Metsät ja Suot
Vertaisarviointi
Henri on tehnyt hyvää työtä tässä kappaleessa. Omaa pohdintaa olisi voinut olla, mutta oli paljon tietoa.
Tavoiteltu taso:3
Täyttynyt taso:3
Arvosans 10-
T: Siiri S ja Siiri J
Tavoiteltu taso:3
Täyttynyt taso:3
Arvosans 10-
T: Siiri S ja Siiri J
Metsän suurpedot
Taso 3
Karhu
Aikuinen karhu voi painaa jopa 200 kg. Karhu syö yleensä lihaa, mutta kyllä sille kelpaa myös marjat. Karhu kerää ravintoa talveksi. Eriasia on miksi se kerää. Karhu syö kesällä paljon jotta sillä olisi rasvakerros ja, että se lämmittäisisi sitä talvella kun karhu nukkuu talviunia. Talviunet tarkoittaa sitä, että karhu vaipuu horrokseen. Karhu tekee pentuja ja salistaa jotta pennut saavat ruokaa. Karhua kutsutaan metsän kuninkaaksi, mutta karhun ainut vihollinen on ihminen. Karhu pelkää ihmistä,mutta jos hänellä on pentuja niin karhu käy kimppuun suojellakseen pentujaan. Kun karhu saalistaa niin se saalistaa yleensä poroja tai hirviä taikka jos maasta löytyy myyrän kolo alkaa karhu heti kaivaa. Raadot kuten sudet kelpaavat hyvin ruuaksi. Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, mutta karhun näkö kyky ei ole tosin hyvä. Emo synnyttää poikaset pesässä. Poikaset ovat myös hyvin riippuvaisia koko seuraavan kesän ajan. Karhua voidaan kutsua vaaralliseksi vain silloin, kun sillä on pentuja. Karhu kuulee kaikki ihmise jotka ovat metsässä ja heti kun se haistaa ne alkaa se paeta. Paitsi jos sillä on pentuja, koska se suojelee pentuja.
Kuva 1.
Susi
Susi on koira eläin joka saalistaa kaikenlaisia itseään pienempiä eläimiä. Susi on todella pieni petoeläin verrattuna esim karhuun. Susi painaa vain 50kg. Susi on laumaeläin eli pysyy laumansa mukana ja tottelee laimun päällikköä. Yleensä päälliköinä on yksi naaras ja yksi poika. Susi on melko nopea ja tykkää syödä raatoja. Sudella on tosi hyvä kuulo- ja näköaisti. Hajuaistia susi tarvitsee metsästämiseen. Suden nenään haisee veri ja mädäntynyt liha. Hirvi ei ole ongelma laumalle. Kun saalis on saatu tapettua niin se jaetaan johtajat ottavat osansa ja jättävät jäännökset muille lauman jäsenille.
Kuva 2.
Ilves
Ilves on kissaeläin. Ilveksellä on hyväkuuloaisti ja se on todella ketterä. Ilveksellä on todella hyvä näkö joten se pystyy liikkumaan täysin äänettömästi metsässä. Ilves ei ole täydellinen Suomen luontoon, koska ei ole tarpeeksi eläimiä joita syödä jos ei liiku hirveän laajalla alueella. Joten eläimiä ei ole niin paljon kuten vaikka afrikassa. Ilvesemo Synnyttää pentuja keväällä jonkin kiven lohkareen sisällä tai puun alla. Naaras kuitenkin huolehtii yksin kaikista pennuista pentuja tulee yleensä 1-3. Ilves on rauhoitettu eläin sitä saa metsästää vain erikois lupien kanssa. Ilves metsästää väijymällä. Suomessa ilveksiä ei asusta kuin 2000 kpl.
Kuva 3.
Ahma
Ahma on näätäeläin. Ahma painaa vain 20 kg. Ahma voi syödä myös jäätyneitä raatoja. Ahma voi juosta pitkiä matkoja ja saalistaa samalla. Niin ahma saa energiaa eikä aina pelkästään samaa ruokaa joten sen on helpompi saada tarvittava ruoka. Ainut mikä ahmassa ei ole niin hyvä on se, että niitä ei juurikaan ole suomessa. Ahmat ovat uhanalainen laji ja ne kaikki on rauhotettu sitä varten, että niitä voidaan suojella paremmin. Ahma synnyttää lumimajassa ja suojelee niitä yksin. Ahma joutuu hakemaan kaikille pennuille ruokaa jotta pennut kasvaisivat. Ahma mm. voi vaikka saalistaa pienen poron ja viedä sen lumipesään syötäväksi. Ahma on todella vahva ja siksi se voi saalistaa suuriakin eläimiä jopa suurempia, kun on itse.
Kuva 4.
Lähteet:
Kuva .1
https://www.aamulehti.fi/a/200811992
Kuva .2
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006098263.html
Kuva .3
https://www.korkeasaari.fi/elain/ilves/
Kuva .4
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html
Karhu
Aikuinen karhu voi painaa jopa 200 kg. Karhu syö yleensä lihaa, mutta kyllä sille kelpaa myös marjat. Karhu kerää ravintoa talveksi. Eriasia on miksi se kerää. Karhu syö kesällä paljon jotta sillä olisi rasvakerros ja, että se lämmittäisisi sitä talvella kun karhu nukkuu talviunia. Talviunet tarkoittaa sitä, että karhu vaipuu horrokseen. Karhu tekee pentuja ja salistaa jotta pennut saavat ruokaa. Karhua kutsutaan metsän kuninkaaksi, mutta karhun ainut vihollinen on ihminen. Karhu pelkää ihmistä,mutta jos hänellä on pentuja niin karhu käy kimppuun suojellakseen pentujaan. Kun karhu saalistaa niin se saalistaa yleensä poroja tai hirviä taikka jos maasta löytyy myyrän kolo alkaa karhu heti kaivaa. Raadot kuten sudet kelpaavat hyvin ruuaksi. Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, mutta karhun näkö kyky ei ole tosin hyvä. Emo synnyttää poikaset pesässä. Poikaset ovat myös hyvin riippuvaisia koko seuraavan kesän ajan. Karhua voidaan kutsua vaaralliseksi vain silloin, kun sillä on pentuja. Karhu kuulee kaikki ihmise jotka ovat metsässä ja heti kun se haistaa ne alkaa se paeta. Paitsi jos sillä on pentuja, koska se suojelee pentuja.
Kuva 1.
Susi
Susi on koira eläin joka saalistaa kaikenlaisia itseään pienempiä eläimiä. Susi on todella pieni petoeläin verrattuna esim karhuun. Susi painaa vain 50kg. Susi on laumaeläin eli pysyy laumansa mukana ja tottelee laimun päällikköä. Yleensä päälliköinä on yksi naaras ja yksi poika. Susi on melko nopea ja tykkää syödä raatoja. Sudella on tosi hyvä kuulo- ja näköaisti. Hajuaistia susi tarvitsee metsästämiseen. Suden nenään haisee veri ja mädäntynyt liha. Hirvi ei ole ongelma laumalle. Kun saalis on saatu tapettua niin se jaetaan johtajat ottavat osansa ja jättävät jäännökset muille lauman jäsenille.
Kuva 2.
Ilves
Ilves on kissaeläin. Ilveksellä on hyväkuuloaisti ja se on todella ketterä. Ilveksellä on todella hyvä näkö joten se pystyy liikkumaan täysin äänettömästi metsässä. Ilves ei ole täydellinen Suomen luontoon, koska ei ole tarpeeksi eläimiä joita syödä jos ei liiku hirveän laajalla alueella. Joten eläimiä ei ole niin paljon kuten vaikka afrikassa. Ilvesemo Synnyttää pentuja keväällä jonkin kiven lohkareen sisällä tai puun alla. Naaras kuitenkin huolehtii yksin kaikista pennuista pentuja tulee yleensä 1-3. Ilves on rauhoitettu eläin sitä saa metsästää vain erikois lupien kanssa. Ilves metsästää väijymällä. Suomessa ilveksiä ei asusta kuin 2000 kpl.
Kuva 3.
Ahma
Ahma on näätäeläin. Ahma painaa vain 20 kg. Ahma voi syödä myös jäätyneitä raatoja. Ahma voi juosta pitkiä matkoja ja saalistaa samalla. Niin ahma saa energiaa eikä aina pelkästään samaa ruokaa joten sen on helpompi saada tarvittava ruoka. Ainut mikä ahmassa ei ole niin hyvä on se, että niitä ei juurikaan ole suomessa. Ahmat ovat uhanalainen laji ja ne kaikki on rauhotettu sitä varten, että niitä voidaan suojella paremmin. Ahma synnyttää lumimajassa ja suojelee niitä yksin. Ahma joutuu hakemaan kaikille pennuille ruokaa jotta pennut kasvaisivat. Ahma mm. voi vaikka saalistaa pienen poron ja viedä sen lumipesään syötäväksi. Ahma on todella vahva ja siksi se voi saalistaa suuriakin eläimiä jopa suurempia, kun on itse.
Kuva 4.
Lähteet:
Kuva .1
https://www.aamulehti.fi/a/200811992
Kuva .2
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006098263.html
Kuva .3
https://www.korkeasaari.fi/elain/ilves/
Kuva .4
http://www.suurpedot.fi/lajit/ahma.html
Hyönteiset ja hämähäkit
Taso 3
Hämähäkit
Hämähäkit eroavat normi hyönteisita sillä tavalla, että niillä on kahdeksan jalkaa. Hämähäkki voi kutoa verkon jolla sitten salistaa, kun näläntarve iskee. Yleensä hämähäkit saalistavat hyönteisiä. Siksi hämähäkkejä voidaan kutsua pedoiksi. Osa hämähäkeistä on myrkyllisiä ja jopa tappavia. Suomeenkin on voinut tulla esim kuljetuksien mukana jotka on tullut ulkomailta Suomeen. Ei myrkyllisiä hämähäkkejä ole kuopiossa yleensä ne on jossain tavara kellareissa taikka postin säilytys huoneissa. Kaikki myrkylliset hämähäkitkin voidaan liiskata ja siihen pyritään. Hämähäkit todetusti pelkäävät ihmistä, mutta jos ihminen käy kimppuun saattaa suuremmat hämähäkit hyökätä puollustaakseen itseään. Suuret verkot joita on luonnossa on hämähäkkien metsätys verkkoja eli jos menet metsään ja näät verkon. Elä riko sitä ellei ole ihan pakko. Hämähäkit metsästävät hyttysiä ja paarmoja joista me ihmiset emme tykkää. Hämähäkin normaali elämä on tehdä verkko saalistaa ja tehdä lapsi hämähäkkejä. Hämähäkki on hyödyllinen myös käärmeiden kanssa hämähäkki käy vielä perkaamassa sen jäljelle jääneen lihan joka muurahaisilta jää yli.
Kuva 1.
Muurahaiset
Muurahaiset ovat hyönteisiä ja niillä on myös kuusi jalkaa. On olemassa kekomuurahaisia kekomuurahaiset on metsiemme merkittävimpiä muurahaisia jotka rakentavat keon ja on olemassa muurahaisia jotka asuvat kiven koloissa. Muurahaiset ovat hajottajia. Kaikki kuollut minkä ne näkevät on niille ruokaa. Jos lintu kuolee ja jää maahan on muurahaiset heti kimpussa. Sokerimuurahaiset tykkäävät kaikesta missä on sokeria. Jätski on niiden lempi syötävää. Muurahainen ei välttämättä kuole jos koitat liiskata sillä muurahaisilla on kova kuori. Kaikilla muurahaisilla on vahvat leuat joilla purra tai ottaa kiinni jostain. Muurahaisen purema johtuu siitä, että muurahainen koittaa puollustaa itseään. Leuoissa joilla muurahaiset purevat on myrkkyä joka ei tapa, mutta kirvelee vähän. Muurahaiset tekevät kaken yhdessä eli keossa saattaa asua 25 000 muurahaista. Isoimmissa jopa 50 000 muurahaista. Muurahainen voi imeä kirvoista mesikastetta. Muurahainen lisääntyy munimalla. Muurahainen munii valkoisia pillereiden näköisiä munia. Muurahainen kätkee munat yleensä pesän sisään tai kiven alle. Yleensä kuningatarmuurahainen lisääntyy ja muut ovat työläisiä. Muurahaiset elävät yleensä yhdyskunnissa.
Kuva 2.
Hyönteiset
Hyönteiset kuten perhoset ovat kasvissyöjiä ja osa petoja. Perhonen on aluksi toukka ja menee pussiin valmistamaan siipiä joilla lentää. Hyttysiä voidaan kutsua maailman vaarallisemmiksi hyönteisiksi, koska niitä on niin on niin paljon ja ne voivat levittää tauteja. Ampiaisen pisto sattuu siksi, koska ihoon menee myrkkyä joka kirvelee. 100 ampiaisen pistos voi jopa tappaa jotkun allergikot jotka ovat allergisia ampiaisille.
Kuva 3.
Hyönteisryhmät
Yleisiä hyönteisryhmiä on: perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset. Perhosen toukkat ovat kasvissyöjiä yleensä puiden lehdet kelpaavat ruuaksi alkuaikoina. Useat kovakuoriaiset esim maakitäjät ovat petoja.
Kuva 4.
Lähteet:
KUVA 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi2hpDXvLLlAhU9xcQBHa0QB48QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FH%25C3%25A4m%25C3%25A4h%25C3%25A4kit&psig=AOvVaw06Zh_2dtvistRhhYigK17B&ust=1571923248481842
KUVA 2.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000758625.html
KUVA 3.
http://www.student.oulu.fi/~jonnaka/Selkarangattomat/hyonteiset.htm
KUVA 4.
https://www.kaleva.fi/lukijalta/kuvat/56710/
Hämähäkit
Hämähäkit eroavat normi hyönteisita sillä tavalla, että niillä on kahdeksan jalkaa. Hämähäkki voi kutoa verkon jolla sitten salistaa, kun näläntarve iskee. Yleensä hämähäkit saalistavat hyönteisiä. Siksi hämähäkkejä voidaan kutsua pedoiksi. Osa hämähäkeistä on myrkyllisiä ja jopa tappavia. Suomeenkin on voinut tulla esim kuljetuksien mukana jotka on tullut ulkomailta Suomeen. Ei myrkyllisiä hämähäkkejä ole kuopiossa yleensä ne on jossain tavara kellareissa taikka postin säilytys huoneissa. Kaikki myrkylliset hämähäkitkin voidaan liiskata ja siihen pyritään. Hämähäkit todetusti pelkäävät ihmistä, mutta jos ihminen käy kimppuun saattaa suuremmat hämähäkit hyökätä puollustaakseen itseään. Suuret verkot joita on luonnossa on hämähäkkien metsätys verkkoja eli jos menet metsään ja näät verkon. Elä riko sitä ellei ole ihan pakko. Hämähäkit metsästävät hyttysiä ja paarmoja joista me ihmiset emme tykkää. Hämähäkin normaali elämä on tehdä verkko saalistaa ja tehdä lapsi hämähäkkejä. Hämähäkki on hyödyllinen myös käärmeiden kanssa hämähäkki käy vielä perkaamassa sen jäljelle jääneen lihan joka muurahaisilta jää yli.
Kuva 1.
