Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet ja käytännöt

Kun lapsella ilmenee kehitykseen tai oppimiseen liittyviä haasteita tai henkilöstöllä ilmenee huoli lapsen hyvinvoinnista, ollaan heti yhteydessä huoltajiin. Myös huoltajien ilmaisemaan huoleen lapsesta suhtaudutaan vastuullisesti. Lasta tuetaan tarpeen mukaan, myös silloinkin kun huoltajat eivät ole valmiita sitoutumaan yhteistyöhön.

Lapsen asioihin liittyen tehdään monialaista yhteistyötä. Savukosken kunnassa huoltajat voivat olla yhteydessä mm. neuvolaan, perheneuvolaan tai sosiaalitoimistoon.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi olla yhteydessä neuvolaan,sosiaalisihteeriin tai erityislastentarhanopettajaan, kun huoli lapsesta syntyy. Yhteistyötä ja sen käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Yhteistyön pohjana on aina lapsen etu.

Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt

Kun tuen tarvetta määritellään, sen pohjana on lapsen havainnointi vertaisryhmässä sekä huoltajien kertoma lapsesta. Asiasta pidetään näin ollen myös keskustelu huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa tehdään tarvittaessa yhetistyötä ja otetaan yhteyttä huoltajien suostumuksella neuvolaan sekä monialaisiin yhteistyötahoihin.

Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt

Lapselle annetaan tukea ensisijaisesti omassa ryhmässä lapsen tarpeiden mukaisesti. Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi:
- varhaiskasvatuksen asiantuntijan/erityisasiantuntijan antama tuki lasta tai henkilöstöä ohjaamalla
- kommunikointia tukevat keinot, kuten viittomat ja kuvat sekä erityisten apuvälineiden hyödyntäminen ja erilaisten terapiapalvelujen antama ohjaus.

Rakenteellisia järjestelyjä ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen ja riittävä määrä henkilöstöä. Lisäksi lapselle pyritään löytämään sopivin ryhmä ja määritellään lapsen hoitopäivän pituus lapsen jaksamista ja tarpeita vastaavaksi aina, kun se on mahdollista.

Henkilöstön erityisosaamisen vahvistaminen erilaisilla koulutuksilla tukee hyvinvointia työssä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana

Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa vasun laatimisesta yhdessä huoltajien kanssa. Mikäli ryhmässä ei ole lastentarhanopettajaa, esimies vastaa vasujen laatimisesta.

Lapsen vasun tarkoituksena on arvioida käytössä olevia toimintatapoja ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Näitä asioita muutetaan tarpeen mukaan lapselle paremmin sopiviksi.

Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana

Mikäli vasuun kirjattava tuki ei ole riittävää, tehdään lapselle kuntoutussuunnitelma yhteistyössä erityis(lastentarhan)opettajan kanssa. Tuen suunnittelu perustuu lapsen vahvuuksiin ja siihen, mikä on lapselle mieluista. Nämä kirjataan yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Toimintatapoja arvioidaan jatkuvasti ja kuntoutussuunnitelma päivitetään puolivuosittain, jotta lapsen tarvitsema tuki toteutuisi.

Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

Monialaista yhteistyötä toteutetaan ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Monialainen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteistyökäytänteistä ja periaatteista on tärkeää pitää kiinni, jotta voidaan taata ennaltaehkäisevä ja johdonmukainen tuki lapselle. Monialaisessa yhteistyössä jokainen taho tuo ryhmään oman asiantuntijuutensa lapsen tukemiseksi. Tuen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan.

Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryrräessä esiopetukseen

Lapsen vaihtaessa ryhmää tai hoitomuotoa ryhmän vastuuhenkilö siirtää lapsen vasun uuteen ryhmään. Tällöin käydään myös keskustelu lapsen asioista.

Esiopetukseen siirryttäessä tiedot lapsesta siirtyvät päivähoidosta esiopetukseen. Huoltajien ja lapsen kanssa laaditaan esiopetussuunnitelma, jossa voidaan laatia lapselle tehostetun tuen suunnitelma.