Eettinen osaaminen

Opettajan toiminnan pohjana on aina eettisyys, oli kyse opettajan omasta suhteesta työhönsä, moniarvoisuudesta tai opettaja-oppilas-suhteesta. OAJ:n julkaisemassa Opettajan arvot ja eettiset periaatteet-materiaalissa (2020a) kerrotaan opettajuuden ytimen muodostuvan neljästä perusarvosta: vastuusta ja vapaudesta, totuudellisuudesta, ihmisarvosta sekä oikeudenmukaisuudesta. (OAJ 2020a.)

OAJ painottaa, että opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin, vaikka opettajalla on vapaus omaan arvomaailmaansa.  Totuudellisuudella on opettajan perustehtävässä keskeinen arvo, jossa hän ohjaa oppijaa ympäristön ja elämän kohtaamiseen. Opettajan työn perustaan kuuluu rehellisyys itselle ja muille sekä keskinäinen kunnioitus kaikessa vuorovaikutuksessa. Ihmisarvolla tarkoitetaan ihmisyyden kunnioitusta. Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ulkonäöstä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, mielipiteistä tai kyvyistä ja saavutuksista. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä suosimisen ja syrjinnän välttäminen. Oikeudenmukaisuus on tärkeää niin koko ryhmän ja yksittäisen oppijan kohtaamisessa kuin työyhteisön toiminnassa. (OAJ 2020a.)

Opetustyön eettiset periaatteet -materiaalissa (2020b) OAJ muistuttaa, että opettajan ammatti edellyttää, että yhteiskunta voi luottaa opettajien toimivan eettisesti, ja että opettajana työskenteevät noudattavat korkeaa ammattietiikkaa. Tämä edellyttää jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitämistä ja valmiutta toimia ammattieettisesti tilanteissa, joissa tunnistaa opetustyön eettisiä ongelmia. (OAJ 2020b.)

Opettajalla on merkittävä rooli myönteisten oppimiskokemusten syntymisessä ja opettajan työn tulokset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Hyvät oppimiskokemukset edistävät elinikäistä oppimista sekä oppijan sosiaalista vastuullisuutta ja itseluottamusta. Vaikka opettajan ammatti on itsenäinen ja vaativa asiantuntijatehtävä, monet opettajat joutuvat huolehtimaan myös asioista, joista ei voi olla vastuussa yksin. (OAJ 2020b.) Niinpä OAJ (2020a) kannustaa opettajien voimavarojen yhdistämiseen keskinäiseen apuun ja tukeen. Myös Martikainen (2005) muistuttaa, että opettajalla on avainasema erityisesti tukitoimien aloittamisessa ja eteenpäin viemisessä. Käyttäytymisen tai oppimisen ongelmien selvittelyn kanssa ei kuitenkaan saa jäädä yksin vaan opettajan rinnalle tarvitaan kouluyhteisö tukemaan tukitoimien suunnittelua. (Martikainen 2005, 257.)

OAJ muistuttaa myös, että opettajan tulee ottaa huomioon erityisesti suojelua ja huolenpitoa tarvitsevat oppijat sekä puuttua mahdolliseen kiusaamiseen tai toisen ihmisen hyväskikäyttöön. Yksi tärkeä osa opettajan työtä on hyvien ihmissuhteiden ja luottamuksen rakentaminen. Ennen kaikkea opettaja edustaa oppijan etuja ja oikeuksia. (OAJ 2020a.) Opettajan roolinmuutos on tuonut opettajan lähemmäksi oppijaa ja lisännyt opettajan vastuuta oppijan kehityksestä. Tämä edellyttää myös yhteistyötä muiden oppijan kehityksestä vastuussa olevien kanssa (OAJ 2020b). Yhteistyötä tehdään oppijan huoltajien ja muiden koulutuksesta ja kasvatuksesta vastuussa olevien kanssa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja viranomaisten kanssa (OAJ 2020a).

Martikaisen (2005) väitöstutkimuksessa Inhimillinen tekijä - Opettaja eettisenä ajattelijana ja toimijana opettajien eettisistä periaatteista tärkeimmiksi nousivat muun muassa keskusteleminen, välittäminen, huonoon käytökseen puuttuminen, toivon herättäminen, epäonnistumisen hyväksyminen, rehellisyys, seurausten selittäminen ja oppilaiden samanlainen kohtelu kotitaustasta riippumatta. Kokeneimmat opettajat korostivat erityisesti erityistarpeista huolehtimista, oppilaan parhaan mukaan toimimista, keskustelemista ja oppilaita koskevien asioiden syvällistä tutkimista. Tutkimuksessa havaittiin, että alakoulun opettajien eettinen orientaatio oli vahvempi kuin yläkoulun opettajien. (Martikainen 2005, 255.) 

Opettaja tekee työtään omasta persoonastaan käsin ja Martikainen (2005) toteaa itsensä kehittämisen olevan yksi tärkeä näkökulma pohdittaessa opettajan työn eettisiin haasteisiin vastaamista ja opettajana kehittymistä. Jokaisen oma erityislaatuinen persoonallisuus on opettajan tärkeä työväline, ja omaa persoonalisuutta täytyy sekä kuunnella että kehittää. (Martikainen 2005, 262.) Martikainen painottaa opettajien ja oppiaiden vuorovaikutuksen tärkeyttä. Opettajilla tulisi olla mahdollisuuksia keskusteluun oppilaiden kanssa, ja panostaa opettajien ja oppilaiden vuorovaikutukseen. Martikaisen mielestä koulussa pitäisi huolehtia paremmin mielekkäästä, turvallisesta ja oppimiseen aktivoivasta oppimisympäristöstä. Hän toteaa, että tällä hetkellä koulu ei tue riittävästi lasten ja nuorten kasvua vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Hän korostaa yhteisöllisyyttä ja yydenlaista kouludemokratiaa, joka edistäisi pppilaiden osallistumista ja aktiivisuutta oman oppimiympäristönsä kehittämisessä. (Martikainen 2005, 264.) 

Martikaista huolestuttaneisiin teemoihin on onneksi paneuduttu uusimman opetussuunnitelman myötä ja opettajankoulutuksessakin kiinnitetään entistä enemmän huomiota opetuksen eettisyyteen sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Koen yhteistyön muiden opettajien kanssa sekä oppilaantuntemuksen erittäin tärkeäksi. Erityisesti toivon saavani tukea ja näkemyksiä opettajan urani alkuvuosina kollegoilta, jotka ovat tehneet työtä pidempään. Jotta lapset voivat heittäytyä koulussa tehtäviin asioihin huoletta ja täysin rinnoin, on ryhmässä oltava turvallinen ilmapiiri. Opettajalla on tämän työstämisessä tärkeä rooli. Opettajan on tietoisesti pyrittävä huomioimaan kaikki oppilaat, kohdeltava jokaista tasa-arvoisesti ja myös tiedostettava omat käyttäytymismallinsa ja ennakkoluulonsa.



Lähteet:

OAJ. (2020a). Opettajan arvot ja eettiset periaatteet-materiaali. Osoitteessa:

https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/ (luettu 1.12.2020)

OAJ (2020b.) Opetustyön eettiset periaatteet -materiaali. Osoitteessa:

https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/ (luettu 1.12.2020)

Martikainen, T. 2005. Inhimillinen tekijä. Opettaja eettisenä ajattelijana ja toimijana. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 102.