Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa kaksikielistä opetusta jossakin muodossa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

• kenelle kaksikielinen opetus on tarkoitettu ja mitkä ovat oppilaaksi oton periaatteet
• mikä on kielikylpykielen/kohdekielen sekä koulun opetuskielen tuntijako
• mitkä oppiaineet tai oppiaineiden sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä/kohdekielellä; mikäli tilanne on tarpeen tarkistaa kunkin lukuvuoden osalta erikseen, opetussuunnitelmassa määritellään, miten tarkistus tehdään ja miten asia kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa
• mitkä ovat kielikylpykielellä/kohdekielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet
• mitkä ovat kielikylpykielen/kohdekielen ja tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain.

Lisäksi varhaisen täydellisen kielikylvyn osalta päätetään ja kuvataan

• mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisältöalueet opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpykielellä.

Lisäksi laajamittaisen kaksikielisen opetuksen osalta päätetään ja kuvataan  

• miten järjestetään sellaisten lyhytaikaisesti Suomessa asuvien oppilaiden opetus^301, jotka eivät pysty opiskelemaan opetuskielellä eivätkä kohdekielellä
• käytetäänkö oppilaaksi otossa soveltuvuuskokeita ja mikä niiden vaikutus on oppilaaksi ottoon.

_________________

^{301 Lyhyeksi ajaksi Suomeen muuttavien oppivelvollisuusikäisten lasten koulunkäyntiä suunniteltaessa on paikallaan arvioida, millaisesta opetuksesta oppilas voi kielitaitonsa ja muun osaamisensa perusteella parhaiten hyötyä. Vaihtoehtoina voi olla suomenkielinen tai ruotsinkielinen perusopetus, valmistava opetus tai laajamittainen kaksikielinen opetus. Oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, johon kirjataan, mitä oppiaineita hän opiskelee ja millä vuosiluokalla. Perusopetuslain 18 § nojalla oppilas voidaan vapauttaa jonkin tai joidenkin oppiaineiden opetuksesta.}