Muistiinpanot, kappale 21

Maon kuoleman jälkeen 1970-luvulla Kiinassa alkoivat talousuudistukset.

• Uusi johtaja, Deng Xiaoping, ei enää paheksunut rikastumista.
• Yksityisyrittäjyys sallittiin osittain.
• Maataloutta uudistettiin.
• Väestönkasvua hillittiin yhden lapsen politiikalla.

Kiinassa talous kasvoi 1900-luvun lopussa nopeammin kuin muualla.

• Kiinassa riittää työvoimaa, joten siellä on halpaa tuottaa tavaroita.
• Valtava väkiluku tarkoittaa myös paljon ostajia tuotteille.
• Länsimaat ovatkin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan.
• ”Kiina-ilmiö” tarkoittaa tehtaiden siirtämistä lännestä halpatuotantomaihin.

Rikastumisesta huolimatta Kiinassa ei ole demokratiaa, ja ihmisoikeuksia poljetaan.

• Uudistuksia vaatinut Tiananmenin mielenosoitus (1989) murskattiin verisesti.
• Vauraus on keskittynyt itärannikolle, sisämaassa on laajoja köyhiä alueita.
• Vähemmistöjen, esimerkiksi tiibetiläisten, asema on tukala.
• Lehtiä sensuroidaan ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan.

Nyky-Kiina on merkittävä talousmahti, josta monet maat ovat riippuvaisia.

• Kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa esimerkiksi Afrikkaan.
• Kiina käy kauppaa myös lännen paheksumien maiden, kuten Iranin, kanssa.
• Kiina on lainannut rahaa Yhdysvalloille ja EU-maille.
• Elintason nousu on pitänyt kiinalaiset tyytyväisinä maan kommunistiseen johtoon.