Bakteereja tavataan runsaslukuisina monenlaisissa, myös vaativissa elinympäristöissä. Ne sietävät usein erilaisia ääriolosuhteita, ja niitä esiintyy esimerkiksi erityisen kuumissa ja kylmissä olosuhteissa sekä korkeissa suolapitoisuuksissa. Osa bakteereista pystyy elämään hapettomissa olosuhteissa, vaikka yleensä eliöt vaativat hapellisenelinympäristön pysyäkseen hengissä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat jotkin bakteerit voivat muuttua paksuseinäisiksi lepoitiöiksi, jotka pystyvät palautumaan toimiviksi bakteereiksi olosuhteiden parantuessa. Bakteerit voivat siis tulla toimeen monenlaisissa olosuhteissa.

Bakteereissa on sekä oma- että toisenvaraisia lajeja. Omavaraiset bakteerit yhteyttävät. Syanobakteerit ovat yhteyttäviä bakteereja, joita kutsutaan yleiskielessä virheellisesti sinileviksi. Toisenvaraiset bakteerit voivat olla esimerkiksi loisia tai hajottajia.

Usein bakteerit mielletään taudinaiheuttajiksi. Osa bakteereista aiheuttaakin tauteja.

Bakteereista on myös paljon hyötyä. Metsät, suot ja järvet eivät toimi ilman hajottajabakteereja, joiden ansiosta ravinteet kiertävät ekosysteemissä takaisin tuottajille. Osa bakteereista elää symbioosissa toisen eliön kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa. Esimerkiksi ihmisen ja lehmän suolistossa elää hyödyllisiä bakteereja. Ihminen hyödyntää bakteereja esimerkiksi kompostoinnissa, jäteveden puhdistuksessa ja monin tavoin bioteknologiassa, kuten jogurtin valmistamisessa.

Bakteerien piirteet: