Biologia
Biologia iltaopintoina lukuvuonna 2025–2026
Tervetuloa lumoutumaan biologiasta lukion varsinaisena opiskelijana tai kertaamaan ja täydentämään puuttuvia opintoja sekä valmentautumaan luonnontieteellisten ja lääketieteellisten alojen valintakokeisiin aineopiskelijana.
Lukuvuonna 2025–2026 opetetaan lähiopetuksena BI01 (5. periodi).
Lisäksi opintojaksot BI01, BI02/03, BI04, BI05 ja BI06 on mahdollista opiskella verkko-opintoina minkä tahansa periodin aikana. Verkko-opintojen koe tehdään koeviikolla siinä periodissa, jossa opinnot on aloitettu.
OPETUSSUUNNITELMAN LOPS 2021 MUKAISET OPINTOJAKSOT
VALTAKUNNALLISET OPINNOT
BI01 Elämä ja evoluutio
Sisältö: Biologia tieteenä, evoluutio, eliökunta.
BI02/03 Ekologian perusteet ja ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin
Sisältö: Ekologian perusteet, luonnon monimuotoisuus, ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset, ympäristöongelmien ratkaisukeinoja ja kestävä tulevaisuus.
BI04 Solu ja perinnöllisyys
Sisältö: Tumallisen solun rakenne ja toiminta, solujen lisääntyminen, periytymisen perusteet.
BI05 Ihmisen biologia
Sisältö: Solu, kudos, elin, elimistön säätely, aineenvaihdunta, liikkuminen, elimistön sopeutuminen ympäristöön, lisääntyminen.
BI06 Biotekniikka ja sen sovellukset
Sisältö: Mikrobit, DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla, biotekniikan keskeiset sovellukset ja niiden merkitys.
PAIKALLISET OPINTOJAKSOT
BI07 Biologian kertaus
Sisältö: Opintojaksolla kerrataan ja syvennetään biologian opintojen keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin yo-koetehtäviin.
BI08 Luonnontuntemus
Sisältö: Eliölajit, ekosysteemit, luonnonvaraisten ja lemmikkieläinten käyttäytyminen. Opintojaksoon voi kuulua myös retkeilyä ja maastotyöskentelyä.
BI09 Laborointi
Sisältö: Opintojaksolla syvennetään tietoja eliöiden rakenteesta ja toiminnasta esimerkiksi mikroskopoimalla ja muilla käytännön laboratoriotöillä.
Uusimmat julkaisut Jarin blogista
Maaliskuun keskilämpötila Suomessa oli ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa nollan yläpuolella
Talven (joulu-helmikuun) keskilämpötila oli koko Suomessa pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 1991–2020) kylmempi. Suuressa osassa Suomea oli noin kaksi astetta keskimääräistä kylmempää ja Lapissa jopa 2–5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa kylmempää.
Maaliskuu olikin sitten koko Suomen mittaushistorian lämpimin. Ensimmäistä kertaa maaliskuun keskilämpötila nousu nollan yläpuolelle, kun maaliskuun keskilämpötilaksi mitattiin 1,1 astetta. Aiempi ennätys 0,0 astetta oli vuodelta 2007. Melkein jokaisella Ilmatieteen laitoksen manneralueella sijaitsevalla sääasemalla mitattiin uusi maaliskuun keskilämpötilan ennätys.
Sodankylän Tähtelän sääasemalla maaliskuun keskilämpötila oli –0,7 astetta, mikä on aseman yli satavuotisen mittaushistorian ennätys ja ylittää edellisen ennätyksen 1,5 asteella. Nykyilmastossa maaliskuu on Sodankylässä näin lämmin laskennallisesti keskimäärin kerran 60 vuodessa, mutta ilman ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta näin lämpimän maaliskuun todennäköisyys olisi vain noin kerran 400 vuodessa. Ilmastonmuutos teki maaliskuun keskilämpötilasta noin kuusi kertaa todennäköisemmän ja nosti lämpötilaa noin 1,9 asteella.
Maaliskuun lopussa lunta oli Itä- ja Pohjois-Suomessa monin paikoin ennätyksellisen vähän. Maaliskuun lopussa lumipeite oli lähes sulanut koko Suomesta lukuun ottamatta Koillismaata ja Lappia. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lumensyvyys oli paikoitellen 2–5 senttimetriä, paitsi Puolangan Paljakassa 27 senttimetriä. Lapissa ja Koillismaalla lunta oli 20–80 senttimetriä, paitsi Kilpisjärven pohjoisimmissa osissa noin 90 senttimetriä.
