Kuntoutussäätiön KIMPPU-toimintamallin pilotointi on tällä hetkellä täydessä vauhdissa pilottialueillamme Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla sekä näiden alueiden useissa kunnissa. On siis aika jakaa kuulumisia, mitä on tähän mennessä tapahtunut.

Puheen ja kielen kehityksen moniammatillinen varhainen tuki -hankkeessa on kehitetty KIMPPU-toimintamallia, jonka tavoitteena on vahvistaa alle kolmevuotiaiden lasten kielen kehityksen varhaista tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ammattilaiset saavat koulutusta (neuvola, varhaiskasvatus, puheterapia), tuen tarve pyritään tunnistamaan varhain ja tuki alkaa heti, kun siihen huomataan tarvetta. Lisäksi vahvistetaan vanhempien vertaistuellisten KieLo-varhaiskuntoutusryhmien toteuttamista Suomessa osana pienten lasten perheiden palvelupolkua.

Visioista, kokemuksista, tarpeista sekä tutkitun tiedon pohjalta KIMPPU-toimintamallin pilottiversioksi

Hankkeen alussa keväällä 2025 järjestettiin yhteiskehittämisen työpajoja, joista kerätyn tiedon pohjalta me hankkeen asiantuntijapuheterapeutit jatkoimme KIMPPU-toimintamallin muotoilua. Kesän ja alkusyksyn 2025 aikana muotoilimme, mitä KIMPPU voisi tarkoittaa käytännössä. Suunnittelimme koulutuskokonaisuutta vastaamaan niitä tarpeita ja toiveita, joita olimme havainneet.

KIMPPU-toimintamallin käyttöönoton suunnittelua jäsentämään löysimme Kehitysvammaliiton Tikoteekin ITSE-mallin (ITSE-malli), josta saimme hyvän rungon siihen, miten uutta toimintatapaa kannattaa lähteä viemään käytäntöön, ja mitä asioita on tärkeä huomioida. Esimerkiksi verkoston luomisen tärkeys haluttiin nostaa esille jo ITSE-mallin ensimmäisessä Innosta-vaiheessa. Saatuamme KIMPPU-toimintamallin pilottiversion luotua, esittelimme sitä paitsi pilottialueiden toimijoille myös valtakunnallisesti monille kiinnostuneille.

KIMPPU-koulutukset

KIMPPU-toimintamallin pilotointi lähti toden teolla liikkeelle loka–marraskuussa 2025, kun järjestimme kolmepäiväiset lähikoulutukset sekä Oulussa että Seinäjoella. Koulutuksissa saimme runsaasti eri alojen ja organisaatioiden ammattilaisia samaan luentosaliin yhteisen asian äärelle. Yhdessä opimme ja rakensimme ymmärrystä pienen lapsen kielen kehityksestä ja sen tukemisesta. Antoisinta olivat kommentit ja keskustelut sekä niistä syntyneet oivallukset. Koulutimme myös puheterapeutteja ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia KieLo-vanhempainryhmien ohjaajiksi täydentäen sisältöä mm. ohjausosaamisella ja vertaisryhmien merkityksellä. Lähikoulutusten jälkeen toteutimme talven 2026 aikana koko KIMPPU-koulutuskokonaisuuden webinaareina, jotka koostuivat eri teemoista.

KIMPPU-koulutuskokonaisuuden sisällöt liittyvät KIMPPU-toimintamalliin, lapsen puheen ja kielen kehitykseen, tuen tarpeen tunnistamiseen sekä tuen toteuttamiseen arjessa. Yhteensä osia on 21 kappaletta ja ne on kaikki koottu avoimesti saataville KIMPPU YouTube -kanavalle. Koulutustallenteet ovat noin 15–30 minuutin pituisia, joten niitä on saadun palautteen perusteella helppo katsoa myös kiireisessä työarjessa. Tallenteista voi koota itseä kiinnostava ja oman työn kannalta keskeisen kokonaisuuden.

Pilottialueilla tapahtunutta

Pilottialueilla KIMPPU-toimintamallin käyttöönotto on lähtenyt liikkeelle hieman eri tahtiin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) ja etenkin alueen kuntien varhaiskasvatuksessa tuen tarpeen tunnistamisen tukena on Esikko-kartoituksen käyttö lisääntynyt mukavasti. Hyvinvointialueen puheterapeutit ovat olleet mukana kehittämässä palvelupolkua tuen piiriin, kuten KieLo-ryhmiin ja KieLo-vanhempainryhmiä on toteutettu useita. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen neuvoloissa Esikko-kartoitus on ollut käytössä jo ennestään ja nyt alueella on päästy toteuttamaan myös KieLo-ryhmiä. Lapin hyvinvointialueella (Lapha) toiminta taas on käynnistynyt hiukan pienimuotoisemmin, mutta tämäkin on hyvä alku, sillä uusien toimintamallien käyttöönottoon tarvitaan aktiivisia arjen toimijoita.

KIMPPU-toimintamallin koulutuksia on hyödynnetty pilottialueilla erittäin ahkerasti ja KIMPPU-materiaaleja on otettu käyttöön osana arjen työtä. Esimerkiksi KIMPPU-kortteja on käytetty varhaiskasvatuksessa sekä lasten kanssa toimimiseen että perheiden kanssa keskusteluun. Tämä on koettu hyväksi keinoksi kiinnittää huomiota lapsen varhaisiin, kielen kehityksen kannalta keskeisiin puheen pohjataitoihin. Puheterapeutit taas ovat hyödyntäneet kortteja sekä Arjen nelikenttä -työkalua niin asiakastyössään kuin osana konsultoivaa työtä. Juuri tätä puheterapeutin roolia erityisasiantuntijana on saatu alueilla vahvistettua esimerkiksi järjestämällä koulutuksia henkilöstölle ja perheille.

Miten voisimme vielä kehittää ammattilaisten yhteistyötä?

Vaikka KIMPPU-toimintamallin pilotoinnissa on toteutunut paljon yksittäisiä toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä on otettu käyttöön, lapsen ja perheen tuen monialainen, systemaattinen toteutus kaipaa edelleen aktiivista työstöä ja vahvistamista. Kaikkien lapsiperheitä kohtaavien ammattilaisten, KIMPPU-toimintamallissa etenkin neuvolan terveydenhoitajien, varhaiskasvatuksen työntekijöiden sekä puheterapeuttien, yhteistyö on olennaisen tärkeä osa onnistunutta varhaista tukea ja palvelupolun sujuvuutta. Tähän pyritään löytämään edelleen keinoja sekä antamaan tukea Puheen ja kielen kehityksen varhainen moniammatillinen tuki -hankkeen viimeisinä kuukausina.

Jotta pilotoinnista saadut kokemukset voidaan hyödyntää, KIMPPU-toimintamallin lopullisen version muotoilun tueksi järjestetään jatkokehittämisen työpajoja syyskuussa 2026. Yhteiskehittämisen pohjalta voimme muokata sekä itse toimintamallia, koulutuskokonaisuutta että materiaaleja vastaamaan niitä tarpeita, joita perheiden ja ammattilaisten arjesta nousee.

Ilmoittaudu mukaan jatkokehittämisen työpajaan!

Työpajat pidetään 2.9. ja 17.9. Teamsissa. Voit osallistua toiseen tai molempiin työpajoihin.