Väitelkää kolmen hengen ryhmissä annetuista vastakkaisista aiheista. Lukekaa aiheiden kuvaus ennen väittelyn aloittamista! Kolmas henkilö toimii tuomarina ja päättää kumpi väittelijöistä on kumpaakin mieltä ja kertoo perustellen mielestään väittelyn voittajan. Valitkaa kolme alla olevista aiheista. Muistakaa rento ja ystävällinen asenne! Vaihtakaa rooleja pisteen aikana. Käyttäkää enintään 3min/väittely + perehtymisaikaa 2 min/aihe. Väittelyn tuomari huolehtii kellon seuraamisesta.

Aihe 1: Ihmisten kloonaus – puolesta ja vastaan

Kloonaus tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa. Lääketieteellisissä tutkimuksissa kloonaus on poikkeustapauksissa sallittua, mutta muussa tarkoituksessa se on kielletty koko maailmasta. Ihmisklooneja voidaan tulevaisuudessa valmistaa. Kloonaamisen syy voi olla itsekäs halu saada kaikki toiveet täyttävä lapsi. Kloonaaminen on myös erittäin vaikeaa ja kallista. Ennen onnistunutta kloonausta on edessä monta epäonnistunutta koetta.

Aihe 2: Eläinkokeet – puolesta ja vastaan

Eläinkokeiden keskeisin tarkoitus on vähentää ihmisten ja eläinten kärsimyksiä ja sairauksia lisäämällä ymmärrystä sairauksista, kehittämällä lääkkeitä tai hoitomenetelmiä ja tutkimalla lisäaineiden ja ympäristökemikaalien haittoja. Eläinkokeita käytetään tilanteissa, joissa tietoa ei saada ihmistä tutkimalla tai halvemmilla solukokeilla tai biokemiallisilla tutkimuksilla.
Toisten ihmisten mielestä eläimet ovat yhtä arvokkaita kuin ihmiset, ja siksi niitä ei pitäisi käyttää ihmisten hyväksi. Se on yhteneväinen sen ajattelun kanssa, että yhtäkään ihmistä ei saa vahingoittaa, vaikka sillä saataisiin tietoa tuhannen ihmisen pelastamiseksi.

Aihe 3: Eläinten jalostus – puolesta ja vastaan

Eläinjalostuksen tavoitteena on muuntaa kotieläimiä ennalta määrättyyn suuntaan, jonka ihminen päättää. Jalostustyössä on määritetty tavoite, mutta tavoitteet voivat muuttua olosuhteiden tai tarpeiden muuttuessa. Evoluutio toimii luonnonvalintana, jossa parhaiten vallitseviin olosuhteisiin sopeutuneet yksilöt lisääntyvät eniten. Erilaisia jalostussuuntia on esimerkiksi naudoilla maidon- ja lihantuotanto, lampailla villan- ja lihantuotanto tai kissoilla/koirilla erilaiset rotuominaisuudet.

Aihe 4: Sikiöseulonta (esim. sikiön mahdollisten sairauksien tunnistus etukäteen) – puolesta ja vastaan

Seulontatutkimusten tarkoitus on löytää mahdollisimman varhain oireettomista raskauksista kehityshäiriöitä tai rakennepoikkeavuuksia. Tavoitteena on parantaa sikiön ja lapsen hoitomahdollisuuksia ja vähentää sairastavuutta ja imeväiskuolleisuutta. Voi ajatella, että on hyvä keskeyttää raskaus, jos lapsi kärsii vaikeasta sairaudesta. Mutta mikä on niin vaikea sairaus? Milloin aletaan pitää epämusikaalisuutta tai vaikkapa sukupuolta keskeytyksen riittävänä perusteluna?

Aihe 5: Henkilökohtaiset terveystiedot - puolesta ja vastaan

Eletään vuotta 2050 ja työpaikat/vakuutusyhtiöt ovat oikeutettuja ostamaan palveluita, joissa on mahdollista selvittää tulevan työntekijän mahdollisista perinnöllisistä ja tulevista sairauksista, mitkä voivat vaikuttaa työntekoon. Toimikaa siten, että toinen parista perustelee työntekijän ja toinen työnantajan näkökulmaa.
Ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus saada tietää sairausriskeistä, joita hän on perinyt. Pitääkö työnantajan palkata työntekijä, jonka geenitiedoissa on riski vakavaan perinnölliseen sairauteen? Onko työnantajalla oikeus pyytää työnhakijalta geenikartoitus? Olisiko esimerkiksi vakuutusyhtiöllä suurempi oikeus asiakkaan geenitietoihin taloudellisen tappion pelossa kuin on asiakkaan oikeus pitää henkilökohtaisen tiedot ominaan? Hoidetaanko potilalla erittäin kalliilla geeniterapialla verovaroin, vaikka sairaus ei vielä olisi puhjennutkaan? Kaikkia potilaita vai vain joitain tiettyjä merkittäviä ihmisiä?

Aihe 6: Geenimuunneltu ruoka – puolesta ja vastaan

Geenimuuntelulla (gm) tarkoitetaan perimän, eli DNA:n osittaista siirtämistä yhdestä eliöstä tai lajista toiseen. Kun tarkemmin alkaa pohtia, voi huomata, että nälänhädän syy ei ole ruokapula vaan köyhyys, joka ei ratkea hyvin tuottavilla kasvilajikkeilla. Esimerkiksi geenimuunneltujen tuottoisien viljakasvien siemenet on patentoitu suuryrityksille, jotka siis voivat määrittää niiden hinnan mielensä mukaan. Geeniteknologian korkea hinta vaikuttaa maanviljelijöiden asemaan. Samaan aikaan koko maailman ruuantuotanto keskittyy muutamien suuryritysten käsiin, pois demokraattisen päätöksenteon ulottuvilta. Kuka saa omistaa kaikkia hyödyttävät keksinnöt?
Toisaalta, esimerkiksi viljan ja tomaattien määrä ja tuotanto ei olisi tällaisella tasolla, mitä se maailmassa nyt on ilman tehokasta jalostustyötä ja ehkä geenimuunteluakin.