Lähde
Ilmatieteen laitos: Maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin Suomessa
Lue myös nämä
Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta
Kesäaika alkaa sunnuntaina 29. maaliskuuta kello 3.00
 |
| Credit: denflinkegrafiker, Pixabay. |
Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").
Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä
Mistä saa sekunnilleen oikean ajan? Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa alle 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:
VTT MIKES, Suomen kansallinen metrologialaitos
Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)
Suomen aika
Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.
Kesäajan merkitys on Etelä-Euroopassa suurempi kuin Suomessa
Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kyselyiden mukaan esimerkiksi Kreikassa yli puolet kansalaisista kannattaa kesäajan käyttämistä. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.
Kelloja siirretään normaaliajan ja kesäajan välillä. Periaatteessa talviaikaa ei ole olemassakaan, vaikka kansanomaisesti normaaliajasta käytetäänkin nimitystä talviaika. Ennen kesäaikakäytäntöä noudatettiin ympäri vuoden samaa aikaa eli normaaliaikaa. Siksi kyseessä ei ole mikään erillinen talviaika. Käytännössä termi talviaika alkaa kuitenkin olla niin vakiintunut, että sitä käytetään jopa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteissa.
Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.
Ensimmäisen ehdotuksen kesäajasta teki uusiseelantilainen amatöörihyönteistutkija, jotta perhosten tutkiminen olisi mahdollista iltaisin työpäivän jälkeen
Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen postimestari ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Hän pääsi kotiin työpaikaltaan Wellingtonin postista vasta hämärän laskeuduttua, jolloin päiväperhoset eivät enää lentäneet. Siksi hän keksi idean, että ilta voisi alkaa kesällä tuntia myöhemmin. Tämä on ensimmäinen tunnettu ehdotus, jossa eri vuodenajoille kaavailtiin eri kellonaikoja. Ajatus ei kuitenkaan saanut kannatusta.
Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina
Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä. Vaikka esimerkiksi Winston Churchill ja Sherlock Holmesin kirjoittaja Arthur Conan Doyle kannattivat ajatusta, se ei saanut laajempaa hyväksyntää.
Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa
Suomessa kesäaikaa vastustettiin 1940-luvulla aamukasteen ja iltaisin lisääntyvän huliganismin pelossa
Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan maaliskuusta 1942 alkaen. Maanviljelijät kuitenkin vastustivat käytäntöä voimakkaasti. Töiden aloittaminen tuntia aiemmin oli hankalaa, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Lehmiäkään ei ollut helppo totuttaa uusiin lypsyaikoihin. Niinpä kesäaika jäi Suomessa vain yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.
Uppsalan yliopiston silloisen professori Erik Ask-Upmarkin mukaan kesäaika saisi rokkia kuuntelevat ja moottoripyörillä ajelevat nuoret rellestämään tuntia entistä kauemmin: "Raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu. - - josta olisi seurauksena veneeristen tautien [sukupuolitautien] leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee."
Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa
Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.
Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.
Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta
Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.
Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.
Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä
Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.
Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.
Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.
Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.
Yhdysvaltain liikenneministeriön vuonna 1975 tekemän tutkimuksen mukaan kesäaika tuo energiansäästöä noin prosentin verran. Todellisuudessa kuitenkin aikaisempi herääminen aamulla voi jopa lisätä energiankäyttöä, koska viileinä aamuina käytetään valveilla oltaessa enemmän lämmitystä.
Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran.
Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida.
Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.
Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia
Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan.
Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?
Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.
Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.
Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.
Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.
Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä
Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.
Ehdotus kesäaikadirektiivin kumoamisesta ei ole edennyt EU:ssa
Tutkija pitää kansanterveydellisesti parhaana Suomen siirtymistä pysyvään Keski-Euroopan aikaan
Keskustelua on herätelty myös siitä, tulisiko Suomen vaihtaa aikavyöhykettä ja alkaa käyttää kansanterveyden kannalta optimaaliseksi väitettyä Keski-Euroopan nykyistä normaaliaikaa. Tämä aikaistaisi sekä illan pimeyttä että aamun valoisuutta vielä tunnilla lisää Suomen nykyiseen normaaliaikaan verrattuna.
