2.2. Mitä tutkijat tekevät?

Suomessa työskentelee suuri joukko biologeja soiden ja erityisesti metsien luonnon tutkijoina. Heidän työpaikkansa löytyy esimerkiksi yliopistoilta, Luonnonvarakeskukselta tai Metsähallitukselta.

Biologin työ on usein perustutkimusta. Siinä hankitaan tietoa maailmasta ilman, että tavoiteltaisiin välitöntä hyötyä. "Mitä lajeja elää alueella?", "Miten lajit vaikuttavat toisiinsa?" ovat esimerkkejä perustutkimuksesta.


Lintujen rengastamisella saadaan tietoa lintujen liikkeistä. Mustapääkerttu.

Tutkimus voi olla havainnoivaa tai kokeellista.

Havainnoivassa tutkimuksessa tutkija kerää tietoa tutkimuskohteestaan tekemällä järjestelmällisiä havaintoja ja mittauksia. Esimerkiksi lintulajien levinneisyyden ja kantojen muutokset tai puutiaisten runsaus selviää vain tekemällä havaintoja.

Kokeellisessa tutkimuksessa pyritään vastaamaan tutkimusongelmiin luomalla yksinkertaistettuja, virhelähteistä karsittuja koejärjestelyitä. Esimerkiksi happamien sateiden vaikutuksia metsämaan sienien ja selkärangattomien lajistoon voitaisiin tutkia kokeellisen tutkimuksen menetelmin. Kokeellisessa tutkimuksessa pyritään saamaan selville, onko väittämä eli hypoteesi oikein. Esimerkiksi "hapan sade on haitallista jäkälien kasvulle" on hypoteesi.

Koejärjestelyissä tutkimusaineisto jaetaan erilaisiin käsittely- ja kontrolliryhmiin. Esimerkiksi edellä happaman sateen tutkimuksen koeasetelmassa voisi olla joukko tutkimusaloja, joita altistetaan erilaiselle happamalle sateelle. Kontrolliryhmän muodostavat tutkimusalat, joille ei tehdä mitään käsittelyä.

Perustutkimuksessa työn tavoitteena on tuottaa tieteellinen julkaisu. Se on useimmiten tutkimusartikkeli alan aikakauslehdessä, jota muut tutkijat seuraavat. Tieteellisissä artikkeleissa on aina tarkkaan kuvailtava, kuinka tutkimus on toteutettu, ja mitä tuloksia on saatu. Näin toiset tutkijat voivat toistaa tutkimuksen ja verrata saamiaan tuloksia. Tieteellisen artikkelin osat ovat yleesä johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset ja päätelmät.

Monet biologit tekevät soveltavaa tutkimusta. Siinä perustutkimuksen avulla saatua tietoa hyödynnetään taloudelliseen tai muuten käytännölliseen sovellukseen. Esimerkiksi metsätutkimus puun tuotannon näkökulmasta on soveltavaa tutkimusta. Monet biologit tekevät luontokartoituksia, joita tarvitaan aluesuunnittelussa.

Uusia asuin- tai teollisuusalueita ei voi perustaa ennen kuin alueiden luontoarvot on selvitetty. Tämäkin on soveltavaa, biologista tutkimusta. Myös soveltava tutkimustyö voi tuottaa tieteellisiä julkaisuja, mutta usein tiedon käyttö on käytännönläheisempää.