Muurahaiset
Muurahaiset ovat hyönteisiä ja niillä on myös kuusi jalkaa. On olemassa kekomuurahaisia kekomuurahaiset on metsiemme merkittävimpiä muurahaisia jotka rakentavat keon ja on olemassa muurahaisia jotka asuvat kiven koloissa. Muurahaiset ovat hajottajia. Kaikki kuollut minkä ne näkevät on niille ruokaa. Jos lintu kuolee ja jää maahan on muurahaiset heti kimpussa. Sokerimuurahaiset tykkäävät kaikesta missä on sokeria. Jätski on niiden lempi syötävää. Muurahainen ei välttämättä kuole jos koitat liiskata sillä muurahaisilla on kova kuori. Kaikilla muurahaisilla on vahvat leuat joilla purra tai ottaa kiinni jostain. Muurahaisen purema johtuu siitä, että muurahainen koittaa puollustaa itseään. Leuoissa joilla muurahaiset purevat on myrkkyä joka ei tapa, mutta kirvelee vähän. Muurahaiset tekevät kaken yhdessä eli keossa saattaa asua 25 000 muurahaista. Isoimmissa jopa 50 000 muurahaista. Muurahainen voi imeä kirvoista mesikastetta. Muurahainen lisääntyy munimalla. Muurahainen munii valkoisia pillereiden näköisiä munia. Muurahainen kätkee munat yleensä pesän sisään tai kiven alle. Yleensä kuningatarmuurahainen lisääntyy ja muut ovat työläisiä. Muurahaiset elävät yleensä yhdyskunnissa.
Kuva 2.
Hyönteiset
Hyönteiset kuten perhoset ovat kasvissyöjiä ja osa petoja. Perhonen on aluksi toukka ja menee pussiin valmistamaan siipiä joilla lentää. Hyttysiä voidaan kutsua maailman vaarallisemmiksi hyönteisiksi, koska niitä on niin on niin paljon ja ne voivat levittää tauteja. Ampiaisen pisto sattuu siksi, koska ihoon menee myrkkyä joka kirvelee. 100 ampiaisen pistos voi jopa tappaa jotkun allergikot jotka ovat allergisia ampiaisille.
Kuva 3.
Hyönteisryhmät
Yleisiä hyönteisryhmiä on: perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset. Perhosen toukkat ovat kasvissyöjiä yleensä puiden lehdet kelpaavat ruuaksi alkuaikoina. Useat kovakuoriaiset esim maakitäjät ovat petoja.
Kuva 4.
Lähteet:
KUVA 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi2hpDXvLLlAhU9xcQBHa0QB48QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FH%25C3%25A4m%25C3%25A4h%25C3%25A4kit&psig=AOvVaw06Zh_2dtvistRhhYigK17B&ust=1571923248481842
KUVA 2.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000758625.html
KUVA 3.
http://www.student.oulu.fi/~jonnaka/Selkarangattomat/hyonteiset.htm
KUVA 4.
https://www.kaleva.fi/lukijalta/kuvat/56710/
Jäkäliä, sammalia ja sienijä + Metsäpalo
Taso 3
Tämä merkintä käsittelee Jäkäliä, sammalia ja sienijä + Metsäpaloa
Jäkälä
Kuva 1.
Jäkälät on ihmeellisiä eliöitä, koska niissä kasvaa leviä ja sieni. Levät on kasvi joka pystyy yhteyttämiseen (lisäsin kaavan alas) ne antavat sokeria jäkälälle joka antaa sen eteen päin. Joten se on molemmille hyödyllistä ja jäkälä saa siitä ravinteet niin sekin kasvaa hyvin. Kun jäkälää katsoo se ei näytä yhtenäiselle kasville vaan se sisältää kahta eri asiaa jotka ovat sieni ja tuhannet levit. Jäkälillä on sekovarsi se koostuu sieni osakkaasta. Jäkäliä voidaan jaotella ryhmiin eri kasvu tapojen mukaan jotka on rupi-, lehti- ja pensasjäkäliin. Jäkälät tykkäävät aloittaa kasvun kivelle/kalliolle. Se kasvaa kyllä muuallekin, mutta kallion tai kiven lähellä on paras kasvu alusta sammalelle ja jäkälälle. Suotkin hoitavat hommansa, koska suot ovat kosteita maaperä raviteikasta. Meidän pihalla on kivi jossa on molempia sekä jäkälää, että sammalta. Vieressä on ollut koivuja ja, kun ne kaadettiin niin niidenkin päälle on nyt kasvanut jäkälää vaikka oikesti yritimme tappaa ne, mutta siihen alkoikin vain kasvaa sammalta ja jäkälää.
Kuva 2.
Kuva on palleroporonjäkälästä.
Sammalet
Sammalella ei ole lainkaan kasvien tärkeimpiä osia. Sammalella ei ole ollenkaan juuria tai kukkia. Sammalelle hyvä kasvualusta on kalliolla tai niiden päällä. Sammal ottaa kaiken saamansa veden maan pinnalta, koska ei sammal voi ottaa sitä maastsa ilman juuria joten kaikki tarvittava vesi pitää kerätä pinnalta tai päälle sataneesta vedestä. Sammalia on monen laisia ja yleisiäkin on monia. yksi on lehtisammal sitä kasvaa paljon joka puolella mailmaa paitsi keskustoissa joissa ei ole kasvu tilaa sammalelle. Ulkomailla sammal ei menesty, koska ulkomailla ei sada niin paljon kuin suomessa.
Kuva 3.
Sienet
Sienet elävät rihiönä maan alla. Sienellä on kaksi osaa jotka on lakki ja jalka. Suomen yleisin sieni on kärpässieni. Kärpäsientä on vaarallista syödä. Erikseen on tietysti syönti sienet. Suomen yleisin ja rakastetuin syönti sieni in kanttarelli. Siitä voi tehdä, vaikka kanttarelli kastiketta. Sienen soluissa ei ole lainkaanviherhiukkasia. Suomessa myös herkku sieni on yleistä, koska sitä laitetaan niin moneen ruokaan. Eri itiöemät poikkeavat täysin muodoltaa. Sienet eivät pysty ehteyttämiseen. Sienet kasvavat maan alta joten niiden ei tarvitse yhteyttää, koska ne vain kasvavat ja kuolevat. Jos ne eivät kerta pysty yhteyttämiseen niin ei ne kasva kuin kerran ja sitten ne kuolevat ja siihen kasvaa seuraava sieni. Osa sienistä kasvattaa itsensä puun juuren viereen ja varastaa puulta sokeria. Se auttaa sientä kasvamaan ja sieni ei kuole niin nopeasti jos se saasokeria niin helposti. Sieni kuitenkin antaa puulle rihmastonsa avulla vettä puulle.
Kuva 4.
Yhteyttämisen kaava on:
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo ➞ C6H12O6 + 6 O2
hiilidioksidi + vesi + auringon valo ➞ sokeri + happi
Symbioosi
Symbioosi tarkoittaa yhteis elämää esim kanttarelli ja koivu ovat symbioosissa elikkä jos lähdet sienestämään niin kannattaa etsiä koivuja, koska niiden läheltä löytää kanttarellejä. Symbioosi voi tarkoittaa myös yksilöiden ja kantojen suhteseen. Sinet ja puut ovat siksi symbioosissa, koska sienellä ei ole lainkaan kukkia joissa olisi viherhiukkasia taikka lehtiä joissa olisi viherhiukkasia joten se antaa puulle vettä rihmastonsa avulla puu taas antaa sokeria juurien kautta. Siksi symbioosia kutsutaan nimellä symbioosi, koska siinä tapahtuu puun ja sienen vaihtokauppa.
Kuva 5.