Suomessa kellojen siirtelyn terveyshaitoista puhuminen on henkilöitynyt pitkälti yhteen tutkijaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partoseen. Hän on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraavasti: "Toimiakseen oikein sisäinen kello tarvitsee valoisia aamuja. Keho osaa tulkita valoisuudesta, milloin on suotuisa aika herätä. - - Keski-Euroopan aika (UTC+1) olisi terveyden kannalta suotuisin aikavyöhyke, sillä se toisi aamuihin lisää valoa. - - Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän, kun aamut ovat hämäriä. Tämän seurauksena nukkuminen vaikeutuu, ilmaantuu kaamosoireita, verenpaine ja paino voivat nousta."
Keski-Euroopan aika hävittäisi valoisat kesäillat, aurinko laskisi varhain ja nousisi osassa Suomea jo ennen keskiyötä
Mikäli Suomi noudattaisi pysyvästi Keski-Euroopan normaaliaikaa (UTC+1), valoisat kesäillat olisivat enää menneisyyden suvimuistoja. Keski-Euroopan aikaa noudatettaessa valoisa aika alkaisi Helsingissä 1. heinäkuuta kello 1.59 ja päättyisi jo kello 20.49, siis kaksi tuntia aiemmin kuin nykyistä kesäaikaa noudatettaessa. Hieman pohjoisempana Suomessa aurinko laskisi illalla hetkeksi, mutta se ehtisi nousta uudelleen jo ennen vuorokauden vaihtumista.
Partosen mukaan tämä Keski-Euroopan aika olisi ihmisten terveyttä ajatellen suotuisin aikavyöhyke. Onkohan tässä ajateltu sitä, millaisia nukahtamisongelmia voi tulla myöhään nukkumaan meneville, jotka yrittävät käydä nukkumaan auringon jo noustua uudelleen?
Keski-Euroopan aikaan siirtyminen vähentäisi suomalaisten valveilla vietettyä valoisaa aikaa 150-400 tuntia vuodessa
Useimmilla työntekijöillä vapaa-aika sijoittuu iltaan, toimistotyöajan jälkeen. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on tehnyt Yleisradion uutisille laskelman, jonka mukaan Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen siirtyminen ilman kesäajasta luopumista vähentäisi valveilla vietettyä valoisaa vapaa-aikaa Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla vuodessa. Mikäli lisäksi luovuttaisiin kesäajasta eli alettaisiin käyttää normaaliaikaa ympäri vuoden, valoisaa vapaa-aikaa menetettäisiin Etelä-Suomessa lähes 400 tuntia vuodessa. Laskelmassa valveilla vietetyksi vapaa-ajaksi määriteltiin arkisin kello 17–23 ja viikonloppuisin kello 8–23. Kuinka pimeyden lisääntyminen vaikuttaisi esimerkiksi masentuneisuuteen ja turvallisuuteen?
Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland
Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving
Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.
Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals
Department of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008
Frilander, Jenni: Oletko valmis luopumaan 200 tunnista päivänvaloa? Suomi puuhaa siirtymistä Keski-Euroopan aikaan ja luopumista kesäajasta. Yle uutiset 13.2.2018.
Kantola, Anne: Suomessa pohditaan nyt aikavyöhykkeen vaihtamista, mutta mikä vyöhyke olisi meille paras? – ”Sisäinen kellomme tarvitsee valoisia aamuja”. Helsingin Sanomat 5.2.2018.
Kauppalehti 17.3.2018: Kellojen kääntämistä harrastetaan melkein kaikkialla maailmassa – muttei Kiinassa ja Venäjällä.
Koivisto, Matti: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin. Yle uutiset 15.1.2016.
Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.
New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use
Raeste, Juha-Pekka: Suomi alkaa ajaa kellojen siirtelystä luopumista EU:ssa – Ministeri Anne Berner väläyttää jopa aikavyöhykkeen vaihtoa: ”Se on kansallinen päätös”. Helsingin Sanomat 26.1.2018.
ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks
Similä, Ville: Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia. Helsingin Sanomat 29.10.2016.
Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?
The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104
The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)
TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)
Töyrylä, Katriina: Uniongelmia, sydäninfarkteja, masennusta – Onko kellojen siirtelyssä enää mitään järkeä? Yle uutiset 28.10.2016.
WebExhibitis: Daylight Saving Time
Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving
Viljamaa, Anne: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen. Helsingin Sanomat 1.2.2018.
