Tässä esseessä on 6-8 kappaletta. Kuten kaikki asiatekstit, myös tämä alkaa johdannolla ja päättyy lopetuskappaleeseen. Teen johdannon tässä valmiiksi ja sovitaan, että ensimmäisenä valmis ryhmä voi tehdä lopetuskappaleen sekä muokata kaikkia esseen kappaleita tyyliltään yhteneväiseksi. Muistakaa välillä tallentaa. 

Ryhmät:
    Jenniina ja Iida (oppiminen ja muisti)
    Iiro ja Wictor (oppimisympäristöt)
    Milena, Aaro ja Aada ( kognitiivinen oppiminen)
    Tony, Imppu ja Eljas (aivot)
    Reetta ja Maria (sosiokulttuurinen perusta)
    Milla, Osku ja Sauli (vireys, temperamentti jne...)
    
Mitä oppiminen on?

Psykologiassa ollaan koko sen historian ajan oltu kiinnostuneita oppimisesta. Oppiminen on ihmiselle elintärkeä taito, joka säilyy läpi eliniän. Psykologiassa oppimisella tarkoitetaan toiminnan suhteellisen pysyvää muutosta, joka perustuu kokemukseen. Suurin osa ihmisen käyttätymisestä onkin opittua. Oppimista voidaan tarkastella useammasta näkökulmasta. Niitä ovat esimerkiksi oppimisen biologinen perusta, muistin toiminta, oppijan piirteet, kuten temeramentti tai sinnikkyys sekä muiden ihmisten ja kulttuurin vaikutus oppimiseen. Kiinnostavaa on myös se, missä opimme; hmiselle tyypilliset oppimisympäristöt eivät rajoitu vain koulumaailmaan vaan oppimista tapahtuu kaikkialla. Nykypsykologian yksi tärkeimmistä suuntauksista, kognitiivinen psykologia kiinnittää puolestaan huomionsa oppimiseen prosessina. 

Oppiminen on kognitiivisen psykologian oppimiskäsitys.TARKENNA . Oppimisella siis tarkoitetaan toiminnan suhteellista ja pysyvää muutosta, joka perustuu kokemukseen. Ihmisen ei tarvitse erikseen hankkia itselleen oppimiskykyä, vaan me kaikki synnymme maailmaan oppimiskyvyn omaavina. Muisti on oppimisen edellytys. Ihmiselle onkin kehittynyt erimuotoisia muisteja esimerkiksi astimuisti, työmuisti ja pitkäkestoinen muisti. Jokaisella muistilla on oppimisen kannalta oma tehtävänsä. Aistimuisti on eräänlainen järjestelmä, johon varastoituu alustavasti kaikkien aistien, kuten näköastin ja kuuloastin vastaanottamat tiedot. Työmuisti sen sijaan vastaa aistimuistinKORJAApalauttamisesta pitkäkestoiseen muistiin. Työmuistin suorituskykyä onkin tutkittu jo monia vuosikymmeniä. Pitkäkestoinen muisti käsittää tiedot, taidot sekä aivotoiminnan muutokset. Se säilyttää kaikkiea tietoa, jota emme juuri sillä hetkellä ajattele. On olemassa myös niin kutsuttua ei-oppimista, joka perustuu siihen, ettei asiaa ole painettu muistiin kunnolla. Jos kyseistä asiaa ei kerrata, palauttaminen työmuistiin voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Oppiminen on tiedonkäsittelyä johon vaikuttavat aijemmat tiedot ja kokemukset sekä oppimis menetelmät. Tehokas oppimisprosentti lähtee liikkeelle esimerkiksi tiedollisesta ristiriidasta tai oman elämän ongelmasta.
Skeema on yksilön muistiin tallentunut toimintamalli. VÄLTTÄKÄÄ SIRPALEMAISUUTTA
Metakognitio on tietoisuutta omista kognitiivisistä prosesseista. Sen hallitseva osaa asettaa realistisia tavoitteita ja tietää mitä osaa ja mitä ei. Tarkkaavaisuuta on valikoivaa ja jaettua. Valikoiva tarkkuus on prosessi jossa tietoiseen käsittelyyn valikoidaan tietoa mutta osa tiedosta jätetään huomioimatta. Jaettu tarkkaavaisuus tarkoittaa kykyä huomioida useampia asioita yhtäaikaisesti. Impulsiokontrollia näkyy esim. Koulutyössä joka edellyttää tunteiden säätelykykyä ja hermoston kypsyyttä. 
Muistin käyttö tapoja on erilaisisa esim. aistimuisti, työmuisti ja pitkäkestoinenmuisti. Aistimuistissa vastaanotetaan tietoa esim. näkö/kuulo/tunto jne. Pitkäkestoisessamuistissa on useita rinnakkaisia muisti järjestelmiä. Työmuisti ja aistimuisti ovat linkittyneet toisiinsa koska aistimuisti  MISTÄ TÄMÄ TULEE? PITKÄKESTOISESTA MUISTISTA VOIDAAN PALAUTTAA ASIOITA TYÖMUISTIN PIIRIIN. palauttaa tietoja pitkäkestoiseen muistiin. 
Kognitiivisen psykologian oppimis käsitys perustuu näkemykseen jonka mukaan ihminen on aktiivinen toimija, hän vastaan ottaa ja valikoi tietoa, tekee havaintoja sekä muistaa ja tulkitsee.

