Rantakasvit

Luhtalemmikki (Myosotis scorpioides)

  • Kukassa on viisi vaaleansinistä terälehteä sekä keltainen keskusta.
  • Verhiö ja varsi myötäkarvaisia (peltolemmikin verhiö koukkukarvainen).
  • Pituus 15-50 cm.
  • Kasvaa kosteilla tai märillä paikoilla, etenkin rannoilla, niityillä, ojissa ja lähteiköissä.
  • Levinneisyysalue ulottuu Suomen etelärannikolta aina Etelä-Lappiin saakka.

Myrkkykeiso (Cicuta virosa)


  • Isot, valkoiset puolipallomaiset kukkasarjat,
  • lehdet vaaleanvihreitä, pitkäruotisia, lehdykät epätasaisesti teräväsahalaitaisia.
  • Myrkkykeiso on kasvistomme myrkyllisimpiä kasveja.
  • Kaikki osat, eniten juurakko, sisältävät kikutoksiinia, joka on voimakas hermomyrkky.
  • Yksi juurakko on vahvalle aikuiselle tappava, lapselle riittää juurakon palanen.
  • Kasvaa märillä rannoilla ja soilla.
  • Esiintyy lähes koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa hajanaisesti.

Pullosara (Carex rostrata) / Luhtasara (Carex vesicaria)


  • Hede- ja emikukat erillisinä tähkinä. Latvassa 2-4 ruskeaa hedetähkää, hieman alempana 2-4 kellanvihreää pulleaa emitähkää.
  • Kypsässä emitähkässä on pullomaisia, kellertäviä pullakoita.
  • Tylpästi kolmisärmäinen korsi, lehdet harmaanvihreät.
  • Kasvaa järvien ja jokien luhtarannoilla, puronvarsissa, ojissa ja soilla.
  • Yleinen koko maassa.
  • Molemmat lajit ovat hyvin samankaltaisia. Yksi erottava tuntomerkki on lehden muoto. Pullosaralla lehti on kourumainen, luhtasaralla lehti on teräväselkäinen.
  • Hannan kommentti: Erilaisia saroja on Suomessa yli 100 lajia. Lajeja ei tarvitse siis todellakaan erottaa toisistaan. Pelkkä sara riittää. Sarat erottaa muista "heinän näköisistä" siitä, että niiden lehdessä on viiltävän terävä reuna.

Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris)


  • Keltaiset kukat muodostavat latvaan ja ylimpiin lehtihankoihin ryhmiä.
  • Alemmat lehdet vastakkaisia, ylemmät säteittäisiä.

  • Kasvaa rannoilla, ojissa ja kosteilla niityillä.
  • Levinneisyys pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomi.

Rantakukka (Lythrum salicaria)


  • Kukkatähkät purppuranpunaiset.

  • Varsi voi kasvaa yli metrin korkuiseksi, on nelisärmäinen ja hienokarvainen, ja ruodittomat lehdet ovat vastakkaisia, säteittäisiä tai kierteisiä. Kasvaa järvien ja jokien rantaniityillä, ojissa ja luhdilla.

  • Levinneisyys Etelä-Suomesta Keski-Lappiin saakka.

Rentukka (Caltha palustris)


  • Aloittaa kukintansa keväällä ensimmäisten kasvien joukossa.
  • Kukat kirkkaankeltaiset,
  • varret rennot ja ontot.
  • Nahkeat, munuaismaiset lehdet.
  • Lehdet myrkyllisiä.
  • Kasvaa kosteilla ja rehevillä rannoilla sekä ojien pientareilla.
  • Yleinen koko maassa.

Tervaleppä (Alnus glutinosa)


  • Kookas puu, jonka kiiltävät lehdet levenevät kärkeä kohti ja ovat lanttopäisiä.
  • Nuorten lehtien tahmeus on pohjana tervalepän nimelle.
  • Vanhemmiten rungon kuori paksuuntuu kaarnaksi.
  • Tervalepät kasvavat jokien ja purojen varsilla sekä järvien tulvarannoilla.
  • Se on yleinen Etelä-Suomessa, mutta puuttuu Lapista joitain yksittäisiä esiintymiä lukuun ottamatta.