Metsäpalot
Metsäpaloja voidaan kuvitella, että metsä palaisi kokonaan, mutta esim sinisiipiperhoset ovat selvinneet metsäpalojen vuoksi. Metsäpalot antavat linnuille uuden näkökentän. Kaikki puut palavat, mutta tärkeintä on, että se myös hyödyttää eläimiä. Pensas kerroksen alla kenttäkerros. kenttäkerroksen alla on pohjakerros. Kaikkein alinpana on maaperä. Metsä palot on hyvä juttu siihen mennessä, kun metsää ei pala liikaa metssää voi palaa vähän, mutta jos palaa liikaa niin se on sitten myös liikaa. Ei metsää tarkoituksella polteta. Metsäpalo voi syttyä vaikka salamasta joka lyö puun latvaan ja sitä kautta koko metsään jos tilanne koetaan vaaralliseksi niin kutsutaan palokunta paikalle joka sammuttaa palon. Siksi me ihmiset emme koe metsäpaloa kovinkaan vaaralliseksi.
Miten sieni ja kasvi eroaa toisitaan
Kasvin rakenne: kukka/kukinto, juuret, varsi ja lehdet
Sienen rakenne: Jalka ja lakki Sieneltä puuttuu viher hiukkaset joilla yhteyttää (sokeri).
Sienellä ei ole lainkaan juuria tai lehtiä. Siksi sienellä ei voi olle edes viherhiukkasia joilla sitten yhteyttää. Sieni ja puu tekevät vaihtokaupan joka hyödyttää molempia. Sieni saa sokeria ja puu vettä.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjD5-n9lfvkAhXBepoKHU1fAvoQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.ekofokus.com%2F2016%2F08%2Fjakalat-eivat-olekaan-pariskunta-vaan.html&psig=AOvVaw3FzUHeHmb-F9W5Ar8Jt7NQ&ust=1570022588763873
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiPpo3FmvvkAhWlw6YKHbpoCHgQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.vastavalo.net%2Fjakala-jakalat-poronjakalat-palleroporonjakala-107948.html&psig=AOvVaw0IVLiee0l1TCxS05rrXcdO&ust=1570024274745199
Kuva 3.
https://peda.net/kuopio/p/pihkainmaki/luokkien-sivut/5/bjm5/e5o/e5/metsat2/aluskasvillisuus/sammalia
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwj4wLTbyILlAhXJepoKHad7DloQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.mtvuutiset.fi%2Fmakuja%2Fartikkeli%2Fmetsasienet-sateilevat-edelleen-yli-riskirajojen-muista-kasitella-oikein%2F6544588&psig=AOvVaw1DrUGikqnXiC_2BjTYX-1x&ust=1570277238827710
Kuva 5.
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/sienet/mita-sienet-ovat
Mänty ja kuusi on havupuita
Taso 3
Tämä teksti käsittelee kuusta ja mäntyä.
Suuri johdanto havupuista siihen alla olevasta linkistä
https://core.ac.uk/download/pdf/52271992.pdf
Yleistä
Kuusi ja mänty on havupuita. Niiden lehtiä kutsutaan neeulasiksi. Neulasten pinta on vahamainen, jotta kaikki vesi ei haihtuisi pois. Siten kuusi ja mänty pystyvät asuumaan vaikka keskellä saarta. Neulaset kestävät myös pakkasta ja sen takia kuusen männyn ei tarvitse tiputtaa neulasia talveksi. Kuusissa ja männyissä on käpyjä kuusessa kuusenkäpyjä ja männyssä männynkäpyjä. Mänty ja kuusi lisääntyvät käpyihin muodostuneiden siementen avulla. Kun siemenet ovat valmiita kävyn kuori aukeaa ja siemenet tippuvat maahan. Orava ja käpylinnut tykkäävät syödä kuusen ja männyn käpyjä.
Siemen ei välttämättä kasvata uutta puuta. Männyn ja kuusen taimenia voidaan kuitenkin istuttaa ja kasvattaa.
Kuva 1.
Kuusi
Kuusi on Suomen yleisin havupuu. Kuusessa kasvavien neulasten pinta on vahamainen siksi, koska muuten kaikki vesi karkaisi ilmaan. Kuusi on vaatimaton puu se tarkoittaa että kuusi ei tarvitse hirveästi ravinteita. Kuusi kasvaa vaatimattomissa kohdissakin esim soilla kasvaa paljon kuusiam ja myös mäntyjä. Kuusia on erilaisia mutta Suomen yleisin kuusi laji on metsäkuusi. Metsä kuusi kasvaa yleensä 30-45 metriä pitkäksi. Kuusi tuottaa pihkaa. Pihka on tahmea ja tarttuva aine jota on ennenvanhaan käyttetty liimana ja asioiden kiinnitys välineenä.
Kuva 2.
Mänty
Männystä olevat neulaset pysyvät kiinni männyssä noin 3-5 vuotta. Mänty on havupuu. Mäntyyn kasvaa käpyjä niin kuin kuuseenkin. Männyn ja kuusen kävyt ovat melkein saman näköisiä. Mänty kasvaa yleensä 15-30 metriä pitkäksi. Männyn neulaset ovat aina pareissa kääpiöversoissa. Mänty elää normaalisti 300-400 vuotiaaksi. Ja Suomen vanhin mänty on elänyt 780 vuotiaaksi. Männyn kukinta-aika on kesäkuun alussa. Jos menet metsään joka on täynnä mäntyjä niin saatat tulla kohdalle jossa 20 cm kerros käpyjä yhdessä kohdassa. Männyissä olevia lehtiä kutsutaan neulasiksi. Normaali mänty ei ole tuottava puu paitsi polttopuita kuitenkin saa männystä hyvin. Mänty on pitkä ja paksu puu jossa oksia ei ole hirveän alhaalla.
Kuva 3.
Tässä on suomen vanhin mänty ja siitä lisätietoja alla olevasta linkistä!!!
(https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha pystyssa&ved=2ahUKEwifkLus2MPkAhWp8aYKHZdWCFIQFjAHegQIDBAJ&usg=AOvVaw38FtoDpT95dJaoIrl4p_oD&cshid=1568030462258) siinä lisätietoja.
Havupuiden hyväksikäyttö
Havupuut esim kuusi mänty ovat hyviä ja palavia polttopuitta jos siihen haluat niitä käyttää. Kaikki puut käivät polttopuiksi kuhan ne ovat kuivia mutta esim mänty on yleinen polttopuu jota esim meidän puuliiteristä löytyy. Puita kaadetaan jotta polttopuita saataisiin ja jotta niitä voitaisi myydä vaikka kaupassa esim PUUILOSSA myydään 20 kg säkeissä polttopuita. Polttopuut ei ole ainoa hyödynnettävistä asioista. Puut kuten kuusi ja mänty toimivat mänty on kestävä puu joka voi kasvaa pitkäksi ilman että runko katkeaa ja siksi niitä hyödynnetään esim Vesileppiksen seikkailu puistossa. Siällä olevat kiipeily radat on rakennettu mäntyihin, koska mänty on kestävä puu.
Kuva 4.
Kuva 5.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi1nL634cDkAhV766YKHR-WBRwQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.ikkunasuomenluontoon.fi%2Fnode%2F24343&psig=AOvVaw1Wu8Uko11I-XCvpj6DWFEq&ust=1568016111948637
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjosJK3h8bkAhUu2aYKHWmFDrUQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.iltalehti.fi%2Fasumisartikkelit%2Fa%2F72adaa2c-4169-4930-87ad-c8fc47111057&psig=AOvVaw34c-UUsMqnTf5TMy0DvS_F&ust=1568198104813057
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi7vf6Q28PkAhVyz6YKHf7aCj8QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw0BOoFT4DfcsJZj_szcM6LO&ust=1568117517765606
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjQ9aiBi8bkAhXy0aYKHQ6WAKcQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.seikkailupuistoleppis.fi%2Fgalleria&psig=AOvVaw1GfxKMBpAS7ofyNP7uHF7s&ust=1568199054670329
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjQ1auyi8bkAhXLcJoKHdaYApoQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.puutila.fi%2F&psig=AOvVaw2PzeM6B_Tr5uk6sM-7UkEG&ust=1568199176493793
Tämä teksti käsittelee kuusta ja mäntyä.
