Mars
Elämää Marsissa?
Jo kauan aikaa sitten uskottiin Marsissa mahdollisesti olevaan älylliseen elämään. Etenkin Marsin läheisyys Maan kanssa ja sen samankaltaisuus Maahan verrattuna herätti uskoa siellä mahdollisesti piilevään elämään.
Nykyihmiskunta on suhteellisen varmasti poissulkenut Marsissa olevan älyllisen elämän mahdollisuuden, mutta sieltä etsitään pieneliöihin viittaavia merkkejä, esimerkiksi nestemäistä vettä ja kemikaaleja. Joitakin elämän edellytyksiä aurinkokuntamme neljännestä planeetasta on löytynyt. Marsin elämän mahdollisuutta tutkitaan yhä ja tullaan tutkimaan vielä pitkään.
Marsin asutus ja Maankaltaistaminen.
Marsin asuttaminen voi olla vaikeaa, sillä ihminen ei selviydy Marsin kaasukehässä ilman avaruuspukua. Marsiin pitäisi siis perustaa asutus, joka pystyy tarjoamaan ihmiselle kaiken tarvittavan esimerkiksi veden, ravinnon sekä tarpeeksi happea.
Tällä hetkellä on olemassa monia tahoja, jotka haluavat asuttaa Marsin tai lähettää sinne ihmisiä. Näistä tahoista realistisesti lähimpänä tavoitettaan on avaruusyhtiö SpaceX.
Ihmiset ovat suunnitelleet Marsin maankaltaistamista, jotta se olisi ihmisille sopiva asuinpaikka. Marsin maankaltaistamisella tarkoitetaan sitä, että Marsiin saatettaisiin istuttaa kasveja, jotka saattaisivat alkaa tuottaa Marsiin lisää ilmaa, joka lisäisi puolestaan Marsin asuinkelpoisuus mahdollisuutta. Marsin asuttamisesta ja Maankaltaistamisesta on kiistelty paljon. Tuntuu olevan ihmisten yleinen mielipide, että jos Marsista löydetään elämää, ei ihminen menisi sinne. Hollantilainen Mars One-projekti on jo valinnut 100 ensimmäistä mahdollista Marsiin menijää, joista kuitenkin tullaan karsimaan pois suurin osa. Tuntuu olevan kaikille selkeä yhtenäinen mielipide, että jos/kun Marsiin lähetetään ensimmäiset ihmiset, eivät he ole enää palaamassa Maahan.
Marsin ja Marstutkimusten historia.
Marsin pinnalla uskotaan aikanaan virranneen suuria määriä vettä. Veteen viittaavia merkkejä ovat esimerkiksi vanhat merenpojat. Nestemäisen veden uskotaan lähteneen Marsista avaruuteen, Marsin vulkaanisen toiminnan loputtua, kun Marsin vetovoima väheni. Marsin pinnan alla saattaa yhä piillä nestemäistä vettä. Marsin paksut napajäät ovat myös vesijäätä
Marsin pinnalla on suuri määrä vanhoja tulivuoria, jotka eivät ole pitkään aikaan purkautuneet. Mars on joskus ollut erittäinkin vulkaanisesti aktiivinen.
Ensimmäiset havainnot Marsista saatiin 1600-luvulla. 1800-luvulle mennessä kaukoputket ja käsitys Marsista olivat kehittyneet niin paljon, että Marsista saatiin piirrettyä karttoja. Marsin tutkiminen ja kartat kehittyivät, kunnes 1960-luvulla ensimmäiset luotaimet lähetettiin kiertämään sitä, ja ottamaan kuvia siitä. 2000-luvulla useat eri tahot ja maat ovat lähettäneet Marsiin omia luotaimiaan/mönkijöitään. Osa Marsiin lähetetyistä luotaimista on kadotettu täysin, kun niihin ei ole saatu enää yhteyttä joko niiden jo laskeuduttua tai jo niiden ollessa matkalla kohteeseensa.
Koko ja etäisyydet
Mars on kooltaan Maata jonkin verran pienempi. Sen pinta-ala on noin 144 800 000 km², kun taas maan on noin 510 100 000 km2 . Marsin massa (6,39E23 kg) on noin 9 kertaa pienempi, kuin Maan. Marsin ja Maan välinen välimatka vaihtelee suuresti sen perusteella, missä vaiheessa ne ovat kiertoaan, vähimmillään Maasta on Marsiin kuitenkin “vain” muutaman kymmenen miljoonan kilometrin matka. Aurinkoon Marsista on keskimäärin noin 227 920 000 km matka.
Marsin vuorokausi on 37 minuuttia maan vuorokautta pidempi. Vuosi kestää Marsissa 678 Maan päivää, eli vajaa 2 Maan vuotta. Marsin akselin kallistuskulma on hyvin samanlainen Maan kanssa.
Kaasukehä ja ilmasto
Marsin kaasukehän paine on noin 1/200 Maan ilmakehän paineesta, eli noin 3–12 millibaaria. Marsin kaasukehä on pääosin hiilidioksidia, mutta siellä on myös pieniä määriä esimerkiksi typpeä ja argonia. Marsin kaasukehä on noin 11 kilometriä korkea.
Marsissa lämpötilat vaihtelevat jopa +30 asteesta alle –100 asteen. Keskilämpötila Marsissa on noin –55 astetta. Marsilla on maan tavoin neljä vuodenaikaa, jotka on helpointa huomata napalakkien muutoksista. Mars on hyvin tuulinen planeetta. Mars-planeetan kiertorata on soikea, joka vaikuttaa sen vuodeaikoihin suuresti.
Kuut ja meteoriitit
Marsilla on kaksi epäsäännöllisen muotoista ja kraatterien kolhimaa kuuta: Phobos ja Deimos, halkaisijaltaan 22,2 km ja 12,4 km. Ne ovat siis erittäin pieniä. On mahdollista, että Mars on “kaapannut” kuut asteroidivyöhykkeestä.
Marsista on singonnut Maahan meteoreja, jotka ovat saanet alkunsa siitä, kun Marsiin on törmännyt toinen meteori. Nämä Marsista maahan singonneet meteorit ovat auttaneet ihmisiä keräämään tietoa Marsista. Marsiin on törmännyt todella paljon meteoreja ja varsinkin sen eteläisellä puoliskolla on todella paljon niiden aiheuttamia kraattereita.
Pinta ja rakenne
Marsin pinnalla on tulivuoria, vanhoja merenpohjia ja mannerta. Mars muistuttaa pinnanmuodoiltaan osittain kuuta ja Maata. Marsin eteläinen puolisko on suurelta osalta kraatterien peitossa, mutta pohjoispuoli on aika sileä. Marsin pinnalla uskotaan joskus virranneen vettä, joka saattaa nyt olla jäätyneenä pölyn peitossa. Marsin pinnan korkeusvaihtelut ovat jopa 31 km, joka tekee siitä noin kolme kertaa karkeamman, kuin Maa on. Marsilla on kilometrien korkuiset napalakit etelä- ja pohjoisnavoilla, niiden uskotaan koostuvan lähes kokonaan vesijäästä. Marsin pinnalla on myös paljon suurempia rotkoja ja kanjoneja, kuin maan pinnalla on.
Marsin pinta on rusehtavan värinen. Värin Marsin pinnalle antaa rautaoksidi- eli ruostepöly. Marsin pinnan päällä on paljon hiekkapölyä, joka on puuteriakin hienompaa. Marsin kaasukehän tuulet aiheuttavat Marsin pinnalle hiekkadyynejä ja monia muita hiekkamuodostumia.
Marsin sisällä on maan tavoin paksu rautaydin. Marsin rautaydin on noin 1700 kilometriä paksu ja koostumukseltaan kiinteä. Marsin kiinteän sisustan vuoksi sillä ei ole magneettikenttää. Marsin kuori on noin 30-85 km paksuinen. Planeettatyypiltään Mars on terrestrinen, eli Maan tavoin kiviplaneetta.