Pyörän varustus

Turvallinen pyöräily vaatii hyvän pyörän ja oikeat varusteet. Hyvä pyörä on käyttäjälleen sopivan kokoinen eli se mahdollistaa mukavan ajoasennon ja kunnollisen pyörän hallinnan. Pyörässä tulee olla ainakin yksi tehokas jarrulaite, soittokello, ajovalo pimeän ja hämärän aikaan sekä etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä poljin- ja sivuheijastimien ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat.

Laatikkopyörissä, perävaunua vetävissä pyörissä ja pyörissä, joissa on enemmän kuin kaksi vaihdetta tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

Pyöräilijän tärkeimmät turvavarusteet: valot, heijastimet ja pyöräilykypärä.

Lapsen kuljettaminen pyörällä on sallittua vain asianmukaisella vyöllä varustetulla lastenkuljetusistuimella. Kaksipyöräisellä pyörällä saa 15 vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään 10-vuotiasta lasta ja 18 vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään 6-vuotiasta lasta.

Jos ei jaksa vielä itse pyöräillä, lapsi voi matkustaa myös erillisessä pyörän peräkärryssä tai aikuisen pyörään kiinnitettävässä peräpyörässä.

Pyörän valot

Hämärällä ja pimeällä tulee pyörässä lain mukaan olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. 1.1.2015 alkaen pyörään kiinnitetyn kiinteän valaisimen sijasta voi käyttää myös ominaisuuksiltaan vastaavaa pyöräilijään kiinnitettyä valaisinta, kuten otsalamppua. Jos pyörässä on takavalaisin, tulee sen näyttää punaista valoa. Oranssit pinnaheijastimet lisäävät näkyvyyttä. Pimeällä näkyvyyttä edistää lisäksi pyöräilijän heijastin ja heijastavat vaatteet tai heijastinliivi.

• Laki määrää käyttämään polkupyörässä valoja hämärällä ja pimeässä.
• Myös järkisyyt puoltavat valojen käyttöä.
• Autoilija havaitsee valollisen polkupyörän riittävän ajoissa.
• Tutustu uusiin erityyppisiin valovaihtoehtoihin.
• Kun hankit uuden polkupyörän, osta samalla valot.

Ennakoivan ajamisen vinkkejä pyöräilijälle:

• Reitin valinnalla voi lisätä oman pyöräilyn turvallisuutta ja mukavuutta. Pidempi reitti voi joskus olla nopeampi. Tien ylityksiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä risteykset ovat usein pyöräilijöiden vaaranpaikkoja.
• Ajonopeus ja välimatka muihin kannattaa sovittaa liikennetilanteen ja ympäristön mukaan. Kevyen liikenteen väylillä on usein monen ikäisiä ja erilaisilla valmiuksilla olevia kulkijoita. Päiväkotien ja koulujen lähistöllä kannattaa olla erityisen varovainen, sillä lasten valmiudet liikkua liikenteessä ovat vasta kehittymässä.
• Liikenteen tarkkailu vaatii keskittymistä. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla tai kännykkään puhuminen voivat viedä pyöräilijän tarkkaavaisuutta pois liikennetilanteesta.
• Ennakoiva pyöräilijä kertoo muille omista aikeistaan. Pyöräillessä ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa muiden tienkäyttäjien kanssa. Omien aikeiden ilmaiseminen esimerkiksi suuntamerkkiä näyttämällä parantaa kaikkien mahdollisuuksia ennakoida ja toimia turvallisesti.
• Onko edellisestä pyöräilykerrasta aikaa? Helppo tapa kerrata pyöräilyoppeja ja käynnistää pyöräily uudestaan on Liikenneturvan Avaimet arkipyöräilyyn -kurssit. Katso lisätietoja täältä.
• Pyöräilijänkin on tärkeä tuntea liikennesäännöt. Väistääkö autoilija vai pyöräilijä pyörätien jatkeella?

Väistämissäännöt herättävät monesti keskustelua. Esimerkiksi: pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevia autoilijoita. Autoilija väistää silloin, kun hänelle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli.

Pyöräilyonnettomuudet

Pyöräilykuolemien vähentymiseen ovat vaikuttaneet erityisesti taajamanopeuksien alentaminen, kevyen liikenteen väylien kehittäminen sekä kypärän käytön lisääntyminen.

Keskimäärin 24 pyöräilijää kuolee ja 800 loukkaantuu vuosittain. Kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista yli puolet tapahtuu auton kanssa. Pyöräilijöiden kuolemantapauksista kaksi kolmesta ja loukkaantumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu taajamissa. Lähes kolmessa tapauksessa neljästä menehtynyt on mies. Loukkaantumisia tapahtuu yhtä paljon miehille ja naisille. Kaikista kuolleista pyöräilijöistä puolet on yli 64-vuotiaita. Loukkaantumisriski 10–14-vuotiailla pyöräilijöillä on kaksinkertainen väestön määrään suhteutettuna.

Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrän arviointia. Sairaalatilastojen ja väestöhaastatteluiden perusteella on arvioitu, että vuosittain loukkaantuu noin 30 000 pyöräilijää. Suurin osa poliisin tilastoista puuttuvista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia tai suistumisia.

Yli 70 % pyöräilijöiden henkilövahingoista tapahtuu risteyksissä – erityisesti kärkikolmiollisissa risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä pyörätien ja ajoradan risteyksessä.

Osallisten toiminta ennen onnettomuutta eroaa selvästi onnettomuustyypin mukaan:

• Autoilijoilla korostuvat havaintovirheet heidän ajaessaan sivutietä pitkin kohti päätietä. Arviointivirheet puolestaan korostuvat autoilijoiden ajaessa päätietä pitkin.
• Pyöräilijät usein havaitsevat auton ylittäessään sivutien tai tontin liittymää, mutta olettavat sen väistävän. Päätien ylityksissä pyöräilijät ehtivät harvoin tehdä mitään onnettomuuden estämiseksi.