Suuri johdanto havupuista siihen alla olevasta linkistä
https://core.ac.uk/download/pdf/52271992.pdf
Yleistä
Kuusi ja mänty on havupuita. Niiden lehtiä kutsutaan neeulasiksi. Neulasten pinta on vahamainen, jotta kaikki vesi ei haihtuisi pois. Siten kuusi ja mänty pystyvät asuumaan vaikka keskellä saarta. Neulaset kestävät myös pakkasta ja sen takia kuusen männyn ei tarvitse tiputtaa neulasia talveksi. Kuusissa ja männyissä on käpyjä kuusessa kuusenkäpyjä ja männyssä männynkäpyjä. Mänty ja kuusi lisääntyvät käpyihin muodostuneiden siementen avulla. Kun siemenet ovat valmiita kävyn kuori aukeaa ja siemenet tippuvat maahan. Orava ja käpylinnut tykkäävät syödä kuusen ja männyn käpyjä.
Siemen ei välttämättä kasvata uutta puuta. Männyn ja kuusen taimenia voidaan kuitenkin istuttaa ja kasvattaa.
Kuva 1.
Kuusi
Kuusi on Suomen yleisin havupuu. Kuusessa kasvavien neulasten pinta on vahamainen siksi, koska muuten kaikki vesi karkaisi ilmaan. Kuusi on vaatimaton puu se tarkoittaa että kuusi ei tarvitse hirveästi ravinteita. Kuusi kasvaa vaatimattomissa kohdissakin esim soilla kasvaa paljon kuusiam ja myös mäntyjä. Kuusia on erilaisia mutta Suomen yleisin kuusi laji on metsäkuusi. Metsä kuusi kasvaa yleensä 30-45 metriä pitkäksi. Kuusi tuottaa pihkaa. Pihka on tahmea ja tarttuva aine jota on ennenvanhaan käyttetty liimana ja asioiden kiinnitys välineenä.
Kuva 2.
Mänty
Männystä olevat neulaset pysyvät kiinni männyssä noin 3-5 vuotta. Mänty on havupuu. Mäntyyn kasvaa käpyjä niin kuin kuuseenkin. Männyn ja kuusen kävyt ovat melkein saman näköisiä. Mänty kasvaa yleensä 15-30 metriä pitkäksi. Männyn neulaset ovat aina pareissa kääpiöversoissa. Mänty elää normaalisti 300-400 vuotiaaksi. Ja Suomen vanhin mänty on elänyt 780 vuotiaaksi. Männyn kukinta-aika on kesäkuun alussa. Jos menet metsään joka on täynnä mäntyjä niin saatat tulla kohdalle jossa 20 cm kerros käpyjä yhdessä kohdassa. Männyissä olevia lehtiä kutsutaan neulasiksi. Normaali mänty ei ole tuottava puu paitsi polttopuita kuitenkin saa männystä hyvin. Mänty on pitkä ja paksu puu jossa oksia ei ole hirveän alhaalla.
Kuva 3.
Tässä on suomen vanhin mänty ja siitä lisätietoja alla olevasta linkistä!!!
(https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha pystyssa&ved=2ahUKEwifkLus2MPkAhWp8aYKHZdWCFIQFjAHegQIDBAJ&usg=AOvVaw38FtoDpT95dJaoIrl4p_oD&cshid=1568030462258) siinä lisätietoja.
Havupuiden hyväksikäyttö
Havupuut esim kuusi mänty ovat hyviä ja palavia polttopuitta jos siihen haluat niitä käyttää. Kaikki puut käivät polttopuiksi kuhan ne ovat kuivia mutta esim mänty on yleinen polttopuu jota esim meidän puuliiteristä löytyy. Puita kaadetaan jotta polttopuita saataisiin ja jotta niitä voitaisi myydä vaikka kaupassa esim PUUILOSSA myydään 20 kg säkeissä polttopuita. Polttopuut ei ole ainoa hyödynnettävistä asioista. Puut kuten kuusi ja mänty toimivat mänty on kestävä puu joka voi kasvaa pitkäksi ilman että runko katkeaa ja siksi niitä hyödynnetään esim Vesileppiksen seikkailu puistossa. Siällä olevat kiipeily radat on rakennettu mäntyihin, koska mänty on kestävä puu.
Kuva 4.
Kuva 5.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi1nL634cDkAhV766YKHR-WBRwQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.ikkunasuomenluontoon.fi%2Fnode%2F24343&psig=AOvVaw1Wu8Uko11I-XCvpj6DWFEq&ust=1568016111948637
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjosJK3h8bkAhUu2aYKHWmFDrUQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.iltalehti.fi%2Fasumisartikkelit%2Fa%2F72adaa2c-4169-4930-87ad-c8fc47111057&psig=AOvVaw34c-UUsMqnTf5TMy0DvS_F&ust=1568198104813057
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi7vf6Q28PkAhVyz6YKHf7aCj8QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw0BOoFT4DfcsJZj_szcM6LO&ust=1568117517765606
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjQ9aiBi8bkAhXy0aYKHQ6WAKcQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.seikkailupuistoleppis.fi%2Fgalleria&psig=AOvVaw1GfxKMBpAS7ofyNP7uHF7s&ust=1568199054670329
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjQ1auyi8bkAhXLcJoKHdaYApoQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.puutila.fi%2F&psig=AOvVaw2PzeM6B_Tr5uk6sM-7UkEG&ust=1568199176493793
Puut ovat tuottajia
Taso 3
Puut
Puun osia on juuret jotka keräävät vettä ja ravinteita puulle. Runko on tärkeä osa puulle koska puunrungon pitää kasvaa jotta lehdet pääsevät auringon valoon. Lehdet keräävät auringon valoa ja hiilidioksidia ilmasta ja hiilidioksidia joita tarvitaan esimerkiksi yhteyttämiseen "siitä myöhemmin lisää".
Koivu
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta eri lajia, hieskoivuja ja raiduskoivuja. Hies- ja rauduskoivut ovat kylmissä paikoissa jopa kilpailukykyisiä kuuselle, joka on yleisin puu Suomen metsissä. Koivuja kasvaa sekaisin havupuiden joukossa ja metsissä yleisesti.
Kuva 1.
Mänty
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvä oksissa 3-5 vuotta. Männyt ovat yleensä täysikasvuisina 15-30 metriä pitkiä ja pisimmät saattavat
olla jopa 40 metrisiä. Yleensä mänty elää 200-300 vuotta vanhaksi ja harvoin jopa 400 vuotiaaksi. Mänty "niin sanotusti kukkii eli kasvattaa mäntyyn kävyt" kesäkuun alkupuolella. Mänty tuottaa männynkäpyjä. Jos menet metsään, joka on täynnä mäntyjä, niin käpyjä saattaa olla joissakin kohdissa vaikka 20 cm:in kerros. Mänty tiputtaa myös käpyjä.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
Suomen vanhin mänty on noin 780 vuotta vanha. (Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa)
Kuusi
Euroopassa olevat kuuset voivat kasvaa jopa 30-45 metrin korkuisiksi. Balkanilla olevat kuuset voivat kasvaa jopa 60 m:siksi. Kuusen neulasten
pituus on noin 1,5cm-2,5cm. Siperian kuuset ovat kasvu tavaltaan jonkin verran ohuempia, niissä on myös lyhyemmät oksat ja ne ovat lyhyempiä. Kuusi on havupuu (mänty on myös havupuu), joka tuottaa paljon kuusenkäpyjä.
Kuva .5
Kuva .6
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava
Hiilidioksidista, vedestä ja auringon valosta, puu tuottaa sokeria ja happea.