Tänään julkaistu tutkimus: Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana maapallo on lämmennyt globaalisti nopeammin kuin yhtenäkään aiempana vuosikymmenenä mittaushistorian aikana
 |
| Globaali lämpenemisnopeus (°C/vuosikymmen) Berkeley Earthin lämpötiladatan mukaan. Siniset viivat osoittavat lineaarisen trendin ennen vuotta 2015 ja vuoden 2015 jälkeen (epävarmuusalue vaaleansinisellä). Punaisella käyrällä on esitetty kymmenen vuoden lineaarinen trendi vuoden välein laskettuna. Kuva: PIK. |
Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen (Potsdam Institute for Climate Impact Research, PIK) tänään julkaistun tutkimuksen mukaan maapallon lämpeneminen on kiihtynyt vuoden 2015 jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana lämpenemisvauhti on ollut noin 0,35 °C vuosikymmenessä, kun vuosina 1970–2015 se oli keskimäärin hieman alle 0,2 °C vuosikymmenessä. Tämä viimeaikainen lämpenemisnopeus on suurempi kuin minään aiempana vuosikymmenenä mittaushistorian aikana (alkaen vuodesta 1880).
"Voimme nyt osoittaa voimakkaan ja tilastollisesti merkitsevän lämpenemisen kiihtymisen noin vuodesta 2015 lähtien", sanoo Grant Foster, yhdysvaltalainen tilastoasiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista. Tutkimus julkaistiin tänään tieteellisessä Geophysical Research Letters -julkaisussa.
El Niñon, tulivuorenpurkausten ja aurinkosyklien aiheuttamat lyhytaikaiset luonnolliset maapallon lämpötilan vaihtelut voivat peittää alleen muutoksia pitkän aikavälin lämpenemisnopeudessa. "Suodatimme tunnetut luonnolliset tekijät havaintotiedoista, jotta 'kohina' väheni, mikä teki taustalla olevasta pitkän aikavälin lämpenemissignaalista selkeämmän", Foster kertoo.
Mittaustietoihin perustuvassa analyysissään tutkijat tarkastelivat viittä suurta, vakiintunutta maapallon lämpötila-aineistoa (NASA, NOAA, HadCRUT, Berkeley Earth, ERA5).
"Suodatetut tiedot osoittavat maapallon lämpenemisen kiihtyneen vuodesta 2015 lähtien yli 98 prosentin tilastollisella varmuudella, yhdenmukaisesti kaikissa tutkituissa datajoukoissa ja riippumatta valitusta analyysimenetelmästä", selittää Stefan Rahmstorf, PIK-tutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja.
El Niñon ja Auringon säteilymaksimin vaikutusten korjaamisen jälkeen vuodet 2023 ja 2024, jotka olivat poikkeuksellisen lämpimiä vuosia, viilenivät jonkin verran, mutta ne ovat edelleen kaksi mittaushistorian lämpimintä vuotta. Kaikissa aineistoissa kiihtyvyys alkaa näkyä vuosina 2013 tai 2014.
"Jos viimeisimpien kymmenen vuoden lämpenemisnopeus jatkuu, tämä johtaa Pariisin ilmastosopimuksen pitkältä aikaväliltä tarkastellun 1,5 celsiusasteen rajan ylittymiseen ennen vuotta 2030", Rahmstorf sanoo. "Maapallon lämpenemisen nopeus riippuu viime kädessä siitä, kuinka nopeasti vähennämme fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti nollaan."
Lähteet
Lue myös nämä
Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta
Tekstihaku tekoälyllä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän ja kuvan luominen tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku tavallisella hakukoneella
 |
| Ai Generated Girl by qiaominxu via Pixabay. |
Tammikuussa julkaistun selvityksen mukaan tekoälyn käyttäminen tuotti vuonna 2025 globaalisti hiilidioksidipäästöjä 33-80 miljoonaa tonnia, mikä vastaa koko New Yorkin kaupungin hiilijalanjälkeä. Toisin sanottuna tekoälyn käytön globaalit kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kahdeksaa prosenttia lentoliikenteen päästöistä.
Tekoäly vie jopa puolet datakeskusten kokonaissähkönkulutuksesta, joka on nykyisin noin 460 terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes kuusinkertainen koko Suomen vuotuiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkönkulutus voi ennusteen mukaan olla jo 945 terawattituntia vuodessa. Suurin syy tähän kasvuun on tekoälyn lisääntyvä käyttö. Datakeskusten yhteenlasketut globaalit kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2025–2030 vastaavat ennusteen mukaan 40 prosenttia Yhdysvaltojen vuosittaisista päästöistä tai yli 540 miljoonan bensiinikäyttöisen auton vuosittaisia päästöjä.
