7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen[83]. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.
Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa[84]. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa. Ulkopuolista arviointia voidaan järjestää myös muiden tahojen suorittamana tai kansainvälisenä arviointina.[85]
Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä- ja yksikkötason arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa[86]. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin[87].
Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt.
Yksilötason arviointi perustuu varhaiskasvatuslakiin ja tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen laatimista tai päivittämistä. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi on myös osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvuissa 1 ja 5.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävät asiat ohjaavat paikallisen suunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.
[83] Varhaiskasvatuslaki 9 b §
[84] Varhaiskasvatuslaki 9 b §
[85] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 9 b §, perustelut s. 21–22
[86] Varhaiskasvatuslaki 9 b §
[87] Varhaiskasvatuslaki 7 b §
Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksessa toteutetaan vuosittain asiakas- ja henkilöstökyselyt, joiden tuloksia käsitellään henkilöstön kanssa ja joiden pohjalta kehitetään toimintaa. Tuloksia käsitellään myös lautakunnassa sekä tiedotetaan asiakkaille. Kyselyjä muokataan vuosittain painopistealueet huomioiden ja ne toteutetaan sähköisessä muodossa.
Arviointikeskustelua toiminnasta käydään yksiköiden viikottaisissa talopalavereissa, perhepäivähoitajien tapaamisissa sekä tiimien omissa viikkopalavereissa. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja dokumentoinnissa käytetään apuna tiimisopimusta, joka on tiimien työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Tiimisopimukset laaditaan toimintavuoden alussa, syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi suunnitelmaa hyödynnetään uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja pedagogiseen johtamiseen. Pedagoginen suunnitelma on lasten vasujen sekä henkilöstön tavoitteiden pohjalta tehty suunnitelma toiminnan toteuttamiseksi arjessa. Siinä huomioidaan vuorovaikutuksen laatu ja lasten osallisuus. Suunnitelmassa kuvataan myös yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintatavat lapsiryhmässä. Suunnitelmaa käytetään tiimipalavereissa yhteisen keskustelun pohjana koko toimintavuoden ajan. Siihen kirjataan konkreettisesti toimintatavat ja sopimukset siitä, miten lapsiryhmässä toiminta järjestetään. Suunnitelman päivittämisestä vastaavat tiimien lastentarhanopettajat.
Yksikkö- ja tiimitasolla tehtävän arvioinnin lisäksi koko varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee säännöllisesti itsearviointia omasta ammatillisesta kehittymisestään. Kehityskeskusteluissa ja muussa yhteistyössä esimiehen kanssa laaditaan omat kehittymistavoitteet joita arvioidaan ja jonka mukaan suunnitellaan myös kouluttautumista.
Lapset osallistuvat käytännön toimintaa ja toimintaympäristöä koskevaan suunnitteluun ja arviointiin aktiivisesti, ikätasonsa mukaisesti. Huoltajien osallisuutta suunnitteluun ja arviointiin mahdollistetaan vanhempainilloissa, tapahtumissa sekä vasukeskusteluissa.
Arvioinnin työkaluja ja menetelmiä kehitetään Loisto-kehittämishankkeen myötä alueellisessa yhteistyössä.