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo ➞ C6H12O6 + 6 O2
C = hiili O = happi H = vety
Fotosynteesi eli yhteyttäminen
Puunjuuret keräävät maasta vettä ja ravinteita. Vesi nousee puunrunkoon ja sitä kautta latvaan lehtiin. Lehdet keräävät hiilidioksidia ilmasta. Lehdet keräävät myös auringon säteilyä, josta puu saa energian yhteyttämiseen. Lehden solut muuttavat hiilidioksidin ja veden auringon valon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tätä reaktiota kutsutaan yhteyttämiseksi. Sokeri varastoituu puiden juuriin ja sitä käyttämällä puu pystyy kasvamaan ja lisääntymään. Happi taas on elintärkeää ihmisille.
Kuva 5.
Energian jakaminen
Kun metsäjänis syö kasvin ja kettu syö kasvissyöjän ja kun kettu kuolee tulee hajottajat. Hajottajia ovat esimerkiksi bakteerit, hyenteiset ja madot.
Näin energia siirtyy kasvis syöjältä lihan syöjälle.
Kuva 6.
Tykkään itse puista talvella, kun silloin niiden päälle sataa lunta ja silloin niiden alla voi leikkiä. Minä olen tehnyt puista monta majaa. Syksyllä en tykkää puista, koska pitää haravoida niin paljon. Siinä on yksi hyvä puoli. Lehdistä voi tehdä lehtikasoja joihin voi hyppiä. Puut muutenkin on hyvä energian lahde meille ihmisille. Puista syntyy happea ja meidän pihassa on puita hirmu kasa. Meiltä piti kaataa kolme koivua, koska ne olivat edessä. Sen jälkeen piti tehdä paljon puutöitä. Tykkään puutöistä silloin, kun pappa tulee meille käymään ja tuo hirveästi hallottuja puita. Silloin kaasaamme ne kaikki yhdessä ja se on kivaa.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwj4jMXMu7TkAhVMxKYKHSYHAXkQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2F848df6a2800&psig=AOvVaw08tCE0sohHjMgB2ftwLhF6&ust=1567593650121639
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiv6bS7kbfkAhXkwqYKHeUQA3IQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpixabay.com%2Ffi%2Fphotos%2Fm%25C3%25A4nty-k%25C3%25A4py-t%25C3%25A4rke%25C3%25A4%25C3%25A4-%25C3%25B6ljy-havu-2988599%2F&psig=AOvVaw1nzCGuQn4yCRniEC_ZnZw2&ust=1567685282855472
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwia0uamv7TkAhUVw8QBHS62C8YQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fseura.fi%2Filmiot%2Ftiede-ja-luonto%2Ftunnetko-mannyn-mytologisen-voiman-tata-taiteilijat-halusivat-symboloida%2F&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjN9P7Sv7TkAhUt7KYKHYu2BRIQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjysceOl7fkAhUNWZoKHU2ADyAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Fd6f729dcc&psig=AOvVaw08MnmOFWEKuFH0CF_aI8B0&ust=1567686937954751
Kuva 6.
Tieto on otettu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty
Puut
Puun osia on juuret jotka keräävät vettä ja ravinteita puulle. Runko on tärkeä osa puulle koska puunrungon pitää kasvaa jotta lehdet pääsevät auringon valoon. Lehdet keräävät auringon valoa ja hiilidioksidia ilmasta ja hiilidioksidia joita tarvitaan esimerkiksi yhteyttämiseen "siitä myöhemmin lisää".
Koivu
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta eri lajia, hieskoivuja ja raiduskoivuja. Hies- ja rauduskoivut ovat kylmissä paikoissa jopa kilpailukykyisiä kuuselle, joka on yleisin puu Suomen metsissä. Koivuja kasvaa sekaisin havupuiden joukossa ja metsissä yleisesti.
Kuva 1.
Mänty
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvä oksissa 3-5 vuotta. Männyt ovat yleensä täysikasvuisina 15-30 metriä pitkiä ja pisimmät saattavat
olla jopa 40 metrisiä. Yleensä mänty elää 200-300 vuotta vanhaksi ja harvoin jopa 400 vuotiaaksi. Mänty "niin sanotusti kukkii eli kasvattaa mäntyyn kävyt" kesäkuun alkupuolella. Mänty tuottaa männynkäpyjä. Jos menet metsään, joka on täynnä mäntyjä, niin käpyjä saattaa olla joissakin kohdissa vaikka 20 cm:in kerros. Mänty tiputtaa myös käpyjä.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
Suomen vanhin mänty on noin 780 vuotta vanha. (Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa)
Kuusi
Euroopassa olevat kuuset voivat kasvaa jopa 30-45 metrin korkuisiksi. Balkanilla olevat kuuset voivat kasvaa jopa 60 m:siksi. Kuusen neulasten
pituus on noin 1,5cm-2,5cm. Siperian kuuset ovat kasvu tavaltaan jonkin verran ohuempia, niissä on myös lyhyemmät oksat ja ne ovat lyhyempiä. Kuusi on havupuu (mänty on myös havupuu), joka tuottaa paljon kuusenkäpyjä.
Kuva .5
Kuva .6
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava
Hiilidioksidista, vedestä ja auringon valosta, puu tuottaa sokeria ja happea.
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo ➞ C6H12O6 + 6 O2
C = hiili O = happi H = vety
Fotosynteesi eli yhteyttäminen
Puunjuuret keräävät maasta vettä ja ravinteita. Vesi nousee puunrunkoon ja sitä kautta latvaan lehtiin. Lehdet keräävät hiilidioksidia ilmasta. Lehdet keräävät myös auringon säteilyä, josta puu saa energian yhteyttämiseen. Lehden solut muuttavat hiilidioksidin ja veden auringon valon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tätä reaktiota kutsutaan yhteyttämiseksi. Sokeri varastoituu puiden juuriin ja sitä käyttämällä puu pystyy kasvamaan ja lisääntymään. Happi taas on elintärkeää ihmisille.
Kuva 5.
Energian jakaminen
Kun metsäjänis syö kasvin ja kettu syö kasvissyöjän ja kun kettu kuolee tulee hajottajat. Hajottajia ovat esimerkiksi bakteerit, hyenteiset ja madot.
Näin energia siirtyy kasvis syöjältä lihan syöjälle.
Kuva 6.
Tykkään itse puista talvella, kun silloin niiden päälle sataa lunta ja silloin niiden alla voi leikkiä. Minä olen tehnyt puista monta majaa. Syksyllä en tykkää puista, koska pitää haravoida niin paljon. Siinä on yksi hyvä puoli. Lehdistä voi tehdä lehtikasoja joihin voi hyppiä. Puut muutenkin on hyvä energian lahde meille ihmisille. Puista syntyy happea ja meidän pihassa on puita hirmu kasa. Meiltä piti kaataa kolme koivua, koska ne olivat edessä. Sen jälkeen piti tehdä paljon puutöitä. Tykkään puutöistä silloin, kun pappa tulee meille käymään ja tuo hirveästi hallottuja puita. Silloin kaasaamme ne kaikki yhdessä ja se on kivaa.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwj4jMXMu7TkAhVMxKYKHSYHAXkQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2F848df6a2800&psig=AOvVaw08tCE0sohHjMgB2ftwLhF6&ust=1567593650121639
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiv6bS7kbfkAhXkwqYKHeUQA3IQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpixabay.com%2Ffi%2Fphotos%2Fm%25C3%25A4nty-k%25C3%25A4py-t%25C3%25A4rke%25C3%25A4%25C3%25A4-%25C3%25B6ljy-havu-2988599%2F&psig=AOvVaw1nzCGuQn4yCRniEC_ZnZw2&ust=1567685282855472
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwia0uamv7TkAhUVw8QBHS62C8YQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fseura.fi%2Filmiot%2Ftiede-ja-luonto%2Ftunnetko-mannyn-mytologisen-voiman-tata-taiteilijat-halusivat-symboloida%2F&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjN9P7Sv7TkAhUt7KYKHYu2BRIQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjysceOl7fkAhUNWZoKHU2ADyAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Fd6f729dcc&psig=AOvVaw08MnmOFWEKuFH0CF_aI8B0&ust=1567686937954751
Kuva 6.
