Argumentaatio

Argumentaatioanalyysi

Argumentaatioanalyysi

  • argumentaatioanalyysi avaa, erittelee, analysoi ja pohtii argumentoivaa eli mielipiteitä esittävää tekstiä
  • esitetään tekstin teesi ja eritellään perustelut 
  • eritellään vaikuttamisen keinot 
  • esitetään konkreettisia esimerkkejä (havaintoja) päätelmien tueksi
  • päätelmät nimetään, luokitellaan, tulkitaan ja kytketään tekstin pääteesiin, kokonaismerkitykseen ja tavoitteeseen
  • tehtävässä voidaan myös kysyä, miten hyvin kirjoittaja onnistuu argumentaatiossaan
 Kysymyksiä argumentaatioanalyysin tekemisen avuksi:
  1. Mikä on tekstin tekstilaji? Mikä on tekstin tavoite? Mikä on tekstin näkökulma?
  2. Mikä on tekstin konteksti? Mitä tiedät tekstin kirjoittajasta/puhujasta ja tekstin julkaisuajankohdasta? Liittyykö teksti johonkin julkaisuajankohtanaan aiheesta käytyyn keskusteluun? Millaiselle lukijakunnalle teksti on suunnattu? Mistä sen voi päätellä? 
  3. Mitä lukijan oletetaan jo tietävän aiheesta? Näkyykö tekstissä oletus lukijan mielipiteestä? Millaisia esioletuksia tekstissä tehdään? Mistä ei kerrota? Mitä ei perustella?  
  4. Millaista ideologiaa tai maailmankuvaa teksti edustaa? Miten taustaoletukset, arvot ja asenteet näkyvät tekstissä? 
  5.  Mikä on kirjoittajan/puhujan teesi eli pääväite? 
  6.  Millaisiateesiätukevia argumentteja tekstissä esitetään?  
  7.  Mitäargumentointitapoja tekstissä käytetään?Miten argumentit perustellaan? Nimeä argumentointitavat. 
  8.  Miten vastakkaiset väitteetja näkemykset otetaantekstissä huomioon? Tehdäänkö tekstissä joitakin myönnytyksiä vastakkaiselle näkökulmalle? Mihin myönnytyksillä pyritään? 
  9. Argumentaation analyysiin voi kuulua myös tekstin retoristen keinojen tarkastelu: pohditaan siis, millaisilla kielellisillä ja rakenteellisilla valinnoilla tekstin tekijä haluaa vahvistaa argumentaatiotaan. 
  10. Tehtävänannossa voidaan myös pyytää  arvioimaan tekstin argumentaation vakuuttavuutta. Esimerkiksi seuraavia seikkoja voi pohtia: 
  • Kuinka riittäviä perustelut ovat?  
  • Kuinka luotettavia ovat esimerkiksi tekstin tekijän käyttämät esimerkit, päättelyt, analogiat, auktoriteetit, tilastot jne.? 
  • Kuinka kirjoittaja/puhuja onnistuu argumentoinnissaan, kun ottaa huomioon tekstin tavoitteet ja oletetun lukija- tai kuulijakunnan?  
***************************************************************************
Kehnojen argumenttien kuvakirja https://bookofbadarguments.com/fi/?view=flipbook

Virheargumentit http://www.cs.hut.fi/Opinnot/T-93.850/2005/Johdanto/virheet.html

Välimaa, Riikka 2016. ARGUMENTOINTI JA ARGUMENTOINTIVIRHEET VERKKOKESKUSTELUISSA https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100533/GRADU-1486120488.pdf?sequence=1

Retorisia keinoja

Retoriset keinot ovat kielellisiä ja rakenteellisia keinoja, joilla puhuja tai kirjoittaja pyrkii vakuuttavuuteen. 


Retorisia keinoja ovat esimerkiksi:

  • retoriset kysymykset (Miten voi olla näin upea sää?)
  • sanavalinnat (koira, hauva vai rakki)
  • puhuttelut (Tule sellaisena kuin olet.)
  • vastakkainasettelu (halpa ja kallis)
  • listaus
  • alku- ja loppusointu
  • vertaus ja metafora
  • personifiointi (Aurinko hymyilee.)
  • superlatiivit (Parhaat viedään päältä.)
  • lähentävät pronominit
  • sanonnat 
  • sanaleikit
  • sitaatit
  • tunteisiin vetoavat sanat (ns. plus- ja miinussanat)
  • synonyymit ja samanmerkityksiset sanonnat
  • vierassanat
  • liioittelu ja kärjistys
  • hyperbola eli voimakas liioittelu väärässä mittasuhteessa (Join kaivon tyhjäksi.)
  • vähättely
  • vahvat kieltolauseet
  • sanajärjestys
  • virkerakenteet
  • pilkkaaminen
  • huumori ja ironia
  • puhuttelu
  • määrällistäminen 
  • kielteisen tuloksen tai tilan kuvailu
  • myönteisen lopputuloksen kuvailu
  • vaihtoehtojen pois sulkeminen
  • huudahdukset ja vetoomukset (Syökää kanaa!)
  • visiointi (myönteiset tai kielteiset tulevaisuuden kuvat)
  • suostuttelumääritelmä (oma mielipide esitetään faktana)
  • presuppositio eli piiloväite, joka on tekstissä itsestäänselvyytenä (Milloin alat syödä terveellisesti?)