Kansanopetus, eli tavallisten kansalaisten sivistäminen, oli usein kirkon vastuulla. Jotkut kuitenkin suhtautuivat melko vihamielisesti kansanopetukseen. Väitettiin, että koulutus johtaisi työnväenluokan “ajattelun kehittymiseen” ja rohkaisisi mahdollisesti kapinaan. Yhteiskunnan ylimmät luokat eivät siis juuri kannattaneet työväenluokan kouluttamista. Toisaalta suurin osa työväenluokastakaan ei ollut varsinaisesti kiinnostunut koulutuksen mahdollisuuksista - kiinnostus kansanopetukseen oli yleisesti ottaen vähäistä.


Lapsityövoiman hyödyntäminen oli tavallista 1800-luvulla, eivätkä työväenluokan perheet halunneet luopua lastensa työtuloista koulunkäynnin takia. Lapsityöntekijöiden määrä kasvoi vielä vuoden 1850 jälkeenkin.

​

---

Työväenluokka = Työväenluokka oli teollistumisen aikana yhteiskuntaluokka, joka sai elantonsa palkkatyöstä.

Lapsityövoima = Alaikäisten lasten tekemä työ, esimerkiksi tehtaissa tai viljelyksillä. Työ monesti estää koulunkäyntiä ja kestää aamusta iltaan. 1800-luvulla oli paljon lapsityöntekijöitä tehtaissa, missä työnteko oli joskus hyvinkin vaarallista. Lapsityö on vielä tänä päivänä yleistä kehitysmaissa.

---

Kysymykset

• Miksi rikkaammat yhteiskuntaluokat pelkäsivät työväenluokan mahdollista kapinaa, mitä luulet?
• Miksi työväenluokka ei innostunut koulunkäynnistä?
• Olisitko itse mieluummin töissä vai kävisitkö koulua? Perustele.