Tieto on otettu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty
Suot
3 taso
Korpi
Korpi on suotyyppi, jonka maaperä on hapokasta ja maan pinnalla on ohut turvekerros.
Korvet ovat hyviä kasvupaikkoja puille ja ne sijaitsevat yleensä kangasmetsien ja soiden läheisillä alueilla. Korvet, jotka ovat märkiä eivät ole hyviä paikkoja puun ,tuotannolle. Korvet, joissa kasvaa heinää ovet yleensä ottaen keskiravinteisia.
Kuva 1.
Kuva 2.
Neva
Nevoilla ei kasva puita, koska neva on puuton avosuo. Nevoilla veden määrä vaihtelee paikka paikoin.
Nevan pohja kerroksen muodostaa rahkasammal. Nevoilla kasvaa esim. lakkaa ja puolukoita sekä rahkasammalta ja saroja.
Nevan maaperä on vähäravinteista.
Nevatyypit
Suursaraneva on neva, joka on täysin puuton ja kostea alue, mutta suursaranevalla ei ole vettä.
Kalvakkaneva eroaa suursaranevasta siten, että kalvakkanevalla kasvaa vähemmän ruohoa ja hallitsevana kasvina on kalvakkarahkasammal.
Lyhytkorsineva on neva, jolla kasvaa vähän saroja. Rahkasammal peittää yleensä suonpinnan.
Rimpinevat ovat nevoja, jotka ovat normaaliin nevaan verrattu paljon kosteampia ja vetisempiä. Niiden pinnasta yli puolet ovat rimpiä.
Rahkaneva on neva, joka on kuivin kaikista nevoista. Nevan peittää ruskorahkasammal.
Ruohoneva on neva, joka on suurimmaksi osaksi pelkkää heinää.
Kuva 3.
Kuva 4.
Räme
Rämeen maaperässä on vain vähän ravinteita. Rämeen kuivissa kohdissa kasvaa marjoja esim. juolukkaa, lakkaa ja karpaloita.
Rämeella kasvaa kitukasvuisia mäntyjä, jotka ovatkin rämeiden yleisimpiä puita. Rämeellä kasvaa myös muita puita ja sen
maaperä on melko kuiva.
Kuva 5.
Rämeitäkin on monen tyyppisiä esim.
Kangasräme on melko ohutturpeinen. Siellä kasvaa usein mustikoita ja puolukkaa. Kangasrämeen turvekerros on yleensä 50 cm:n paksuinen. Kangasräme tuottaa paljon puuta ja se onkin metsäveroluokkan perusteella tasolla IV. Mänty on yleisin puu kangasrämeellä. Kangasrämeellä ei yleensä kasva ruohoa vaan pallosaraa.
Isovarpuinenräme on yleensä tavallisin räme, mitä Suomesta löytyy. Isovarpuisellarämeellä kasvaa paljon puita. Isovarpuinenräme on melko vähä- ravinteinen. Isovarpuisellarämeellä on yleensä paksu turvekerros.
Rahkaräme on karuin räme kaikista rämeistä. Paksu rahkaturvekerros estää pohjaveden nousemisen ja kasvit eivät silloin kasva. Koivut ja kuusetkin
ovat samasta syystä niukkakasvuisia ja jos mäntyä kasvaa rahkarämeellä se on kitukasvuista.
Edellä on kerrottu kolmesta eri rämetyyppistä, niitä on vielä muutamia muita tyyppejä ja lisätietoa saat seuraavasta linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Räme
Kuva.6
Soiden monikäyttö
Suot ovat hyviä paikkoja metsästämiseen, marjastukseen, retkeilyyn ja lintubongailuun. Soista otetaan turvetta energiakäyttöön. Edellä mainitut asiat ovat esimerkkejä kaikilta soilta tavoitelluista hyödyistä. Soilla kasvaa paljon puuta ja turvetta, joita taas käytetään esim. asuntojen lämmitämiseen. Nevat eivät tuota puuta, koska neva on puuton avosuo. Suomessa on noin 10 miljoonaa suohehtaaria, joista yli puolet ovat metsätalouskäytössä.
Kun soista kaivetaan turvetta se pilaa lähivesistöjä. Turvesoista irtoava turve, humus ja ravintoaineet pääsevät kaivettaessa vettä pitkin suuremmille vesistöille. Ne tauhmeuttavat esim. ranta-alueet sekä aiheuttavat happikatoa ja muita haittoja. Turpeen polttaminen on yksi kasvihuonekaasun lähde. Turvetuotannossa on myös hyviä puolia, se koska turvaa kotimaista enirgiatuotantoa ja työllistää köyhiä ja työttömiä.
Kuva 7.
Suot ovat tärkeä paikka osalle suomalaisista ihmisistä. Suomalaiset käyvät metsästämässä ja marjastamassa soilla ja osa ihmisistä taas tykkää käydä patikoimassa suoalueilla. Meidän pitäisi pysäyttää soiden tuhoaminen ja olemme koko ajan yrittämässä tehdä sitä, mutta se ei ole muutaman tunnin homma. Osa kansalaisista valitta "miksi suot tuhotaan", mutta emme voi tehdä asialle muuta kuin lopettaa itse niiden tuhoamisen.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiKoYqY76LkAhXso4sKHS6LATQQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw2dek6O7ZI9nd3_gO6MHrjS&ust=1566988915863807
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjomqKXmKjkAhWdAxAIHXZBCeAQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw1aq0sCIgozodPQ8iTk6QCP&ust=1567171805942568
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjl8e3JmKjkAhVli8MKHf2WAP0QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.epliitto.fi%2Fimages%2FEtela-Pohjanmaan_suoselvityshanke_2013.pdf&psig=AOvVaw3ZVtXUuMiYXriQ50Mvjzy1&ust=1567171909928068
Kuva 4.
https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2F6%2F6b%2FOpen_bog_in_Yli-Ii.JPG&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNeva_(suotyyppi)&docid=7pYtuKwQFs948M&tbnid=XM35uVgDGUPlNM%3A&vet=10ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA..i&w=2272&h=1704&bih=969&biw=1920&q=neva%20suotyyppi&ved=0ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjHgre9majkAhXCk4sKHe_pB28QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Ff04a7c3c865&psig=AOvVaw0nqo9S2LVBHNjp4aDuR9mz&ust=1567172058571820
Kuva 6.
https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2Fthumb%2F5%2F59%2FR%25C3%25A4me_1.jpg%2F250px-R%25C3%25A4me_1.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FR%25C3%25A4me&docid=l9iONizSXklqdM&tbnid=UAd4Pl6HtPXDSM%3A&vet=10ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA..i&w=250&h=188&bih=969&biw=1920&q=r%C3%A4me%20suotyyppi&ved=0ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8
Kuva 7.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwidmL6Z7KzkAhVw-SoKHbGCCPAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fraingrande.com%2Fhashtag%2Fsuolla&psig=AOvVaw3ZYcmrdfDhMYyrJaoWWsMg&ust=1567331809342184
Kuva 8.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiS0KnJ7KzkAhXKAhAIHZRZCcQQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3DcXHYuKKVY3A&psig=AOvVaw1ed3C066t9iXtaTOOqz4yK&ust=1567331912606890
Tiedot on kerätty alla olevista lähteistä:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monikaytto/soiden-monikaytto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%A4me
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neva_(suotyyppi)
http://www.opinaika.fi/opinaika/so.cfm?s=aihioselaus&va=71723&oasy=0
Korpi
Korpi on suotyyppi, jonka maaperä on hapokasta ja maan pinnalla on ohut turvekerros.