Tärkeä osa oppimista ovat aivot. Aivot on noin 1,5 kilogramman hermokudoksesta muodostuva elin eikä niiden perusrakenne ei ole muuttunut 35 tuhanteen vuoteen. Ne koostuvat arviolta 86 - 100 miljardista hermosolusta, joista jokainen voi muodostaa tuhansia erilaisia kytkentöjä toisiin hermosoluihin. Oppiessa aivojen hermorakenne muuttuu. Silloin aivosoluissa tapahtuu sisäisiä muutoksia sekä ne muodostavat keskenään hermoyhteyksiä ja verkkoja. Kun opittua taitoa toistetaan hermosolujen yhteydet vahvistuvat. Tällaista muokkautumista kutsutaan aivojen plastisuudeksi. Yksilöt oppivat kokoajan lisää, niiden aivojen hermoverkot muuttuvat läpi elämän. Tärkein aivojen oppimisen kannalta on hippokampus, koska kaikki aisteista saadut tiedot kulkevat sen läpi. Myös otsalohkot ovat tärkeitä muistamisen kannalta, koska ne vastaavat tarkkaavaisuudesta. EI HASSUMPAA :)

Oppimiseen vaikuttavat myös vireys, temperamentti, aktiivisuus, sinnikkyys ja häirittävyys. Vireys liittyy ihmisen hermostolliseen toimintaan ja sen aktiivisuuteen. Se on myös ihmisen psyykkinen kokemus omasta tilastaan. Vireys vaihtelee vuorokausirytmin mukaan. Vireys on aamulla korkeimmillaan, päivällä se laskee, alkuillasta nousee ja illalla laskee. Aivojen normaalitoiminta vaatii riittävää vireystasoa. Esimerkiksi Opiskelijat saattavat juoda kahvia tai energiajuomia nostaakseen alhaista vireystilaa, jotta he jaksaisivat opiskella pidempään.
Temperamentti vaikuttaa opiskelutyyliin ja siihen, kuinka nopeasti ihminen kyllästyy. Temperamenttiin vaikuttavat myös aktiivisuus sinnikkyys ja häirittävyys.
Aktiivisuus näkyy esimerkiksi siinä, kuinka nopeasti oppija toimii ja kuinka kiinnostunut hän on uusista asioista. Aktiivisuutta pidetään hyvänä piirteenä, mutta liika aktiivisuus voi haitata koulunkäyntiä esimerkiksi ADHD tai impulsiivisuus.
Sinnikkyys ilmaisee, kuinka sinnikkäästi oppija tekee tehtävänsä. Koulutyössä sinnikkyys on yleensä myönteinen piirre, mutta se voi hankaloittaa oppitunneilla tehtävästä toiseen siirtymistä jos oppilas ei omasta mielestään ole saanut edellistä tehtävää vielä valmiiksi. Opiskelutyyliä ohjaavina temperamenttipiirteinä hän pitää aktiivisuutta, sinnikkyyttä ja häirittävyyttä.
Häirittävyys ilmaisee sen, miten helposti oppilas keskeyttää tekemisensä jonkin ulkoisen ärsykkeen takia. Esimerkiksi kokeisiin lukiessa puhelin alkaa piippaamaan.  EHJÄ KOKONAISUUS

Oppimisella on myös sosiokulttuurinen perusta. Se tarkoittaa, että ihminen oppii myös ollessaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Sosiokulttuurinen oppiminen myös korostaa oppimista prosessina, joka tapahtuu muiden ihmisten kanssa yhteilöllisesti. Esimerkiksi oppitunnilla voi oppia sekä opettajalta, että vieressä istuvalta kaverilta. TÄTÄ VOISI TARKASTELLA MYÖS LAAJEMMIN KUIN KOULUOPPIMISEN NÄKÖKULMASTA Sosiokulttuuriseen oppimiseen liittyy siis koko ihmisen toimintaympäristö. Siihen liittyy myös henkilön identiteetti, joka koostuu muun muassa sukupuolesta ja arvoista. Identiteetti vaikuttaa myös oppimismotivaatioon. 

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan  ympäristöä jossa oppiminen tapahtuu. Oppimisympärisöt voidaan luokitella tekniseen-, fyysiseen-, psyykkiseen-  ja sosiaaliseenoppimisympäristöön. Erilaiset oppimisympäristöt muodostavat verkostoja. Tekninenoppimisympäristö tarkoittaa välineitä ja laitteita, mitä oppilailla on käytössä oppimistilanteessa.Fyysinen oppimisympäristö taas tarkoittaa konkreettista tilaa, jossa opitaan, kuten luokkahuone. Tutkimusten mukaan myös väreillä ja valolla on vaikutyus oppimiseen. Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppijan motivaatiota, vireystilaa,tunnetilaa, tietoja ja taitoja ja osiaalinen oppimisympäristö muodostuu  toisista ihmisistä  , kuten muista opiskelijoista, opettajista, perheestä, ystävistä ja kaikista kulttuuri ilmiöistä. Oppimisen siirtovaikutus eli transfer, on miten opittuja tietoja ja taitoja käytetään uudessa tilanteessa. Esim. koulussa ryhmätyöt valmistavat työelämään ja siihen että osaat toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa. HYVÄ

Kaiken kaikkiaan oppiminen on siis monipuolinen prosessi, ja moni asia vaikuttaa siihen miten kukakin oppii. Oppimista voi myös oppia; jokainen voi löytää itselleen tehokkaimman tavan. Varsinkin lukiossa omia oppimismenetelmiään kannattaa päivittää, sillä koulunkäyntitavat muuttuvat. Nykyään on paljon erilaisia apuvälineitä esim. netissä, jotka voivat auttaa joitakin oppimaan, ja niitä kannattaa hyödyntää.  KOKONAISUUS PARANI LOPPUA KOHDEN :)