1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma[12]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus[13]. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta[14]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen[15] (luku 5.4). Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa[16].

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy.[17] Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta[18]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

  • lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet
  • lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi
  • lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)
  • mahdollinen lääkehoitosuunnitelma
  • lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat
  • tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.

[12] Varhaiskasvatuslaki 7 a § ja Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a §, perustelut s. 18

[13] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a §, perustelut s. 18

[14] Varhaiskasvatuslaki 7 a §

[15] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a §, perustelut s. 18

[16] Varhaiskasvatuslaki 7 a §

[17] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a §, perustelut s. 19

[18]Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 7 a §, perustelut s. 19

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Petäjävedellä



Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen VASU) laaditaan seutukunnallisena yhteistyönä Hankasalmen, Muuramen, Uuraisten, Toivakan, Laukaan, Luhangan ja Jyväskylän kuntien edustajista koostuvassa työryhmässä. Rakenteeltaan lapsen vasu on lomakemuotoinen, tiivis kokonaisuus, joka noudattaa valtakunnallisten perusteiden lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ja velvoitteita. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään uusinta tutkimuksellista tietoa. Lomake on tulevaisuudessa siirrettävissä sähköiseen muotoon.

Lapsen VASU on pedagogisesti etenevä prosessi. VASU luo pohjan suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle pedagogiselle toiminnalle. Se haastaa etsimään toimintamalleja, joiden myötä lapsen yksilöllisyys pystytään huomioimaan. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 1-2 kuukauden kuluessa hoidon alusta. Kasvattajan vastuulla on saada lapsen mielipide ja toiveet kuuluviin sekä huomioida ne suunnitelmassa. Kasvattaja valitsee kullekin lapselle sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan huoltajien ja kasvattajan kanssa käytävässä keskustelussa vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmaa tarkastetaan aina kun lapsen tarpeet sen edellyttävät. Arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen. VASUn laadinnasta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuusehdot täyttävä kasvattaja. Perhepäivähoidossa lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käytetään VASUa laadittaessa varahoitoryhmän lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan tai perhepäivähoidon esimiehen kautta.

Lapsen vasua täydennetään ja päivitetään pedagogisen dokumentoinnin perusteella.