ORVOKKI, LEHDOKKI, VUOKKO JA MONI MUU - Luonnonväreillä värjättyjä tekstiiliteoksia. Julisteen kuva on yksityiskohta Päivi Maanoja-Lintulaakson teoksesta Takaisin luontoon.

Opintoihin sisältyi värjäystyöpaja Kesäpirtillä, Ylöjärvellä. Kuvassa olevissa kattiloissa on erilaisia kasveja ja muita luonnonväriaineita, joista keitetään väri irti ennen lankojen värjäystä.

Opintoihin sisältyi värjäystyöpaja Kesäpirtillä, Ylöjärvellä. Kuvassa olevat langat on värjätty erilaisilla luonnonväreillä.

1. Virpi Heinonen. Tulevien sukupolvien mahdollisuus. 2022. Ryijyssä on etualalla koivunrungot ja taustalla maisema, jossa voi nähdä peltoja ja niittyjä sekä pienen lammen. Taivas loistaa iltaruskon oransseissa ja punaisissa sävyissä. Luonnon väreillä värjättyjen lankojen väliin on punottu sanoja kierrätyspaperilla, jotka liittyvät kurssimme teemaan: ekososiaalinen sivistys, jossa luonto tulee ennen ihmistä ja taloutta. Englanninkieliset sanat, rethink, recycle, reuse, repair, recover, refuse, ja reduce muistuttavat luonnon rajallisuudesta ja kuinka kaikki voimme kantaa kortemme kekoon kierrättämällä ja kuluttamalla vähemmän. Teeman innoittamana olen ollut jo viimeiset 6 kk ostamatta mitään muuta kuin tarpeelliset talous- ja ruokatarvikkeet. Taiteenkin tehtävä on huolehtia paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta!

2. Annika Kimpanpää. Katajakallio. 2022. Mökkeilemme Katajakalliolla jo viidennessä polvessa. Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää vaalia paikkaa, jotta myös tulevat sukupolvet voivat siellä mökkeillä. Siellä näkyy elämän kiertokulku. Sellaisten esivanhempien, joita lapseni eivät ole koskaan tavanneet, henki ja perinne elävät tiluksilla yhä ja itse toivon jättäväninoman jälkeeni tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää elää mahdollisimman ekologisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Mökillä ei ole mukavuuksia. Siellä päivä kuluu vesiä kanniskellessa, halkoja hakatessa ja tulia sytytellessä. Ja se tekee hyvää. Huomaa olevansa onnellinen ja huomaavansa, ettei onnellisuus tarvitse paljon materiaa ympärilleen. Kaunis luonto ympärillä jo riittää. Aina mökille päästessä huomaa myös, kuinka hengitys tasaantuu ja pulssi laskee. Kiire katoaa. Luonnon keskellä on ihmisen hyvä olla.

3. Maarit Koivistoinen. VEDEN TUOMAT- tekstiiliteos. 2022. Työn aiheena oli kannanotto maailman tilanteeseen- näkökulmana ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys. Oma työni kuvaa vesistöjen saastumista ja roskaantumista. Teokseen on kudottu ranta, josta löytyy veden kuljettamana levien ym. kasvijätteiden seasta sinne kuulumatonta ihmisen sinne, vahingossa tai välinpitämättömyyttään, hylkäämää roskaa: muovisia nappeja ja helmiä, korunosia sekä hopealusikka. Työ on toteutettu suurimmaksi osaksi kasvivärjätyin langoin, pitsein ja kankain. Kudontakehyksenä vanha taulunkehys.

4. Erja Lehtiniemi. Neljä vuodenaikaa. 2022. Jos ilmasto vielä lämpenee, menetämme osan vuodenajoistamme. Samalla myös lajistomme köyhtyy. Vieraslajit valtaavat tilaa kotoperäisiltä kasveiltamme.

5. Sari Maali. KAKSI KIRJAA - KAKSI VAIHTOEHTOA. "Kumpaa tarinaa sinä kirjoitat?" 2022. Kurssin teoksen aihe "kestävä kehitys" oli ajatuksia herättävä. Lähestyin aihetta siten, että mielestäni ihminen itse voi omilla teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuteen eli mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville. Teoksen tekniikkana oli kehyskudonta. Löysin mökkimme läheisestä kierrätyshyllystä kaksi kirjaa, sinisen ja punaisen. Näistä kahdesta kirjasta tein kehykset teokselleni. Tein kirjoista toistensa eräänlaiset vastakohdat eli Tuhon ja Toivon kirjat. Siniseen kirjaan viilsin kanteen ja melkein puoleen väliin sivuja ison reiän, jonka ympärille porasin pieniä reikiä. Näihin pieniin reikiin pujottelin kehyslankaa, jotta sain kudottua aukon ympärille värjäämiäni lankoja kuvaamaan vehreää kasvillisuutta ja puhdasta vesistöä. Kirjan selkämykseen tein kehyslangoilla loimikehyksen, johon sain ensin kudottua ja sitten punottua elämän puun rungon ja oksiston. Tein puun oksille ampiaispesän sekä pesän linnun munille kuvaamaan elämän jatkuvuutta. Auringon keskustana käytin vanhaa avaimenperän rinkulaa, johon oli helppo sitoa säteitä kiinni. Tästä auringon keskustasta, kun kurkistaa sisään, näkee sanan Toivo. Punaisen kirjan selkämykseen tein samaan tapaan punontakehyksen paidalle ja rautalangasta taivuttelemilleni ihmiskäsille. Rautalankakäsien ympärille kieputin värjäämääni lankaa. Neuloin käsille pienet hihat, joista sain osaltaan kiinnitettyä kädet paikoilleen. Taittelin kirjan sivuja, jotta sain muodostettua sivujen keskelle aukon ja paikan tekemälleni rahasäkille sekä mökkipihastamme löytyneelle puun oksalle. Tulen lieskoiksi laitoin krappijuurella värjäämääni höytyväistä villalankaa. Puun oksilla roikkuu sinisen kirjan sivuista pois leikkaamistani ympyröistä löytyneitä sanoja, jotka mielestäni tukevat hyvin tämän vaihtoehtoisen kirjan eli Tuhon sanomaa. Kumpaa tarinaa sinä kirjoitat? Tuhon vai Toivon?

5. Sari Maali. KAKSI KIRJAA - KAKSI VAIHTOEHTOA. "Kumpaa tarinaa sinä kirjoitat?". 2022. Kurssin teoksen aihe kestävä kehitys oli ajatuksia herättävä. Lähestyin aihetta siten, että mielestäni ihminen itse voi omilla teoillaan ja valinnoillaan vaikuttaa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuteen eli mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville. Teoksen tekniikkana oli kehyskudonta. Löysin mökkimme läheisestä kierrätyshyllystä kaksi kirjaa, sinisen ja punaisen. Näistä kahdesta kirjasta tein kehykset teokselleni. Tein kirjoista toistensa eräänlaiset vastakohdat eli Tuhon ja Toivon kirjat. Siniseen kirjaan viilsin kanteen ja melkein puoleen väliin sivuja ison reiän, jonka ympärille porasin pieniä reikiä. Näihin pieniin reikiin pujottelin kehyslankaa, jotta sain kudottua aukon ympärille värjäämiäni lankoja kuvaamaan vehreää kasvillisuutta ja puhdasta vesistöä. Kirjan selkämykseen tein kehyslangoilla loimikehyksen, johon sain ensin kudottua ja sitten punottua elämän puun rungon ja oksiston. Tein puun oksille ampiaispesän sekä pesän linnun munille kuvaamaan elämän jatkuvuutta. Auringon keskustana käytin vanhaa avaimenperän rinkulaa, johon oli helppo sitoa säteitä kiinni. Tästä auringon keskustasta, kun kurkistaa sisään, näkee sanan Toivo. Punaisen kirjan selkämykseen tein samaan tapaan punontakehyksen paidalle ja rautalangasta taivuttelemilleni ihmiskäsille. Rautalankakäsien ympärille kieputin värjäämääni lankaa. Neuloin käsille pienet hihat, joista sain osaltaan kiinnitettyä kädet paikoilleen. Taittelin kirjan sivuja, jotta sain muodostettua sivujen keskelle aukon ja paikan tekemälleni rahasäkille sekä mökkipihastamme löytyneelle puun oksalle. Tulen lieskoiksi laitoin krappijuurella värjäämääni höytyväistä villalankaa. Puun oksilla roikkuu sinisen kirjan sivuista pois leikkaamistani ympyröistä löytyneitä sanoja, jotka mielestäni tukevat hyvin tämän vaihtoehtoisen kirjan eli Tuhon sanomaa. Kumpaa tarinaa sinä kirjoitat? Tuhon vai Toivon?

6. Päivi Maanoja-Lintulaakso. Takaisin luontoon. 2022. Pieni ihminen pumppasi maan alta öljyt, teki niistä muovia ja muovista ihan kaikkea. Mutta muovi ei tuntunutkaan hyvältä. Hän näki sateenkaaren ja arveli löytävänsä sieltä ratkaisun ja todentuntuisemman maailman. Päästyään sateenkaaripaikkaan hän näki kukkien jo nuukahtaneen. Hän jäi sateenkaaren luo odottamaan kevättä ja ratkaisua.

7. Satu Neuvonen. Nuottiavain. 2022. Teoksen materiaalit, villa ja heinäseipäät kuvaavan entisaikojen omavaraisuutta. Tuolloin ihminen teki työtä käsin ja sitä arvostettiin. Nuottiavain kuvaa vaurautta, jonka avulla voidaan avata portteja ja uusia mahdollisuuksia maailman tilanteen parantamiseksi. Haka ja avaimet ovat vanhoja ja ruosteisia, ne muistuttavat talouden taantumisesta menneiden vuosikymmenten tasolle. Musiikki on kulkenut heinäpelloilta suuriin konsertteihin, tuoden lohtua eri elämäntilanteisiin, kuten tässäkin teoksessa. Juha tapion sanoin: "Kaksi vanhaa puuta, sateen pieksämää..."

8. Eija Piikkilä. Joku voittaa, mutta kaikki häviävät. 2022. Työn kehykset muodostuvat kierrätetyistä taulunkehyksestä sekä monistenipun yhdistämiseen aikoinaan käytetystä muovisesta selkämyksestä. Loimena on käytetty pellavalankaa, työssä itsessään huovutettua materiaalia (lampaanvilla) sekä kurkumalla värjättyä villalankaa ja koiran aluskarvaa. Työssä on kuvattu sitä, miten punkit hyötyvät ilmaston lämpenemisestä ja pystyvät leviämään yha laajemmalle. Tämän ovat monet koiranomistajatkin huomanneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös punkkien mukanaan kantamat bakteerit ja virukset ovat päässet yhä laajemmille alueille. Vain osa punkeista toimii isantäeläimena näille ihmiselle vaarallisille taudinaiheuttajille. Ratkaisuksi näihin vaaroihin ja epämukavuuksiin ihminen on keksinyt lääkkeitä, rokotteita sekä punkkipihtejä ja kemiallisia punkkikarkotteita, joilla voi tehdä oman koiran punkeille myrkylliseksi. Nämä ratkaisut ongelmiin (valmistus ja kuljettaminen), voivat olla osaltaan edistämässä ilmastomuutosta ja maapallon saastumista. Silti auringonpaiste, koirat ja kasteinen niitty ovat ihmiselle ihania asioita, ja punkitkin kuuluvat luontoon - niitä on ollut olemassa maapallolla jo dinosaurusten aikaan. Ehkä ne löytävät uusia isäntäeläimiä vaikka ihminen saisikin poistettua itsensä tai muita sen hyödyntämiä lajeja pois maapallolta.

9. Elina Petrell. Hyödytä hyönteistä. 2022. Pörriäiset tykkäävät siitä, että me annamme kaikkien kukkien kukkia vaan. Ja kun pörriäisillä on hyvät oltavat, niin mekin saamme kerättyä vaikka marjaherkkuja ruokapöytäämme.

