UUDEN taidon opettelu kysyy kirjaimellisesti hermoja – ensin enemmän, sitten vähemmän. Professori Joseph De Souza ryhmineen tarkasteli harjoittelun vaikutusta aivoihin 11 balettitanssijan avulla. Vapaaehtoiset olivat 19–50-vuotiaita ja tanssivat työkseen Kanadan kansallisbaletissa.
Koehenkilöt opettelivat uutta tanssia 34 viikon ajan. Tämän opettelujakson aikana heidät aivokuvattiin neljästi. Toiminnallisen magneettikuvauksen aikana pitää maata paikoillaan, joten kuvattavia pyydettiin käymään kaikki liikkeet vain päässään läpi.
Oppiminen seurasi käänteistä U-käyrää. Veren virtaus aivokuorella kiihtyi harjoittelun alkuviikkoina, mutta myöhemmin sen eteen ei enää tarvinnut nähdä samanlaista vaivaa. Tämä näkyi aivoaktivaation tyyntymisenä liikesarjojen mielikuvaharjoittelussa.
”Arkipäiväinen esimerkki samasta ilmiöstä on käsivaihteisen auton ajaminen. Ensin joudut miettimään koko ajan, millä vaihteella nyt pitää ajaa, kunnes se tapahtuu vaistomaisesti”, DeSouza vertaa. Tutkimuksen julkaisi Plos One.