1. Suomen kaukaisimpia kielisukulaisia ovat samojedikielet (mm. unkari) ja lähin etäsukukieli on saamelaiskieli.
2. Kielisukulaisuus perustuu kieliin, jotka ovat lähtöisin samasta kantakielesta, esim. suomi ja saame ovat sukulaiskieliä, koska molemmat ovat kantauralin seuraajia.
3. Suomen kieleen on tullut vierasperäisiä sanoja mm. englannin kielestä, mutta nämä kaksi eivät kuitenkaan ole sukulaiskieliä, sillä niillä on eri kielioppi (omasta kantakielestään).
4. Uralilaisen kielikunnan suurin kieli on unkari.
5. Itämerensuomalaisiin kieliin kuuluu mm. suomi, viro, karjala ja vepsä.
6. Uralilaisessa kielikunnassa on n. 20 sukulaiskieltä, mutta puhujia on vain 20 miljoonaa, mikä on suhteessa indoeurooppalaisiin aika pieni.
7. Kielikunnat sijoittuvat omilla tietyille alueilleen, eli eivät pompi missä sattuu kartassa. Kielen historiaa on helpompi tutkia.
8. Kielioppi, esimerkiksi sanajärjestys tai sanojen artikkelit on vaikeimpia suomalaisen oppia indoeurooppalaista kieltä opiskellessa.