Helvetinjärven kansallispuisto
Patikoidessasi luontopolkua Helvettiin ja takaisin eteesi avautuu ikiaikainen maisema, jonka jylhät kalliojyrkänteet ja niiden lomassa kimmeltävät järvet ovat sytyttäneet monen taiteilijan luomisvoiman. Alhaalta nouseva savun tuoksu paljastaa jonkun jo nauttivan eväitään Helvetinkolun päivätuvalla. Kesäpäivän kruunaa kiireetön lekottelu Haukanhiedan avaralla hiekkarannalle.
NÄHTÄVYYDET
Helvetinjärven kansallispuiston erikoisuuksia ovat kaksi rotkolaaksoa, jotka ovat syntyneet 150 - 200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena. Ison Helvetinjärven koillisosassa sijaitseva Helvetinkolu on alueen tunnetuin rotko. Se on kapea, leveydeltään vain parimetrinen sola, joka laskee jyrkästi järven rantaan.
Helvetinkolua pohjoisempaan, syvempään siirroslinjaan on muodostunut kapeiden ja jyrkkärantaisten rotkojärvien jono: Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero. Kalliojyrkänteet kohoavat korkeimmillaan 180 - 210 metriä merenpinnan yläpuolelle. Monin paikoin jyrkänteet nousevat pystysuorina seinäminä kymmenien metrien korkeuteen järvien vedenpinnantasosta.
HISTORIA
Helvetinjärven kansallispuiston alue on aina ollut harvaan asuttua saloseutua. Laihan leivän jatketta haettiin metsästyksestä, kalastuksesta ja marjojen keräilystä. Karja laidunsi metsissä. Myös tervanpolttoa harjoitettiin, ja muistona siitä alueelta löytyy vielä vanhoja tervahautojen pohjia. Sydänmaalta oli pitkä matka ihmisten ilmoille. Talvisin kuljettiin hiihtämällä, kesäisin kävellen. Pitkien järvien molemmissa päissä pidettiin veneitä kulkijoiden käyttöön.
Legenda kertoo ”Yhden tarinan mukaan järveen on hukkunut nuori ylioppilasnainen. Täyden kuun aikana hän nousee valkoisissa vaatteissaan kävelemään järven jäälle. Sulan aikana hän astelee vetten päällä”
muita kuvia:
tekijät: saku,luka ja allu
Lähteet:https://www.luontoon.fi/helvetinjarvi/luontojanahtavyydet
sijainti:ruovesi pinta-ala:49.8km perustettu:1982
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin