Tietoa pöllöistä
Pöllöt ovat yöpetolintuja
Pöllöjen aistit ja ulkomuoto
Pöllöt ovat yöpetolintuja. Ne saalistavat pääasiassa hämärän ja pimeän aikaan. Tosin joidenkin pöllölajien, kuten hiiripöllön, voi nähdä saalistavan myös valoisaan aikaan. Pöllöillä on raatelunokka ja raatelujalat, joilla ne voivat tappaa ja paloitella saaliin.
Pöllöjen paras aisti on kuuloaisti. Ne voivat kuulla pikkunisäkkään jopa hangen alta. Pöllöjen korvat ovat hieman eri korkeudella, mikä auttaa äänen paikallistamisessa. Pöllöjen "kasvoja" kutsutaan naamakiehkuraksi. Se kerää ääniä ja ohjaa niitä korviin.
Pöllöillä on myös hyvä näkö. Se pystyy kääntämään päätään jopa 270 astetta ja näkemään siten helposti joka suuntaan.
Pöllöillä on pehmeät sulat. Se tekee niiden lentämisestä lähes äänetöntä. Monilla pöllöillä näkyy päässä töyhdöt. Niitä kutsutaan korvatöyhdöiksi.
Ravinto
Pikkunisäkkäät, kuten myyrät, ovat monien pöllöjen pääravintoa. Myyrien määrä vaikuttaa niihin erikoistuneiden pöllöjen määrään. Sellaisena vuonna, kun myyriä on vähän, pöllöt saavat vähän munia ja poikasia. Ne saattavat jättää pesimättä kokonaan. Hyvinä myyrävuosina pöllöjen pesinnät onnistuvat hyvin.
Pöllöillä on myös muita ravintokohteita. Esim. varpuspöllö saattaa tulla pihaan kyttäämään lintulaudan pikkulintuja. Huuhkajan ravintoa ovat myös isommat eläimet kuten jänikset.
Pienemmät saaliit pöllöt nielevät kokonaisena. Myöhemmin pöllö kyökkää saaliin karvat ja luut ulos pallona, jota kutsutaan oksennuspalloksi.
Soidin ja pesintä
Suurin osa pöllöistä huhuilee. Varpuspöllö viheltää ja helmipöllöllä on puputtava ääni: pu-pu-pu-pu-pu-pu.
Pöllöt aloittavat soitimensa jo kevättalvella hämärässä tai pimeällä. Huhuilun tarkoitus on kertoa omasta reviiristä ja houkutella naaraita. Osa pöllöistä pesii koloissa tai pöntöissä, osa maassa ja osa esim. vanhoissa harakanpesissä.
Rengastus
Pöllöistä ja muista linnuista saadaan tietoa rengastamalla niitä. Nykyään lintujen selkään voidaan laittaa myös satellittilähettimiä, joiden avulla niiden liikkeistä saadaan hyvin tarkkaa tietoa.
Suomen pöllölajit
Suomen luonnossa pesii kymmenen pöllölajia. Suomen pienin pöllö on varpuspöllö ja suurin huuhkaja. Harvinaisin on pohjoisen Suomen tunturipöllö, joka ei tiettävästi ole pesinyt vuosiin Suomessa.
Suomessa pesivät pöllölajit pienimmästä suurimpaan:
Kuvia Suomen pöllöistä.
Pöllöt ovat yöpetolintuja. Ne saalistavat pääasiassa hämärän ja pimeän aikaan. Tosin joidenkin pöllölajien, kuten hiiripöllön, voi nähdä saalistavan myös valoisaan aikaan. Pöllöillä on raatelunokka ja raatelujalat, joilla ne voivat tappaa ja paloitella saaliin.
Pöllöjen paras aisti on kuuloaisti. Ne voivat kuulla pikkunisäkkään jopa hangen alta. Pöllöjen korvat ovat hieman eri korkeudella, mikä auttaa äänen paikallistamisessa. Pöllöjen "kasvoja" kutsutaan naamakiehkuraksi. Se kerää ääniä ja ohjaa niitä korviin.
Pöllöillä on myös hyvä näkö. Se pystyy kääntämään päätään jopa 270 astetta ja näkemään siten helposti joka suuntaan.
Pöllöillä on pehmeät sulat. Se tekee niiden lentämisestä lähes äänetöntä. Monilla pöllöillä näkyy päässä töyhdöt. Niitä kutsutaan korvatöyhdöiksi.
Ravinto
Pikkunisäkkäät, kuten myyrät, ovat monien pöllöjen pääravintoa. Myyrien määrä vaikuttaa niihin erikoistuneiden pöllöjen määrään. Sellaisena vuonna, kun myyriä on vähän, pöllöt saavat vähän munia ja poikasia. Ne saattavat jättää pesimättä kokonaan. Hyvinä myyrävuosina pöllöjen pesinnät onnistuvat hyvin.
Pöllöillä on myös muita ravintokohteita. Esim. varpuspöllö saattaa tulla pihaan kyttäämään lintulaudan pikkulintuja. Huuhkajan ravintoa ovat myös isommat eläimet kuten jänikset.
Pienemmät saaliit pöllöt nielevät kokonaisena. Myöhemmin pöllö kyökkää saaliin karvat ja luut ulos pallona, jota kutsutaan oksennuspalloksi.
Soidin ja pesintä
Suurin osa pöllöistä huhuilee. Varpuspöllö viheltää ja helmipöllöllä on puputtava ääni: pu-pu-pu-pu-pu-pu.
Pöllöt aloittavat soitimensa jo kevättalvella hämärässä tai pimeällä. Huhuilun tarkoitus on kertoa omasta reviiristä ja houkutella naaraita. Osa pöllöistä pesii koloissa tai pöntöissä, osa maassa ja osa esim. vanhoissa harakanpesissä.
Rengastus
Pöllöistä ja muista linnuista saadaan tietoa rengastamalla niitä. Nykyään lintujen selkään voidaan laittaa myös satellittilähettimiä, joiden avulla niiden liikkeistä saadaan hyvin tarkkaa tietoa.
Suomen pöllölajit
Suomen luonnossa pesii kymmenen pöllölajia. Suomen pienin pöllö on varpuspöllö ja suurin huuhkaja. Harvinaisin on pohjoisen Suomen tunturipöllö, joka ei tiettävästi ole pesinyt vuosiin Suomessa.
Suomessa pesivät pöllölajit pienimmästä suurimpaan:
- varpuspöllö
- helmipöllö
- hiiripöllö
- sarvipöllö
- suopöllö
- lehtopöllö
- viirupöllö
- tunturipöllö
- lapinpöllö
- huuhkaja
Kuvia Suomen pöllöistä.
