1. Miten lobbaukseen suhtautuminen on muuttunut Eu:ssa?
Eu:ssa on kiristettu ruuvia lobbareiden suhteen. Siellä on ollu pitkään lähinnä vapaa-ehtoisuuteen perustuvia rekisterejä. Mutta sitten parlamentin ja komission yhteisen neuvottelun pohjalta tuli ns. avoimuusrekisteri 2011. Ja siis se viestihän on että jos ei oo rekisterissä ei pääse lobbaamaan 

2. Miten Suomessa on suhtauduttu lobbaukseen?
Ei varsinaisia säännöksiä siihen liittyen vaan joitakin normeja. Koska Suomessa niin avoin hallintokulttuuri niin ei tarvita sen tarkempaa sääntelyä. Suomessa ei erillistä lobbausta ja poliittista vaikuttamista koskevaa lainsäädäntöä ei erikseen 

3. Mikä on avoimuusrekisteri?
Avoimuusrekisterissä on tiedot edunvalvojista, jotka pitävät yhteyttä EU:n toimielimiin ja päättäjiin. Rekisteristä voi selvittää, mitkä tahot harjoittavat edunvalvontaa, mitä etuja ne ajavat ja miten paljon varoja edunvalvontaan käytetään. Sen avulla kansalaiset ja muut eturyhmät voivat seurata edunvalvojien toimintaa.

4. Miksi lobbauksesta keskustellaan paljon unionissa?
on ollut kohuja Eu:ssa lobbaukseen liittyen ja siksi siitä myös keskusteltu paljon 

5. Mitä tarkoittaa “pyöröovi-ilmiö” ja miksi se on ongelmallista?
Samat henkilöt vaikuttamassa päätöksiin useassa roolissa. Se on hallinnon avoimuuden kannalta vahingollinen jos se mahdollistaa poliittisen vaikutusvallan kauppaamisen yksityiselle piilossa. Niiku jos lähtee komissiosta uuteen työpaikkaan sillä on silti jäänyt suhteet vanhoihin työkavereihin jolloin jos uus työpaikka haluaa ajaa etuaan komission silmissä niin sen se komissiosta tullut työntekijä saa selvän edun kun se saa helpommin sovittua vaikka tapaamisen kuin jonkin muun yrityksen edustaja joka ei niitä päättäjiä ennestää tunne ja jolla ei mitä suhteita sinne.

6. Miksi Reach-asetus nostetaan esimerkiksi lobbauksesta?
Koska siihen liitty massiivinen lobbauskampanja, yks isoimmista Eu:n historiassa. Ja niiku monet valtiot lobbas Eu:ta silloin