Korvet ovat hyviä kasvupaikkoja puille ja ne sijaitsevat yleensä kangasmetsien ja soiden läheisillä alueilla. Korvet, jotka ovat märkiä eivät ole hyviä paikkoja puun ,tuotannolle. Korvet, joissa kasvaa heinää ovet yleensä ottaen keskiravinteisia.
Kuva 1.
Kuva 2.
Neva
Nevoilla ei kasva puita, koska neva on puuton avosuo. Nevoilla veden määrä vaihtelee paikka paikoin.
Nevan pohja kerroksen muodostaa rahkasammal. Nevoilla kasvaa esim. lakkaa ja puolukoita sekä rahkasammalta ja saroja.
Nevan maaperä on vähäravinteista.
Nevatyypit
Suursaraneva on neva, joka on täysin puuton ja kostea alue, mutta suursaranevalla ei ole vettä.
Kalvakkaneva eroaa suursaranevasta siten, että kalvakkanevalla kasvaa vähemmän ruohoa ja hallitsevana kasvina on kalvakkarahkasammal.
Lyhytkorsineva on neva, jolla kasvaa vähän saroja. Rahkasammal peittää yleensä suonpinnan.
Rimpinevat ovat nevoja, jotka ovat normaaliin nevaan verrattu paljon kosteampia ja vetisempiä. Niiden pinnasta yli puolet ovat rimpiä.
Rahkaneva on neva, joka on kuivin kaikista nevoista. Nevan peittää ruskorahkasammal.
Ruohoneva on neva, joka on suurimmaksi osaksi pelkkää heinää.
Kuva 3.
Kuva 4.
Räme
Rämeen maaperässä on vain vähän ravinteita. Rämeen kuivissa kohdissa kasvaa marjoja esim. juolukkaa, lakkaa ja karpaloita.
Rämeella kasvaa kitukasvuisia mäntyjä, jotka ovatkin rämeiden yleisimpiä puita. Rämeellä kasvaa myös muita puita ja sen
maaperä on melko kuiva.
Kuva 5.
Rämeitäkin on monen tyyppisiä esim.
Kangasräme on melko ohutturpeinen. Siellä kasvaa usein mustikoita ja puolukkaa. Kangasrämeen turvekerros on yleensä 50 cm:n paksuinen. Kangasräme tuottaa paljon puuta ja se onkin metsäveroluokkan perusteella tasolla IV. Mänty on yleisin puu kangasrämeellä. Kangasrämeellä ei yleensä kasva ruohoa vaan pallosaraa.
Isovarpuinenräme on yleensä tavallisin räme, mitä Suomesta löytyy. Isovarpuisellarämeellä kasvaa paljon puita. Isovarpuinenräme on melko vähä- ravinteinen. Isovarpuisellarämeellä on yleensä paksu turvekerros.
Rahkaräme on karuin räme kaikista rämeistä. Paksu rahkaturvekerros estää pohjaveden nousemisen ja kasvit eivät silloin kasva. Koivut ja kuusetkin
ovat samasta syystä niukkakasvuisia ja jos mäntyä kasvaa rahkarämeellä se on kitukasvuista.
Edellä on kerrottu kolmesta eri rämetyyppistä, niitä on vielä muutamia muita tyyppejä ja lisätietoa saat seuraavasta linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Räme
Kuva.6
Soiden monikäyttö
Suot ovat hyviä paikkoja metsästämiseen, marjastukseen, retkeilyyn ja lintubongailuun. Soista otetaan turvetta energiakäyttöön. Edellä mainitut asiat ovat esimerkkejä kaikilta soilta tavoitelluista hyödyistä. Soilla kasvaa paljon puuta ja turvetta, joita taas käytetään esim. asuntojen lämmitämiseen. Nevat eivät tuota puuta, koska neva on puuton avosuo. Suomessa on noin 10 miljoonaa suohehtaaria, joista yli puolet ovat metsätalouskäytössä.
Kun soista kaivetaan turvetta se pilaa lähivesistöjä. Turvesoista irtoava turve, humus ja ravintoaineet pääsevät kaivettaessa vettä pitkin suuremmille vesistöille. Ne tauhmeuttavat esim. ranta-alueet sekä aiheuttavat happikatoa ja muita haittoja. Turpeen polttaminen on yksi kasvihuonekaasun lähde. Turvetuotannossa on myös hyviä puolia, se koska turvaa kotimaista enirgiatuotantoa ja työllistää köyhiä ja työttömiä.
Kuva 7.
Suot ovat tärkeä paikka osalle suomalaisista ihmisistä. Suomalaiset käyvät metsästämässä ja marjastamassa soilla ja osa ihmisistä taas tykkää käydä patikoimassa suoalueilla. Meidän pitäisi pysäyttää soiden tuhoaminen ja olemme koko ajan yrittämässä tehdä sitä, mutta se ei ole muutaman tunnin homma. Osa kansalaisista valitta "miksi suot tuhotaan", mutta emme voi tehdä asialle muuta kuin lopettaa itse niiden tuhoamisen.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiKoYqY76LkAhXso4sKHS6LATQQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw2dek6O7ZI9nd3_gO6MHrjS&ust=1566988915863807
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjomqKXmKjkAhWdAxAIHXZBCeAQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw1aq0sCIgozodPQ8iTk6QCP&ust=1567171805942568
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjl8e3JmKjkAhVli8MKHf2WAP0QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.epliitto.fi%2Fimages%2FEtela-Pohjanmaan_suoselvityshanke_2013.pdf&psig=AOvVaw3ZVtXUuMiYXriQ50Mvjzy1&ust=1567171909928068
Kuva 4.
https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2F6%2F6b%2FOpen_bog_in_Yli-Ii.JPG&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNeva_(suotyyppi)&docid=7pYtuKwQFs948M&tbnid=XM35uVgDGUPlNM%3A&vet=10ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA..i&w=2272&h=1704&bih=969&biw=1920&q=neva%20suotyyppi&ved=0ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8
&docid=7pYtuKwQFs948M&tbnid=XM35uVgDGUPlNM%3A&vet=10ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA..i&w=2272&h=1704&bih=969&biw=1920&q=neva%20suotyyppi&ved=0ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8){kind=link}
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjHgre9majkAhXCk4sKHe_pB28QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Ff04a7c3c865&psig=AOvVaw0nqo9S2LVBHNjp4aDuR9mz&ust=1567172058571820
Kuva 6.
https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2Fthumb%2F5%2F59%2FR%25C3%25A4me_1.jpg%2F250px-R%25C3%25A4me_1.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FR%25C3%25A4me&docid=l9iONizSXklqdM&tbnid=UAd4Pl6HtPXDSM%3A&vet=10ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA..i&w=250&h=188&bih=969&biw=1920&q=r%C3%A4me%20suotyyppi&ved=0ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8
Kuva 7.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwidmL6Z7KzkAhVw-SoKHbGCCPAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fraingrande.com%2Fhashtag%2Fsuolla&psig=AOvVaw3ZYcmrdfDhMYyrJaoWWsMg&ust=1567331809342184
Kuva 8.
https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiS0KnJ7KzkAhXKAhAIHZRZCcQQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3DcXHYuKKVY3A&psig=AOvVaw1ed3C066t9iXtaTOOqz4yK&ust=1567331912606890
Tiedot on kerätty alla olevista lähteistä:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monikaytto/soiden-monikaytto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%A4me
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neva_(suotyyppi)
http://www.opinaika.fi/opinaika/so.cfm?s=aihioselaus&va=71723&oasy=0