Kun opiskelijalla on ylioppilastutkinnossa viisi pakollista ainetta hyväksyttävästi suoritettu SEKÄ lukion päättötodistus, hän saa myös ylioppilastutkintotodistuksen. Jos pakollisista aineista yksi jää hylätyksi, mutta menestyy muissa aineissa tarpeeksi hyvin, on mahdollista valmistua ylioppilaaksi myös kompensaation kautta. Kompensaatiosta tarkemmin YTL:n nettisivuilla ja opotunneilla.