23.3 VUORISTOALUEET
23.3 VUORISTOALUEET
1. a) Miten poimuvuoristot ovat syntyneet?
Poimuvuoristot ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksen seurauksena.
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Poimuvuoristot jaetaan nuoriin poimuvuoristoihin ja vanhoihin poimuvuoristoihin. Nuorissa poimuvuoristoissa rinteet ovat jyrkemmät, huiput ovat teräviä ja vuoristo on muutenkin korkea. Vaikka ne ovat nimeltään nuoria poimuvuoristoja ovat vuoristot itsessään kymmeniä miljoonia vuosia vanhoja. Nuoria poimuvuoristoja ovat mm. Andit ja Alpit.
Vanhat poimuvuoristot tunnistaa loivista muodoista. Niistä on myös tullut kuluneita ja rappautuneita vuosien saatossa. Vanhat poimuvuoristot ovat jopa satoja miljoonia vuosia vanhoja. Vanhoja poimuvuoristoja ovat mm. Ural ja Skandit.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun metsiä hakataan vuoristoalueilla yhä enemmän ja enemmän, ei luonto kerkeä uusiutumaan välissä. Myös vuoriston kasvillisuus kärsii, koska yhden maatilkun raivaaminen pelloksi vaatii vuorten rinteiden pengertämistä. Kun kavillisuus ei ole pidättelemässä sadetta, vesi valuu nopeammin rinnettä alas samalla viedessään pelloilta maa-ainesta. Nopeasti valuva vesi voi aiheuttaa jokilaaksoissa pahoja tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Vuoristoalueilla ilmasto on lämmennyt voimakkaammin. Lämpenemisen seurauksena vuoristojen jäätiköt ovat jo alkaneet sulaa. Myös osa lajistoista jotka elävät vain vuoristossa ovat sukupuuton uhassa. Monilla vuoristoalueilla maaperään on sitoutunut runsaasti hiiltä, joka voi vapautua ilmaston lämmetessä.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristossa?
Hiihtäen, lasketellen, pyöräillen, kävellen, hölkäten, juosten, ryömimällä tai vaikka kiipeillen.
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta ja Nepal
Itävalta on sisämaavaltio Keski-Euroopassa ja Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Itävallan itäosissa vaikuttaa mannerilmasto ja muualla on varsin leutoa. Nepalissa ilmasto vaihtelee eri korkeuksissa. Pohjoisen vuoristoisella alueella ilmasto on lähes arktinen, kun taas alempana vallitsee subtrooppinen ja trooppinen ilmasto. Itävallan asukasluku on n. 8.859.992 (2019) ja Nepalin asukasluku n. 29,3 miljoonaa (2017) eli siis Nepalissa on reilusti enemmän ihmisiä kuin Itävallassa. Itävallassa tuotetaan ja viedään muualle mm. koneita ja laitteita, kulkuneuvoja ja niiden osia, paperia ja kartonkia. Merkittävimpiä vientimaita ovat esim. Saksa, Italia, Yhdysvallat ja Sveitsi. Viennillä Itävalta tuottaa n. 157,5 miljardia. Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista ja siksi sen väestö tienaa rahansa maanviljelyllä. Maanviljely työllistääkin n. 75% maan väestöstä.
Poimuvuoristot ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksen seurauksena.
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Poimuvuoristot jaetaan nuoriin poimuvuoristoihin ja vanhoihin poimuvuoristoihin. Nuorissa poimuvuoristoissa rinteet ovat jyrkemmät, huiput ovat teräviä ja vuoristo on muutenkin korkea. Vaikka ne ovat nimeltään nuoria poimuvuoristoja ovat vuoristot itsessään kymmeniä miljoonia vuosia vanhoja. Nuoria poimuvuoristoja ovat mm. Andit ja Alpit.
Vanhat poimuvuoristot tunnistaa loivista muodoista. Niistä on myös tullut kuluneita ja rappautuneita vuosien saatossa. Vanhat poimuvuoristot ovat jopa satoja miljoonia vuosia vanhoja. Vanhoja poimuvuoristoja ovat mm. Ural ja Skandit.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun metsiä hakataan vuoristoalueilla yhä enemmän ja enemmän, ei luonto kerkeä uusiutumaan välissä. Myös vuoriston kasvillisuus kärsii, koska yhden maatilkun raivaaminen pelloksi vaatii vuorten rinteiden pengertämistä. Kun kavillisuus ei ole pidättelemässä sadetta, vesi valuu nopeammin rinnettä alas samalla viedessään pelloilta maa-ainesta. Nopeasti valuva vesi voi aiheuttaa jokilaaksoissa pahoja tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Vuoristoalueilla ilmasto on lämmennyt voimakkaammin. Lämpenemisen seurauksena vuoristojen jäätiköt ovat jo alkaneet sulaa. Myös osa lajistoista jotka elävät vain vuoristossa ovat sukupuuton uhassa. Monilla vuoristoalueilla maaperään on sitoutunut runsaasti hiiltä, joka voi vapautua ilmaston lämmetessä.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristossa?
Hiihtäen, lasketellen, pyöräillen, kävellen, hölkäten, juosten, ryömimällä tai vaikka kiipeillen.
5.a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan?
Vuoristoalueilla asuvilla ihmisillä on veressä enemmän punasoluja, jolloin he eivät hengästy helposti eivätkä tarvitse yhtäpaljon happea kuin alankoalueiden asukkaat.
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa?
Vuoristotauti aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä ja pahoinvointia.
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta ja Nepal
Itävalta on sisämaavaltio Keski-Euroopassa ja Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Itävallan itäosissa vaikuttaa mannerilmasto ja muualla on varsin leutoa. Nepalissa ilmasto vaihtelee eri korkeuksissa. Pohjoisen vuoristoisella alueella ilmasto on lähes arktinen, kun taas alempana vallitsee subtrooppinen ja trooppinen ilmasto. Itävallan asukasluku on n. 8.859.992 (2019) ja Nepalin asukasluku n. 29,3 miljoonaa (2017) eli siis Nepalissa on reilusti enemmän ihmisiä kuin Itävallassa. Itävallassa tuotetaan ja viedään muualle mm. koneita ja laitteita, kulkuneuvoja ja niiden osia, paperia ja kartonkia. Merkittävimpiä vientimaita ovat esim. Saksa, Italia, Yhdysvallat ja Sveitsi. Viennillä Itävalta tuottaa n. 157,5 miljardia. Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista ja siksi sen väestö tienaa rahansa maanviljelyllä. Maanviljely työllistääkin n. 75% maan väestöstä.