Funktionaalinen pedagogiikka

Oikea-aikaisen tuen näkökulma on pyritty ottamaan huomioon myös oppimateriaalin rakennetta ja tehtäväketjuja rakennettaessa. Tässä materiaalissa nojataan funktionaaliseen pedagogiikkaan. Koska kyse on aivan alkuvaiheen oppimisesta, analyysia (jopa inventaaria) voidaan edelleen viivästyttää, ja rohkaista oppijoita käyttämään analogisia malleja (malli-ilmauksia) ja varioimaan niitä eri tilanteisiin. Malli-ilmausten kerääminen ja ilmausmallin tunnistaminen sekä varioiminen ovat jo askelia kielenilmiöiden jäsentämisessä, inventaarin ensivaiheita.

Funktionaalinen pedagogiikka merkitsee osallistavaa ja toiminnallista kielen ilmiöiden haltuunottoa. Funktionaalinen jatkumo voidaan kuvata seuraavasti (ks. Aalto ym. 2009):

1. Valitaan oppilaan kanssa merkityksellinen, autenttinen teksti (puhuttu, kirjoitettu, multimodaalinen) – toimitaan kielellä

2. Tekstin merkityksen ja sosiaalisen kontekstin avaaminen
  • Kuka näin voisi puhua? Missä? Kenelle? Miksi? Mikä tehtävä tällä tekstillä on?
  • Mitä tästä itse ajattelen?
  • Reseptiivisestä kohti produktiivista taitoa!
3. Ohjataan havainnoimaan kielen ilmiötä
  • Mitä funktioita ilmaistaan?
  • Mitä toistuvaa ilmauksen rakenteessa on? Mitä säännönmukaista?
4. Ohjataan päättelemään ja kokoamaan säännönmukaisuuksia (= pääsäännöt) eli tekemään kielestä inventaaria

5. Strukturoitua harjoittelua (fokus harjoiteltavassa ilmiössä)
  • Mukana käyttökontekstit ja merkitykset
  • Relevantit kielitaidon osa-alueet (onko tilanne puhuttu, kirjoitettu, multimodaalinen? Mikä rooli eleillä, sävyillä, ilmeillä?)
  • Yhdessä ja itsenäisesti
6. Vapaampaa, varioivampaa harjoittelua mahdollisimman autenttisissa tilanteissa