Yksi Metan omistama datakeskus Iowassa kuluttaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin seitsemän miljoonaa kannettavaa tietokonetta, jotka ovat käynnissä päivittäin kahdeksan tuntia. Keskimäärin 60 % tai tekoälyn tekemisissä prosesseissa jopa 90 % energiasta kuluu digitaalisen tiedon käsittelyyn ja varastointiin. Palvelinten jäähdytyksen vaatima osuus energiasta vaihtelee paljon eri datakeskuksissa ja voi olla 7–40 %.
Tällä hetkellä yli 40 % maailman datakeskusten kapasiteetista sijaitsee Yhdysvalloissa, joskin myös Euroopassa on lukuisia datakeskuksia. Suurin osa Euroopan datakeskuksista on vain muutamassa kaupungissa (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi, Dublin). Irlannissa datakeskukset kuluttavat yli 20 % maan sähköstä. Uusia datakeskuksia perustetaan yhä enemmän Pohjoismaihin. Tämä johtuu muiden syiden ohella siitä, että Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on suhteellisen halpaa sähköä ja runsaasti uusiutuvaa energiaa. Suomessa sai vuonna 2025 Euroopan kolmanneksi halvinta pörssisähköä (veroineen keskimäärin 5,1 senttiä kilowattitunnilta). Tätä halvempaa sähkö oli vain Norjassa ja Ruotsissa.
Sekä tekoälyn koulutus että käyttö vaativat sähköä, jolloin syntyy päästöjä. Toisaalta tekoälyn avulla monia toimintoja on mahdollista optimoida, mikä saattaa vähentää sähkön ja muun energian kulutusta. Esimerkiksi rakennuksen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän optimointi tekoälyn avulla voi auttaa säästämään energiaa. Auton tekoäly (ns. eco driving) puolestaan optimoi kiihdytykset ja jarrutukset, mikä voi vähentää energiankulutusta 15–20 %. Itseajavien robottiautojen sähkönkulutus on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä kulutusta lisäävät laitteistot että kulutusta optimoiva ajotapa. Tutkimusten mukaan autonomiset toiminnot voivat kaiken kaikkiaan lyhentää sähköisen robottiauton toimintamatkaa eri ajo-olosuhteissa noin 10–30 %.
On syytä pohtia, mihin tekoälyä kannattaa oikeasti hyödyntää. Tekoälyjärjestelmissä, kuten ChatGPT:ssä, käytetyt grafiikkasuorittimet (GPU:t) vaativat runsaammin energiaa ja tuottavat enemmän lämpöä kuin perinteiset mikrosirut. Esimerkiksi yksi tekstihaku ChatGPT:llä kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku.
Googleenkin on nykyään integroitu tekoälytila, joka tekee tekoälykoosteita, eikä sitä enää saa pois päältä pysyvällä asetuksella. Tekoälyn tekemän yhteenvedon pystyy kuitenkin välttämään, kun lisää Googlen hakukenttään hakusanojen perään välilyönnin ja -ai. Tämä pakottaa Googlen näyttämään perinteiset linkit ilman tekoälyn yhteenvetoa. Googlen tilalla voi myös käyttää muita hakukoneita, joissa tekoälytila ei ainakaan toistaiseksi ole automaattisesti päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi DuckDuckGo, Ecosia ja Brave.
Kuvien luominen vaatii vielä tuhansia kertoja enemmän energiaa kuin tekstihaku ja voi käyttää yhtä paljon sähköä yhtä kuvaa kohden kuin matkapuhelimen lataaminen. Yhden tekoälyvideon luominen puolestaan voi kuluttaa yli sata kertaa enemmän sähköä kuin yhden kuvan luominen. Mitä korkeampi resoluutio halutaan, sitä suurempi on virrankulutus. Resoluution pienentäminen voi vähentää energiankulutusta merkittävästi, mutta toisaalta tämä heikentää visuaalista terävyyttä ja liikkeen tarkkuutta.
Lähteet
Albert, Charles: Sustainable AI Energy Consumption in the Data Center Era. Vivatech 02.25.2026.
Helen: Sähkön hintaennuste 2026. Miten sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän? 11.2.2026.
International Energy Agency (IEA): Energy and AI. 2025.
Ralls, Eric: What you ask AI can dramatically change how much energy it uses. Earth.com 02-27-2026.
Lue myös nämä
Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?
Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja
Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä olisi jo huhtikuun alussa ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin neljä maapalloa
 |
| Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026. |
Lähteet
Lue myös nämä
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?