10. Minna Pyykkönen. Kuivaa ja märkää. 2022. Tämä työ kertoo kärjistyvistä olosuhteista maapallolla. Toisaalla on kuumaa ja kuivaa ja toisessa paikassa tulvii ja sataa rankasti. Tässä aihetta on käsitelty kehyskudonnan kautta. Ylhäällä on itse luonnonväreillä värjätyistä langoista valittu kuumuuden ja kuivuuden värejä, kun keskellä on se pieni vihreä sopiva vyöhyke, jossa elämä kukoistaa. Alhaalla taas tulvat hukuttavat, kuten kudonnan ketun, jolloin jänikselle koittaa hyvät ajat. Miten käy ravintoketjujen näissä olosuhteissa? Vai jääkö jäljelle vain kuivuus ja paljaat luut?

11. Minna Pyykkönen. Terveisiä Afrikasta. 2022. Luonnonväreillä värjättyjä lankoja voi käyttää muillakin tavoilla, kuin esimerkiksi perinteisesti neuloen. Tässä työssä halusin muistaa aurinkoa ja lämpöä värjäämällä itse kankaita ja sitten liimaamalla kangasliimalla värjättyjä lankoja reunoille kiinni. Minusta on mielenkiintoista yhdistää erilaisia värjäystekniikoita yhteen työhön. Lämpöisiä terveisiä syksyyn kaukaa Afrikasta.

12. Merja Roukala. Valon ja toivon kukkaset. 2022.

13. Sari Ruokonen. Korallit kunniaan. 2022. Teos on kannanotto maailman ekologiseen tilanteeseen. Teos ilmaisee oman näkemykseni ja huoleni merikorallien kuolemisesta ja häviämisestä. Teos on kolmiosainen. Osat kuvaavat optimaalista toivetilaa, nykytilaa sekä luonnonkatastrofia merien korallien monimuotoisuuden ja elossa säilymisen kannalta. Teoksen osien tekemisen menetelmänä on käytetty kehyskudontaa ja materiaalit ovat pääsääntöisesti luonnonväreillä värjättyjä lankoja tai kankaita. Teoksen osia voidaan myös käyttää kaulariipuksina Teoksen värikkäin ja ylin osa optimaalisen tilannekuvauksen lisäksi ilmentää myös luontoa kaiken yläpuolella ja lähtökohtana. Teoksen keskimmäinen osa ilmentää korallien nykytilan eli osittaisen vaurioitumisen lisäksi ihmisen asemaa luontoon nähden. Teoksen alimpana sijaitseva valkoinen osa ilmentää talouden suhdetta luontoon. Teoksen keskimmäisessä ja alimmassa osassa on myös käytetty materiaalina muovia ja meren pohjasta löydetyn korun osia sekä valkoinen kivi.

14. Ulla Savolainen. Kadonnut metsä - luonto, ihminen, talous. 2022 Eilen oli vielä puut, tänään hävinneet. Ihmisille luontoyhteys on tutkitusti tärkeää ja voimaa antavaa. Joillekin viherympäristö on ikkunasta näkyvä puistikko, toisille iso metsä. Työni on kaksipuolinen kehyskudonta josta toinen puoli kuvaa metsää ja toinen avohakkuuta jonka virkistysarvoja joutuu odottamaan pitkäänkin. Työssä on käytetty kasvivärjättyjä lankoja sekä makrametekniikalla tehtyjä kuusia.

14. Ulla Savolainen. Kadonnut metsä - luonto, ihminen, talous. 2022. Eilen oli vielä puut, tänään hävinneet. Ihmisille luontoyhteys on tutkitusti tärkeää ja voimaa antavaa. Joillekin viherympäristö on ikkunasta näkyvä puistikko, toisille iso metsä. Työni on kaksipuolinen kehyskudonta, josta toinen puoli kuvaa metsää ja toinen avohakkuuta, jonka virkistysarvoja joutuu odottamaan pitkäänkin. Työssä on käytetty kasvivärjättyjä lankoja sekä makrametekniikalla tehtyjä kuusia.